Esikoiskirjailijat kilpasilla

Tommi Kinnusen Neljäntienristeys ja Antti Holman Järjestäjä on nostettu suosikkien listalle

Vakavia ilmeitä esikoiskirjailijahaastattelussa, vaikka molemmat kirjailijat osoittivat hallitsevansa myös sanailun ja huumorin. Tommi Kinnusen Neljäntienristeys ja Antti Holman Järjestäjä on nostettu suosikkien listalle

Kenelle jaetaan 20. HS:n esikoiskirjapalkinto? Se ratkeaa torstaina 13.11. Ehdolla on kymmenen kirjaa ja kirjailijaa. Helsingin Kirjamessuilla Helsingin Sanomat oli kerännyt lavalle haastateltaviksi ehdokaskirjailijoista kahdeksan. Pajtim Statovci (Kissani Jugoslavia, Otava) ja Kai Kajander (Supersäikeet, Otava) eivät päässeet osallistumaan tähän esittelytilaisuuteen.

Kirjailijoita haastattelivat Helsingin Sanomien toimittajat Antti Majander ja Suvi Ahola sekä Juhani Karila, hänkin HS:ään kirjoittava toimittaja ja viime vuoden palkintokisassa toiseksi tullut. Kaikki kolme ovat myös palkintoraadin jäseniä. Raadin puheenjohtaja Antti Majander kertoi tilaisuuden aluksi, että tänä vuonna on ilmestynyt kaikkiaan 65 esikoiskirjaa. Hän myös iloitsi, että tämän vuoden esikoiskirjojen taso on erittäin hyvä, eikä pitänyt mahdottomana, että esikoiskirjoista kaksi tai jopa kolme mahtuisi myös Finlandia-palkinnosta kisaamaan. Mutta, niin kuin Majander totesi, valitettavasti palkinto voidaan antaa vain yhdelle.

Näin esikoiskirjailijat toimittajien kysymyksiin vastasivat:

Yksi ennakkosuosikeista on koko ajan ollut Tommi Kinnunen ja hänen romaaninsa Neljäntienristeys (WSOY).  Tommi Kinnunen kuvasi, miten Neljäntienristeys-romaani syntyi ikään kuin vahingossa. Hän osallistui novellinkirjoituskurssille ja ajatteli kirjoittavansa novellikokoelman. Syntyi kuitenkin neljän eri sukupolven tarina, jonka aikaperspektiivi on sata vuotta. Neljäntienristeyksen keskeiseksi teemaksi kirjailija nimesi kelpaamisen. Kinnunen kertoi ammentavansa oman sukunsa taustasta, ja seuraavakin romaani on jo työn alla. Kirjamessuilla Helsingissä ollessaan kirjailija vieraili Helsingin sokeiden koulussa, josta jo Neljäntienristeyksestä tutun Helenan tarina lähtee liikkeelle.

Ennakkosuosikkeihin kuuluu myös Antti Holma (Järjestäjä, Otava), joka vielä toistaiseksi tunnetaan paremmin Putouksen näyttelijänä. Hän vastasi toimittajan kysymykseen, onko hän sama Antti Holma kuin Putouksen Body-Barbara, että jotakinhan hänenkin pitää yrittää voittaa, kun Antti Majander on arvostelunsa perusteella esikoispalkinnon jo varannut Tommi Kinnuselle. ”Voittaminenhan on tärkeintä sekä viihteessä että kultturissa”, näyttelijä-kirjailija totesi ironisesti. Hän poimi suomalaisista kirjailijoista Jari Tervon ja Tommi Tabermannin suosikeikseen, koska katsoi että molemmilla oli ”viihdekehys mukana”. Komiikka on hänestä hyvää silloin, kun se palvelee vakavaa asiaa. ’Mustaa huumoria’ hän inhoaa, sillä mitä on ’valkoinen huumori’. Kaikki huumori on hänestä sitä mustaa, sillä nauruun liittyy aina kärsimys.

Antti Arnkil

Ehdolla ovat mm. Antti Arnkilin Lauantaiesseet, Anni Kytömäen romaani Kultarinta ja Miira Luhtavaaran runokokoelma Ruohikon luut

Antti Arnkilin teos Lauantaiesseet (Siltala) on esseekokoelma. Arnkilille essee on vapaa muoto, johon voi yhdistää tarinan virtaa. ”Essee on vapauden huumaa”, Arnkil tiivisti. Arnkil on ammatiltaan kustannustoimittaja ja häneltä kysyttiin, kumman hän mieluummin valitsisi, Väinö Linnan vai Paavo Rintalan. Arnkilin valinta oli Rintala. Entä kuka on hänen mielestään seuraava lenkki suomalaisen realismin ketjussa? Ehkä Reko Lundan. Mutta mitä tekee iltaisin kustannustoimittaja, joka päivät pitkät pääsee lukemaan aivan kaikkea: Arnkilin valinta on katsoa iltaisin Netflixistä elokuvia.

Anni Kytömaa (Kultarinta, Gummerus) on luonnontieteilijä, luonnonsuojelija, joka viihtyy metsässä. Tarkkana luonnonvarojen käytöstä hän oli laskenut, että Kultarinnan painamiseen oli mennyt 15 puuta, ”todennäköisesti räkämäntyjä”, eli kovin paljon luontoa kirja ei kuitenkaan ole rasittanut. ”Luonnonsuojelijasukupolven vihreäksi metsäraamatuksikin” kutsutun kirjan tarinassa on mystinen tunnelma, mutta kirjailija vakuutti että kirjaa pystyy lukemaan myös realistisena romaanina. Karhulla ja karhumytologialla on kirjassa keskeinen rooli, ja kirjailija linjasi, että se mitä karhulle tapahtuu tapahtuu koko luonnolle.

Miira Luhtavaaran Ruohikon luut (Teos) on runokokoelma ja ”hauska ja moniääninen kokoelma”, kuten Suvi Ahola kirjaa kuvasi. Alunperin Luhtavaaralla oli ajatus kirjoittaa proosaa, mutta tulikin runoa.  Ehkä tästä proosa-ajatuksesta runokokoelmaan jäivät kehykset, eli runot on ”jaoteltu” esim. päiväkirjaksi, lauluteksteiksi jne.

Toinen runokokoelma on Reetta Pekkasen Pieniä kovia nuppuja ( Poesia). Pekkanen kertoi, että runot syntyivät tarpeesta kirjoittaa ja jakaa oma kokemus ympäristön tilasta. Kirja syntyi myös halusta kääntää epätoivo toivoksi. Tua Forströmin ja Pirkko Saision kirjailijasankareikseen maininnut Reetta kertoi kirjoittavansa tosi vähän, mutta kun ”pääsee vauhtiin, on kirjoittaminen helppoa ja ihanaa”.

Reetta Pekkanen on kirjoittanut runokokoelman Pieniä kovia nuppuja

Reetta Pekkanen on kirjoittanut runokokoelman Pieniä kovia nuppuja

Tommi Kinnusen jutut huvittavat Henni Kittiä, Antti Holmaa ja Jessica Sunia

Tommi Kinnusen jutut huvittavat Henni Kittiä, Antti Holmaa ja Jessica Sunia

Henni Kitti (Elävän näköiset, WSOY) on myös kuvataiteilija, mutta totesi, että nyt hän sanoisi itseään enemmän kirjailijaksi. Kirjailijuus ja kuvataiteilijuus ovat hänessä sekä erilaisia että samanlaisia puolia. Aiheet hän näkee yhteisinä. Hänen romaaninsa on realistinen kuvaus 1900-luvun alusta. Henkilöitä on useita, sillä kuten kirjailija kertoi, hän halusi mukaan tarinaan myös paljon erilaisia ihmisten ammatteja ja töitä.

Jessica Suni (Hoito, Tammi) kuvaa itseään toimittajaksi, jossa on myös ohjaajaa, näyttelijää ja käsikirjoittajaa. Teatteri onkin hänelle läheinen ja tärkeä harrastus. Hoito on kahden ihmisen, miehen ja naisen, alistajan ja alistetun  ”aika hirveä tarina”. Kerronnan tyylilaji on neutraali ja lakoninenkin.

Torstaina 13.11. siis ratkeaa, kuka ehdokkaista saa 20. HS:n esikoiskirjapalkinnon. Paitsi erinomaisen potkun tulevalle uralle, esikoiskirjailija saa myös 15 000 euroa.

Kirjaa arvauksesi voittajasta kommenttikenttään, niin oikeaan osuessasi saat Kirsin Book Clubin ihan itseaskarrellun kirjanmerkin, joka esimerkiksi Pajtimilla jo on!    (Vain nimesi näkyy julkisesti.)

Pajtim Statovci ja Kirsin Book Club -kirjanmerkki

Pajtim Statovci ja Kirsin Book Club -kirjanmerkki

 

Kommentit
  1. Elina Koota
  2. jaana semeri
  3. Riikka
  4. Kirsi Ranin Kirsi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *