JUTTU TUTUSTA: toimittaja Minna Joenniemi
Mitä luet?
– Tällä hetkellä luen sarjakuvia, koska hurahdin sarjakuvafestivaaleillla. Sarjakuva sopii erityisesti sateisen lauantaiaamun mielikuvitusmatkailuun. Ostin reportaasisarjakuvaa neljältä mantereelta, eli Javier De Isusin Maattoman Juanin matkoja Etelä-Amerikassa, P. Ôtie & Li Kunwun Minun Kiinani -trilogian kaksi osaa sekä Marguerite Abouet ja Clément Oubrerien kirjan nuoren norsunluurannikkolaisen Ayan elämästä Yop Cityssä.
Mutta teille suosittelen koko sydämestä Marjane Satrapin Pistoja, joka kuvaa eri-ikäisten iranilaisnaisten ompeluseuran istuntoa, jossa puhutaan naisten kesken elämästä ja erotiikasta. Ostin itselleni hyllyyn lisäkappaleen Pistoja, jotta voin sen antaa jollekin lahjaksi. Luin myös Lähi-idän jälleen roihutessa Joe Saccon reportaasin Palestiina, joka tarjoaa näkökulman nykyhistoriaan. Sarjakuva on minulle kuin elokuvan story board, johon itse saan kuvitella äänet, hajut, maut, värit.
Pian saan taas lukea runoja, kun Tanssiva karhu -runopalkinnon raadin työskentely käynnistyy.
Missä luet?
– Sängyssä, Siltasaaren laiturilla, matkoilla.
Mitä suosittelet?
– Uussuomalaisten kirjailijoiden teoksia. Alexandra Salmelan 27 oli Finlandia-ehdokkaana syystä. Siinä on vinoa asenne, rakenne ja sopivan outo mielentila. Hassan Blasim asuu maahanmuuttajana Pispalassa ja voitti romaanillaan Irakin purkkajeesus brittilehti Indipendentin kirjallisuuspalkinnon. Kirja on hienosti viritetty, vaikkakin varsin lohduton painajaismaisten kohtauksien sarja. Ja seuraavaksi aion hankkia luettavaksi Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia.