Tove Janssonin kirjeet ja muuta ”svammelia”

Elokuvateattereissa pyörivä Muumit Rivieralla -animaatio perustuu Tove Janssonin sarjakuvaan. Kuva Muumit / Sarjakuvaklassikot 1 -kirjasta

Tänä vuonna olemme viettäneet Tove Janssonin 100-vuotisjuhlia. Monipuolisen taiteilijan elämää ja taidetta on avarrettu mm. upealla Ateneumin Tove 100 -näyttelyllä sekä kahdella uudella kirjalla: Tuula Karjalaisen Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta sekä Helen Svenssonin ja Boel Westinin toimittama Kirjeitä Tove Janssonilta.

Helsingin Kirjamessuilla Tove Janssonista keskustelivat muun muassa Toven veljentytär Sophia Jansson, Helen Svensson ja Tuula Karjalainen.

Sophia Jansson sai Kirsin Book Club -kirjanmerkin

Sophia Jansson kertoi, että maailmalla on nyt valtava innostus Tovea kohtaan. Sophia koki, että Kirjeitä Tove Janssonilta on vuoden huippuhetkiä. Schildtsin entinen kirjallinen johtaja Helen Svensson ja Tukholman yliopiston kirjallisuustieteen professori Boel Westin ovat käyneet läpi Toven yli 900 kirjettä. Kirjaan he ovat valinneet 160 aiemmin julkaisematonta kirjettä, jotka ovat osoitetut yhdeksälle eri ihmiselle

Tove Jansson oli kirjeiden kirjoittajana kertoja. Tekstit ovat kaunokirjallisia tuotteita, vaikka ne toisaalta ovat hyvin spontaaneja. ”Tove on kirjeissä vahvasti läsnä”, totesi Helen Svensson. ”Toven oli helpompi ilmaistä itseään rakkailleen kirjeitse.”

Sophian mielestä kirjeissä kuuluu Toven ääni nuorena ja vanhana. Hänestä oli jännittävintä lukea kirjeitä 1960-luvulta lähtien, koska niiden kirjeiden tarinoita hän saattoi peilata omiin muistikuviinsa. ”Tututkin tapahtumat saivat uuden ulottuvuuden, kun luki Toven näkökulmasta”,  Sophia kertoo. ”Tove kertoo yllättäviäkin tarinoita, esimerkiksi siitä, että minä olisin lapsena ollut hyvä tunnistamaan sieniä. Nyt aikuisena en ainakaan ole!”

Kirjeiden valinta on hienosti tehty. Ensimmäiset kirjeenvaihdot ovat 1930-luvulta. Kirjeiden valinta oli suuri työ, sillä ensin piti käydä kaikki läpi. ”Onneksi Tovella oli selkeä käsiala”, Helen Svensson totesi. Kirjeet käsittelevät hurjaa elämää toisen maailmansodan varjossa, 1950-luvun rakkautta Vivica Bandleriin, myöhemmin Tuulikki Pietilään. Tuulikille osoitetuista kirjeistä saa syvimmän ja persoonallisimman kuvan Tovesta.

Tyyli muuttui, kun Tove vanheni, mikä tietenkin riippui myös kirjeiden vastaanottajista. Tove oli itse kommentoinut varhaisia kirjeitään, että niissä on paljon höpötystä, mycket svammel! Kirjeissä näkyy ajan kuluminen, kielestä tulee hienovireisempää. ”Ännu mer nyanserad, sinne för detaljer finns redan from början, men det blir ännu bättre”, totesi Helen Svensson.

Sophia kertoo, että Tove oli valtavan rohkea ja ehdoton ratkaisuissaan. ”Hän oli feministi ennen kuin koko käsitettä käytettiinkään!” Hän teki rohkeita valintoja: päätti, ettei halua naimisiin, eikä lapsia, vaan halusi omistautua taiteelleen. Työ ja rakkaus olivat Tove Janssonille tärkeimpiä elämässä. Tove rakastui usein, haki rauhaa, ja Sophian mukaan Tove löysi Tuulikki Pietilän kanssa kotiin, oli satamassa.

Tapasimme myös Tuula Karjalaisen, joka oli juuri palannut Tove 100 -näyttelyn avajaisista Yokohamasta, Japanista. Näyttely kiertää ympäri Japania vielä ensi keväänkin. Kiinnostus Toveen ja Muumeihin on aktiivista Japanissa, Tuula kertoi.

Kirsin Book Club lukee Tuulan kirjan Tove Jansson.Tee työtä ja rakasta joulukuussa 2014.

Japanista Tove 100 -näyttelyn avajaisista messuille kiirehtinyttä Tuula Karjalaista jututtivat Kirsin Book Clubin Piia ja Minna.

Kirsin Book Club kävi joukolla tutustumassa Tuula Karjalaisen kuratoimaan, upeaan Tove 100 -näyttelyyn Ateneumissa. Näyttelyssä avautui Tove Janssonin valtava monipuolisuus ja vahva ääni.