Osaatko tulkita, mitä Eino Leino kirjoitti Ida Aalbergille?

Suven ja runon päivää vietetään 6. heinäkuuta, Eino Leinon syntymäpäivänä. Päivää kutsutaan myös Eino Leinon päiväksi ja se on vakiintunut liputuspäivä.

Suvun kirjojen joukosta löytyy laajasta Eino Leinon tuotannosta muutama nide, esimerkiksi Helkavirsiä, mutta kiinnostavalta on vaikuttanut Pyhä kevät -runoteos, joka on julkaistu vuonna 1901. Kainuun Eino Leino -seuran sivuilta löytyi viittaus teokseen:

DSC02625

Maaliskuun lopulla 1901 Eino Leino tarjosi Otavalle runokokoelman nimellä Kuvia ja kangastuksia. O. E. Tudeer luki kustantajan puolesta kokoelman puoltavalla lausunnolla. Kustantaja hyväksyi kokoelman painettavaksi. Leino oli pyytänyt tekijänpalkkiota 1000 markkaa, mutta kustantaja tarjosi hänelle 500 markkaa, josta vielä 200 markkaa oli pidätettävä keskeneräiseksi jääneestä Kivesjärveläiset-romaanista. Leino hyväksyi tarjouksen. Keväällä ja kesällä 1901 Leino viimeisteli kokoelman ja liitti siihen myös uusia runoja. Leino ilmoitti 29. kesäkuuta veljelleen Artturille, että häneltä ilmestyy uusi runovihko jouluun mennessä. Viimeisessä vaiheessa Leino muutti kokoelman nimeksi Pyhä kevät ja se ilmestyi 31.10.1901.

DSC02626

Meidän kappaleemme on omistettu paroonitar Ida Aalberg-Uexkull-Gyllenbandille, aikansa huomattavimmalle näyttelijättärelle, johon liitettiin adjektiiveja jumalainen, lumovoimainen ja ihmeellinen.

Mutta tarvitsen apua. Mitä lukee tuossa Idalle  omistetussa lauseessa, jonka Leino on allekirjoittanut E.L.?

Version 2

Jos osaat lukea Einon käsialaa, niin ole ystävällinen ja tulkkaa se tämän jutun kommenttikenttään. Kommentin voit jättää halutessasi nimimerkillä ja sähköpostiosoitteesi ei näy julkisesti.

Vielä saatteeksi ote Pyhä kevät -kokoelman runosta Mökkiläinen ja hänen poikansa, jossa on hieman samoja tuntoja, kun tätä kirjoittaessani kauniina kesäaamuna mökillä, kolmen teinitytön vielä nukkuessa.

”Noh, pojat, päivä valkeaa,

on aika työn ja toimen.

Jo aura pelloll’ odottaa

ja hepo eessä soimen.”

On sääli heitä herättää,

ois hyvä maata heidän,

mut säälittää myös kaunis sää

ja pien on mökki meidän.

Ken nuorna tottui nukkumaan,

ei vanhanakaan herää.

Vain työttömyys on ruostuttaa,

ei kyntö auran terää.

Ja näin ma heitä rohkaisen,

kun väryvät he milloin:

tuo aika uuden huomenen

ja parempi on silloin.

Ja usein huomen valkeaa

ja työ on yhtä kovaa.

Ma silloin koetan lohduttaa:

Nyt saatte hetken lomaa.

Ja tyytyväisnä työhönsä

he nousee nukkumasta.

Oi, heitä siunaa, Herra sä,

oi, siunaa mökin lasta.

 

Eino Leinon käsialan tulkkaajien kesken arvotaan Kirsin Book Clubin kirjanmerkki, joten reippaasti vain kertomaan, mitä Eino viestitti Idalle. Onko lause mahdollisesti jostain runosta?

Kommentit
  1. Henna
    • Minna Väisälä Minna
  2. Arja
  3. Elina
  4. Keijo
  5. Liisa
  6. Airi Vilhunen Airi
    • Airi Vilhunen Airi
  7. Anja
  8. Kirsi Ranin Kirsi
    • Henna
  9. Kaisa
  10. Kaisa
  11. Anna
  12. Päivi & J.
  13. Kirsi Ranin Kirsi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *