Helsingin Kirjamessujen oppeja: Royaltit hunajana!

Helsingin Kirjamessujen neljä päivää ovat takana.  Kirsin Book Clubilla oli joka päivä usean naisen joukkue messuilla. Kuuntelimme ja keskustelimme, valokuvasimme ja twiittasimme. Kiitos kaikesta palautteesta! Messujen runsas sisältö ja monet mielenkiintoiset kirjailijahaastattelut eivät yhdellä jutulla kuittaannu. Julkaisemmekin messuilla kuultua ja tapaamisissa kysyttyä täällä blogissa lähipäivien ja -viikkojen aikana juttusarjana ja myöhemminkin aina sopivassa yhteydessä.

”Ihanaa, että luette ja ostatte kirjoja”, hihkaisi suuren kustantajan markkinointi-ihminen aivan tosissaan. Messuhulinassa ja väenpaljoudessa voi olla vaikea muistaa, että kirja-ala, niin kuin kaikki ”vanhan median” alat ovat ahtaalla. Kirja etsii uusia digitaalisia muotoja ja väyliä, ja myös kirjoista kertominen on muuttunut. Blogistit ovat tulleet journalistien ja kriitikoiden rinnalle. Toimintakenttää riittää kaikille meille, joille lukeminen, oma ja muiden, on tärkeää.

Onko kirjamessuilla esiintyminen kirjailijalle ilo vai kärsimys? kysyin muutamalta kirjailijalta. ”Piina”, vastasi menestynyt lastenkirjailija. ”Ilo, sillä on aina tärkeää tavata lukijoita”, vastasi toinen menestynyt kirjailija. ”Sekä ilo että kärsimys”, vastasi esikoiskirjailija samalla, kun jännitti ensiesiintymistään messuilla. ”Kyllä tämä ilo on, sekä lukijoiden tapaaminen että omasta kirjasta kertominen”, kommentoi kokeneempi kirjailija messulavalle mennessään.

Leena Lehtolainen, Salla Simukka ja Timo Parvela

Menestyskirjailijamme maailmalla: Leena Lehtolainen, Salla Simukka ja Timo Parvela. Heitä haastatteli Hanna Kjellberg.

Voiko osan royalteista maksaa hunajana?

Suomalaisten kirjojen menestys maailmalla ja äskeittäin päättyneet Frankfurtin kirjamessut olivat aiheena näilläkin messuilla useassa haastattelu- ja keskustelutilaisuudessa. Avajaispäivänä aihetta pohtivat Timo Parvela, Salla Simukka ja Leena Lehtolainen. Timo Parvela muistutti, että kielialueiden määrä ei vielä kerro mitään. Hänenkin kirjojaan on käännetty 25 kielelle, mutta 80% käännöksistä on sellaisia, ettei niistä myöhemmin kuule mitään. Joissakin maissa jo käännöstuki voi olla niin suuri, että pelkkä teoksen kääntäminen on kustantajalle riittävän kannattavaa. Timolta on peräisin myös väliotsikon lainaus. Kroatiasta oli todellakin kysytty, voisiko osan teoksen tekijänoikeuspalkkioista maksaa hunajana. Tämä hanke ei  pidemmälle edennyt, joten Parveloilla ei ole tarvinnut syödä kilokaupalla kroatialaista hunajaa.

Parvelan Ella-kirjojen ja muiden lastenkirjojen saksannokset ovat se, millä on oikeasta merkitystä, myös taloudellisesti. Saksaan on nytkin ostettu Parvelalta käännösoikeudet kahteen toistaiseksi vielä kirjoittamattomaan kirjaan, joita suomalaiskustantaja ei vielä ole ostanut. Timo myös muistutti, että pienikin kustantaja voi tuottaa suurta iloa, ja kustantajien välisessä yhteystyössä kirjailija voi olla avaamassa latuja.

Leena Lehtolainen on jo pitkään seurannut alaa ja näkee, miten valtavan suuri muutos on tapahtunut. ”20 vuotta sitten ei edes ajateltu, että joku olisi suomalaisesta kirjasta kiinnostunut”, hän totesi. Asenne ja toimintatavat ovat nyt muuttuneet, ja vientityötä tehdään ammattimaisesti. Tärkeä on jo lähtökohtaisesti arvioida, mitkä kirjat ovat kaupallisesti kiinnostavia ja millä on oikeasti mahdollisuus läpimurtoon.

Timo muistutti, ettei ulkomaille myydä vain kirjaa, myös kirjailija pitää saada ”myytyä”, ja mahdollisimman nuorena eli uransa alussa. Jos pitkän ja menestyksekkään uran kotimaassa tehneen kirjailijan tuotantoa kaupitellaan muualle vasta siinä vaiheessa, kun kirjailija on keski-ikäinen, ihmetellään, ovatko aikaisemmat kirjat olleet huonoja, kun niitä ei ole käännetty.

Salla Simukka kertoi, miten kirjan ulkomainen menestys on itsetuntoa kohottavaa, eikä vain kirjailijalle vaan myös kustantamolle. Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden korkeasta tasosta ja kiinnostavuudesta todistivat paitsi Salla itse myös Ella-kirjoillaan huimiin myyntilukuihin Saksassa yltänyt Timo Parvela sekä ”aikuskirjailija” Leena Lehtolainen.

Salla Simukka oli Lumikki-trilogiansa kanssa myös nuorille suunnatulla Louhi-lavalla.

Salla Simukka oli Lumikki-trilogiansa kanssa myös nuorille suunnatulla Louhi-lavalla.

Kommentit
  1. Salla
    • Airi Vilhunen Airi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *