Viiniä ja vilkuilua – messumietteitä Saksassa

Historia havisee Kontanzissa Bosenseen rannalla. Täällä pidettiin 1414-1418 kirkolliskokous, jossa mm. päätettiin Jan Husin polttamisesta kerettiläisenä. Kauniissa kirjakaupassa katedraalin vieressä haistoi myös historian.

Historia havisee Konstanzissa Bodenseen rannalla. Täällä pidettiin 1414-1418 kirkolliskokous, jossa mm. päätettiin Jan Husin polttamisesta kerettiläisenä. Kauniissa kirjakaupassa katedraalin vieressä haistoi myös historian.

Ruskamatka Saksaan, Badenin viinitielle, Bodenseelle ja Baijerin linnoja katsomaan osui sattumalta samaan aikaan kuin Frankfurtin kirjamessut. Koska mielessä oli jo heti matkan jälkeen alkavat Helsingin Kirjamessut, vilkuilin matkan varrella, miten Frankfurtin messut Saksassa näkyivät. Vain vilkuilusta oli kyse, sillä Schwarzwaldin pienissä kylissä ei kirjakauppoja ollut eikä matkalle lähdetä televisiota katsomaan. Saksan alkeenikaan eivät riitä enempään kuin vilkuiluun.

Frankfurtin kirjamessut ovat maailman suurimmat, ja viime vuonna, kun Suomi oli messujen teemamaa, tuskin kukaan vähänkään kirja-alaa seuraava välttyi tiedolta, että ne ovat myös merkittävimmät. Niin paljon Suomessa viime vuoden messuista kohistiin. Keskiviikkona 14.10. avatut messut olivat järjestyksessä 67:nnet ja kolme ensimmäistä päivää auki vain kirja-alan ammattilaisille, lauantaina ja sunnuntaina myös tavallisille kirjallisuudesta kiinnostuneille. Kaikkiaan messuilla kävi 275000 vierailijaa. Näiden joukossa myös reilut 600 Saksaan tullutta pakolaista, jotka olivat saaneet messuille vapaalipun.

Salman Rushdie avasi messut ja sen seurauksena Iran boikotoi messuja. Tämän vuoden teemamaa oli kuitenkin myös islamilainen maa eli Indonesia. Messujen tunnus teemamaalle 17.000 saaren maa tuntui viittaavan matkailuun, jota teemamaan näkyvyys varmasti edistikin. Huomiota sai myös Indonesian kaunokirjallisuus, varsinkin Laksmi Pamuntjak ja hänen saksannettu kirjansa Alle Farben Rot.

Süddeutche Zeitung kiitti ”Und plötzlich diese Relevanz!” ja julisti messut poliittisiksi. Esimerkkeinä lehti mainitsi Rushdien avajaispuheen, jossa hän korosti sananvapauden merkitystä, messuille kutsutut pakolaiset ja ’Frankfurt Undercover’ -keskustelut kirjailijoiden kesken. Niihin ei mediaa eikä yleisöäkään päästetä ja tällä kertaa teemana oli politiikka.

Kirjamessujen ajankohtaan täsmätään Saksassa merkittävien kirjallisuuspalkintojen jako. Tämän vuoden Saksan kirjapalkinnon, Deutschen Buchpreis 2015, voitti Frank Witzel kirjallaan, jonka pitkä nimi on Der Erfindung der Roten Armee Fraktion durch einem manisch-depressiven Teenager im Sommer 1969. Vuonna 1955 syntynyt Frank Witzel on muusikko, kirjailija ja popteoreetikko. Die Zeit kirjoitti, ettei ainakaan tämän 800-sivuisen monumentaalinen teoksen palkitsemisen jälkeen voi syyttää, että palkittaisiin vain kaupallista ja helppoa luettavaa. Ilmankos en löytänyt kirjaa valokuvattavaksi niiltä kirjakaupan hyllyiltä, jossa myydyimmät kirjat esiteltiin. Witzel selittää kirjassaan punaisen terrorin alkuperäksi länsisaksalaisen maaseudun synkän tunnelman.

Saksan kirja-alan rauhanpalkinnon sai Navid Kermani kirjallaan Ungläubiges Staunen (Hämmästynyt epäuskoinen). Kermanin vanhemmat ovat iranilaisia ja hän on itse syntynyt Saksassa, Siegenisssä. Die Zeit kuvaa Kermania Saksan tunnetuimmaksi muslimi-intellektuelliksi, joka kirjassaan lähestyy kristillistä uskoa ”ehdottomasti katolista polkua”.

Tutut suosikit ja uudet käännökset ovat esillä Saksassakin

Tutut suosikit ja uudet käännökset ovat esillä Saksassakin

Mitkä muut kirjailijat saivat messujen aikaan vilkuilemissani mediassa julkisuutta? Tuttuja olivat Knausgaard ja Lagercrantz, jonka Millenium-jatko oli saanut saksalaiseksi nimekseen Verschwörung. Näkyvästi Lagercrantzin kirja oli esillä myös niissä kirjakaupoissa, jossa pistäydyin. Uusi Astrid Lindgren -kirja näkyi sekä messu-uutisoinnissa että kirjakaupoissa.

ZDF:n kulttuuriohjelma aspektella oli messuviikon perjantaina 50-vuotisjuhlalähetys. Mitä ylellisyyttä onkaan juhlia kulttuuriohjelmaa, jolla on näin pitkä historia. Suomessa jo viisi vuotta on saavutus. Juhlalähetyksessä kirjamessut olivat näkyvästi raportoituna ja saksalaiskirjailijoista tilaa saivat mm. 40 vuotta sitten Syyriasta lähtenyt Rafik Schami ( Sophia oder Der Angfang aller Geschichten) ja Jenny Erpenbeck kirjallaan Gehen, ging, gegangen. Paljon julkisuutta sai myös Charlotte Roche, jota seksiskenen profeetaksi tituleerattiin. Mädchen für alles on hänen kirjansa.

saksa 2

Pakko oli myöntää, kun katselin kirjakaupassa esillä olevia kirjoja ja selailin nettisivuja, etten oikeastaan tunne ketään uudemmista saksalaiskirjailijoista. Turun Kirjamessujen ensi vuoden teemamaaksi on valittu Saksa, joten toivottavasti kustantajat tarttuvat haasteeseen ja luovat meille vain saksan alkeet hallitseville uusia mahdollisuuksia tutustua saksalaiseen kirjallisuuteen, suomeksi.

Ja Badenin viinit! Ne ovatkin kokonaan toinen juttu. Vaikka ei niistäkään Suomessa voi nauttia. Käyvät niin hyvin kaupaksi Saksassa, ettei ulkomaille vietävää riitä.

saksa 5

Badenin suosikkiviiniksi valikoitui Grau Spätburgunder ja Alde Gott -viinimerkki. Zum Wohl!

Badenin suosikkiviineiksi valikoituivat Spätburgunder ja Grauburgunder ja Alde Gott -viinimerkki. Zum Wohl!

Kommentit
  1. Taika /Kirjasfääri
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  2. Kirsi Ranin Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *