Blogistanian palkintojenjako Kirjan ja ruusun päivänä 2016

Blogistanian palkitut vasemmalta: Marja Saari Bazarilta edusti edesmennyttä William, Stonerin kirjoittajaa, ruotsalainen Bea Uusma, Naparetki - rakkauteni kirjoittaja, Siiri Enoranta Surunhauras, lasinterävä kirjoittaja sekä Jussi Tiihonen Teokselta, Laura Lindstedtin ja Oneironin edustajana.

Blogistanian palkitut vasemmalta: Maria Saari Bazarilta edusti edesmennyttä John Williamsia, Stonerin kirjoittajaa, ruotsalainen Bea Uusma, Naparetki – Minun rakkaustarinani kirjoittaja, Siiri Enoranta Surunhauras, lasinterävä kirjoittaja sekä Jussi Tiihonen Teokselta, Laura Lindstedtin ja Oneironin edustajana.

Nyt oli Blogistania saanut arvoisensa palkinnonjakopäivän, lauantain 23.4. Samaan aikaan juhlistettiin Kirjan ja ruusun päivää, sekä Shakespearen ja Cervantesin kuoleman 400-vuotispäivää. Helsingin keskustan uusittu Akateeminen Kirjakauppa kuhisi väkeä, kun pääsimme perinteiselle Kohtaamispaikka-lavalle voittajien kanssa.

Olin saanut kunnian toimia tilaisuuden avaajana ja yhtenä juontajana bloggarikollegojeni Airi Vilhusen (Kirsin Book Club) ja Tanja Brummerin (ainajokukesken-blogi) kanssa. Alustin kertomalla Blogistaniasta eli suomalaisten kirjablogien maailmasta, noin 200 kirjabloggarin yhteisöstä, jonka yhteisöllisyydestä ja talkoohengestä Blogistanian kirjapalkinnoissakin on kyse.

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot ovat perinne ja nyt ne jaettiin jo viidettä kertaa. Vuoden 2015 parhaat kirjat valittiin jälleen neljässä kategoriassa: Finlandia, Globalia, Kuopus ja Tieto. Äänestyksiin osallistui lähes 50 bloggaajaa ja ääniä annettiin yhteensä 194 eri kirjalle. Huomattavaa on, että bloggarit saivat äänestää vain niitä kirjoja joista olivat itse kirjoittaneet blogiarvion. Nostin esiin myös sen, että moni ääniä keränneistä kirjoista ei ole saanut mitään muuta arviota kirjastaan kuin bloggarin kirjoittaman. Esimerkiksi vuoden 2014 voittaja, Kultarinnan kirjoittaja Anni Kytömäki kertoi, että blogiarviot olivat hänelle hyvin merkityksellisiä, sillä kesti kuukausia ennenkuin hänen kirjansa noteerattiin mediassa.

Laura Lindstedt oli Amerikassa, joten Jussi Tiihonen Teokselta oli vastaamassa kysymyksiini Oneironin tiimoilta.

Laura Lindstedt oli Amerikassa, joten Jussi Tiihonen Teokselta oli vastaamassa kysymyksiini Oneironin tiimoilta. ”Mitäs jos Oneironin maailmassa olisi ollutkin seitsemän veljestä?” kysyin ja Jussi arveli, että he olisivat perustaneet yrityksiä, puhuneet urheilusta ja naisista. Ja lopuksi naurahti, että ei hän vain tiedä!

Vuoden 2015 parhaaksi kotimaiseksi kaunokirjaksi eli Blogistanian Finlandian voittajaksi bloggarit äänestivät Laura Lindstedtin Oneironin. Jussi Tiihonen Teokselta toi Lauran tilaisuuteen lähettämät lämpimät terveiset. Laura oli juuri matkannut New Yorkiin miehensä kanssa. Jussin arveluiden mukaan heillä on suunnitteilla road trip pitkin Amerikan raitteja.

Jussi piti blogeja kustantajien kannalta tärkeinä ja rinnasti pelisäännöt bloggareiden kanssa aivan samanlaisiksi kuin perinteisemmän median kanssa. Hän toivoi rehellisiä arvioita, sillä niin ylistykset kuin kritiikkikin ovat tervetulleita. No, Oneironia oli blogeissa enimmäkseen ylistetty, sillä se oli Blogistanian Finlandian ylivoimainen voittaja. Myös äänestyksen kakkonen oli Teoksen kirja, Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki.

Kun kysyin, onko meillä Oneironissa klassikko, niin Jussi karsasti määrittelyäni ja kirjallisuusmiehen ketteryydellä totesi, että Oneiron on universaali teos, ei vain monikansallisten päähenkilöittensä vaan meitä kaikkia koskettavien teemojensa, elämän, kuoleman ja kuoleman jälkeisen elämän, suhteen. Jussi toivotti onnea Oneironin kansainvälisille kääntäjille, sillä hieno ja rikas kieli ei ihan helposti käänny.

Mazarin Maria Saari pohdiskeli, miten vastata Airin kysymykseen John Williamsin Stonerista.

Bazarin Maria Saari pohdiskeli, miten vastata Airin kysymykseen John Williamsin Stonerista.

Jos Oneironissa oltiin kuoleman jälkeisessä hetkessä, niin vuoden parhaan käännöskirjan eli Blogistanian Globalian voittajanJohn Williamsin (1922-1994) Stonerin menestys on todellinen ilmestyminen haudan takaa. Stoner on ilmestynyt jo vuonna 1965 ja se on vasta nyt löydetty uudelleen.

Airin haastattelussa Bazarin toimituspäällikkö Maria Saari kertoi, että Eurooppaan Stonerin  tiettävästi ”toi” ranskalainen kirjailija Anna Gavalda, joka oli lukenut kirjan ja innostunut siitä. Kirjan oikeuksien huutokaupassa Bazar-konsernin norjalainen toimitusjohtaja oli onnistunut saamaan oikeudet Suomeen, mutta hävinnyt kisan Norjan oikeuksista.

Maria oli iloinen ja tyytyväinen siitä, miten Stoner on löytänyt lukijat Suomessa. Yksi suosion syistä hänen mukaansa, ja nimenomaan lukevien ihmisten joukossa, on se, miten se korostaa lukemisen ja kirjallisuuden merkitystä.

Siiri Enoranta voitti Blogistanian Kuopus -palkinnon kirjallaan Surunhauras, lasinterävä.

Siiri Enoranta voitti Blogistanian Kuopus -palkinnon kirjallaan Surunhauras, lasinterävä.

Olimme ennen palkintojenjakoa Akateemisen pikkuruisessa takahuoneessa, back stagella, ja kirjailija Bea Uusma kysyi kirjailija Siiri Enorannalta, mikä hänen kirjansa nimi on. Blogistanian Kuopus -palkinnon vuoden parhaasta lasten- ja nuorten kirjasta voittanut Surunhauras, lasinterävä on myös haasteellinen käännettävä. ”Sorrow Deer Tamer”, Siiri vastasi, mutta kertoi, että kirjaa ei ole vielä käännetty. Aineksia olisi!

Siiri kertoi Tanjan haastattelussa, että hän seuraa blogeja aktiivisesti ja lukee omien kirjojensa lisäksi myös muiden kirjojen arvioita. Hän ei erityisesti ajattele kirjoittavansa fantasiaa, vaan tarinoita, jotka kustantaja (WSOY) määrittää tuohon genreen. Tanja totesi sen minkä moni lukija aiemminkin, että Siirin kirjoja kannattaa lukea myös aikuisena.

Oli mukava huomata, että vuoden 2014 Kuopus-palkinnon voittaja Jenna Kostet oli Akateemisessa paikalla kuuntelemassa. Hänen voittajateoksensa Lautturi löysi tiensä kirjakauppoihin Blogistanian Kuopus-palkinnon siivittämänä.

Tanja oli rakastunut Bea Uusman Naparetki - minun rakkaustarinani kirjaan.

Tanja oli rakastunut Bea Uusman Naparetki – Minun rakkaustarinani -kirjaan.

Blogistanian Tieto -palkinnon voitti uskomaton tositarina, ruotsalaisen Bea Uusman Naparetki – Minun rakkaustarinaniBea oli saapunut palkintojenjakoa varten Suomeen. Häntä haastatellut Tanja oli aivan lumoutunut Naparetkestä. Mutta jos on hieno kirja, niin on kiinnostava kirjailijakin! Bea näytti juuri niin upealta kuin monet muutkin ruotsalaiset naiset. Valkoisissa pitseissään, valkoisissa sukissaan, valkoisissa hiuksissaan ja mustissa herrainkengissään hän oli juuri sellaisen tyylikkyyden ja itsetunnon ilmiasu, jota ihailen ja vadelmaveneessäni kadehdin. No, hupsista, hieman lipsahti ulkokirjalliselle puolelle, palataan ruotuun.

Naparetki on Bealle kuin kolmas lapsi ja hän suhtautuu teokseen yhtä suurella rakkaudella. Hän väitti, että ei ole ikinä lukenut yhtään kirja-arviota eikä blogikirjoitusta, mutta tietää, että Naparetki on menestynyt Ruotsin lisäksi myös muualla. Kun Tanja ojensi Bealle englanniksi kääntämiään blogilainauksia, Bea suorastaan riemastui, joten toivoa on, että hänkin saattaa ryhtyä blogien lukijaksi!

Naparetken taustatyö oli Bealla mennyt lähes pakkomielteiseksi. Hän kertoi opiskelleensa lääkäriksi vain ymmärtääkseen Naparetken yksityiskohtia. Hänen identiteettinsä on kirjailija ja hän ei ole päässyt vieläkään irti naparetkeläisistä, vaan tekeillä oleva kirja liittyy edelleen tutkimusmatkaan.

Liisa Pihlaja ojentaa onnittelukukat Bea Uusmalle.

Liisa Pihlaja ojentaa onnittelukukat Bea Uusmalle.

Vielä lopuksi luin runon, jonka Kallion ilmaisutaidonlukion oppilaat olivat kirjoittaneet tilaisuuteen. Mutta nyt en tiedä, minne kadotin tuon upean runon, johon oli tyylikkäästi ympätty kaikki Blogistanian voittajat. Voin vain todeta päivän teeman mukaisesti, että on noloo! Jos joku on löytänyt käsinkirjoitetun lapun Akateemisesta, niin please ilmoittautukoon, jotta saadaan runo tähän vielä jatkoksi.

Runoseppo Kallion ilmaisutaidon lukiosta

Runoseppo Kallion ilmaisutaidon lukiosta

Runobriiffi

Runobriiffi

Upea Kirjan ja ruusun päivä ja hienoja kohtaamisia vielä palkintojuhlan jälkeenkin. Kirjoja tarttui matkaan ja kaupan päällisenä Ronja Salmen ja Jami Nurmisen Onks noloo? -kirjat. Mutta ruusuja ei kyllä saatu!

Lounaalla tutkailtiin Kirjan ja ruusun päivän saalista ja keskusteltiin, kuinka me äidit olemme teinien mielestä todella usein todella noloja.

Lounaalla tutkailtiin Kirjan ja ruusun päivän saalista ja keskusteltiin, kuinka me äidit olemme teinien mielestä todella usein todella noloja.

Blogiarvioinneista ja kritiikistä keskustelimme ajankohtaisen Juha Itkosen kanssa, joka esiintyi Akateemisessa meidän jälkeemme.

Blogiarvioinneista ja kritiikistä keskustelimme ajankohtaisen Juha Itkosen kanssa, joka esiintyi Akateemisessa meidän jälkeemme.

Päivän kruunasi vielä kohtaaminen saksalaisen dekkarikuningatar Nele Neuhausin kanssa, jonka miljoonan myynyt Lumikin on kuoltava -dekkari on juuri ilmestynyt suomeksi. Me juontajat Kirsi, Airi ja Tanja hyppäsimme samaan kuvaan Nelan aviomiehen pyynnöstä.

Päivän kruunasi vielä kohtaaminen saksalaisen dekkarikuningatar Nele Neuhausin kanssa, jonka yli miljoona kappaletta myynyt Lumikin on kuoltava -dekkari on juuri ilmestynyt suomeksi. Me Blogistanian juontajat Kirsi, Airi ja Tanja hyppäsimme samaan kuvaan Nelen aviomiehen pyynnöstä.

Kiitos Akateemiselle Kirjakaupalle estradin antamisesta ja muista järjestelyistä. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille bloggareille ja kaikille bloggareille, jotka äänestivät. Mainittakoon, että kukat ja kunniakirjat maksettiin kymmenien bloggareiden kolehtirahoilla, joten hienoa tämä Blogistanian yhteisöllisyys.

Lue kooste tilaisuudesta myös Liisan Luetut, lukemattomat -blogista.

Kirsin Book Clubista paikalla oli Airin ja Kirsin lisäksi Minna, Pirjo ja Marja, joka otti kaikki kuvat.

Viime vuoden Blogistanian palkintojenjakojuttuun pääset tästä.

Kommentit
  1. Krista
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  2. Erja

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *