Kevyttä matkalukemista – Onnen koukkuja ja Vimmaa

Gaudin suunnitteleman Sagrada Familia -kirkon tornit  Barcelonassa.

Gaudin suunnitteleman Sagrada Familia -kirkon tornit Barcelonassa.

Luin keväisellä Barcelonan matkalla kaksi ohutta kirjaa. Ranskalaisen mainosmiehen Grégoire Delacourtin Onnen koukkuja (WSOY) kaappasin Suomalaisen pokkarihyllystä ja Tuomas Vimman kirjan, Toinen (Otava), olen saanut jo vuonna 2006 lahjaksi.
Nimesin otsikon kirjojen sivumäärän ja painon mukaan, sillä näillä perusteilla ne valikoituivat mukaan kaupunkilomalle. Kumpikaan kirja ei loppujen lopuksi ollut lukukokemuksena aivan kevyt, koska ne puhuttelivat ja jättivät muistijäljen.
1MP
Onnen koukkuja kertoo lankakauppiaasta nimeltään Jocelyne, joka voittaa lotossa pääpotin, noutaa sen, mutta kätkee voittosetelin kenkänsä pohjallisen alle lunastamatta sitä, ja analysoi monelta kantilta mielessään mahdollisia rahan tuomia suuria muutoksia, jos hän lunastaa voiton.

Jocelyne ei kertonut kenellekään, edes perheelleen, voittamastaan potista. Hän oli
perustanut myös tasaisesti tuottavan käsityötarvikkeiden nettikaupan ja piti omaa blogia, joka koko ajan kasvatti inhimillisellä otteellaan suosiotaan ja palautteen mukaan tuotti paljon lohtua lukijoilleen.

Eräänä päivänä hänen puolisonsa lähti viikon kurssille, koska hän tavoitteli työnjohtajan paikkaa. Jocelyne ymmärsi että Jo (Jocelyn) oli löytänyt voittosetelin, hylännyt perheensä ja lähtenyt pois. Setelin haltijan nimi oli helppo väärentää, koska se erosi vain yhdellä kirjaimella.

Voitto ei tuonut Jolle onnea, sen hän ymmärsi hyvin lyhyen ajan kuluttua. Niinpä hän kaipasi kovasti tavallista elämäänsä, kotiaan ja vaimoaan ja menehtyi lopuksi ilmeisen rankkaan ja yksinäiseen elämäänsä.

Joycelyne sai loput rahat takaisin, ja löysi uuden onnen, vaikkakin Jolle hän oli antanut itsensä, rakastanut vastustelematta ilman taka-ajatuksia, oli mies miten ilkeä tahansa.

Tämä oli erittäin sopivaa lukemista lomamatkan siestahetkiin, kun on sulattanut kulttuuria ja kulinaarisia nautintoja, mutta jalat tarvitsevat hetken lepuutuksen ennen seuraavia kohteita!

Tuomas Vimman romaaneja ovat Helsinki 12, Toinen, Gourmet, Raksa ja Ruutukymppi. Kuva: Marek Sabogal / Gummerus

Tuomas Vimman romaaneja ovat Helsinki 12, Toinen, Gourmet, Raksa ja Ruutukymppi. Kuva: Marek Sabogal / Gummerus

Lentokonelukemisena luin Tuomas Vimman kirjan Toinen. Se olikin juuri sopivaa luettavaa yläilmoissa kiinalaisten keskellä istuessa. Vieressäni istui suomalainen mies, joka hiukan välillä yritti olkani yli silmäillä kirjaani. Ei ihme, sillä kirjassa oli aika heavyä menoa ja sekoilua muodin, ryyppyputkien, huumeiden ja seksin maailmassa, unohtamatta kuvankauniita ihmisiä. Ihan kaikkea sekaisin.

Tosin jokaista slangisanaa en tunnistanut. Välillä kummastelin, voisiko tämä olla oikeasti totta ja miten ihmisten fysiikka voisi kestää niin rankkaa menoa. Jotkin kohdat olivat tosi lennokkaita, rahaa riitti ja sitä käytettiin surutta. Juotu alkoholikin oli kalleinta merkkiä, samoin ruoka, sisustus ja design-vaatteet. Aina en oivaltanut, mistä raha oli peräisin ja miten se riitti niin kalliiseen elämään.

Päähenkilö kirjassa on Tuomas Vimma, jonka ensimmäisen kirjan Helsinki 12 oikea kirjoittaja oli upea mulattityttöystävä Indigo, joka ei halunnut julkaista kirjaa omalla nimellään. Tuomas esiintyi julkisuudessa kirjan kirjoittajana, ja hänestä tulee lyhessä ajassa julkkis. Niinpä Seiskan toimittaja on kintereillä koko ajan saadakseen kohujuttuja ja niitähän syntyy. Kaiken seurauksena ja kostona kokemastaan Indigo toimittaa Tuomaksen nimissä kustantajalle uuden teoksen.

Tämä oli sellaista menoa ja lentoa, että ainakin lentomatka humahti hetkessä, plussaa siitä. Ihan heti en kuitenkaan taida toiseen Vimmaan tarttua.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *