Kristian Smeds: just filming – just looking, not getting @Kansallisteatteri

just filming -kantaesitys oli Kansallisteatterissa 14.10.2016

just filming -kantaesitys oli Kansallisteatterissa 14.10.2016

Kaikki peilaavat näkemäänsä suhteessa odotuksiinsa ja aiempiin kokemuksiinsa. Tätä mieltä oli myös Kansallisteatterin residenssitaiteilija Kristian Smeds, kun hän oli Bloggariklubin jututettavana just filming -esityksen jälkitunnelmissa. ”Jos näyttämöllä on entisen poikaystävän näköinen näyttelijä, katsot häntä eri silmin kuin hän, jolle kaverissa ei ole mitään tuttua.”

Kristian Smedsin olisi ehkä vaikea uskoa, että en tiennyt hänestä oikein mitään. Kun Suomessa kohistiin hänen ohjaamastaan Tuntemattomasta sotilaasta tai Mental Finlandista, asuin Aasiassa ja seurasin suomalaista kulttuurielämää vain satunnaisesti. Niinpä astuin Willensaunan ovista vailla ennakko-odotuksia tai tietoisuutta Smedsin tunnusomaisesta tyylistä.

just filmingin alkutunnelmaa

just filmingin alkutunnelmaa

Willensauna on intiimi tila, penkkejä viidessä rivissä. Savu leijaili katsomossa ja meitä opastettiin paikoillemme taskulamppujen valokiiloissa. Katsomo täyttyi, alkamisaika täyttyi ja näyttämölle ei noussut ketään. Hetken päästä Annamária Láng luikahtaa sivusta, istuutuu tuolille ja toinen nainen alkaa harjata hänen hiuksiaan. Yksinäinen trumpetti soittaa kaihoisasti taustalla, katse kiinnittyy unenomaiseen hiusten harjaukseen.

Huomaan, että olen kovin rauhaton. Ärsyynnyn, kun mitään muuta ei tapahdu. Tiedän, että esitys kestää 1,5 tuntia ja tähän käynnistykseen on mennyt jo ainakin 10 minuuttia. Hei – stop – sanon itselleni ja päätän hengittää syvään – inhale, exhale – rauhoittua ja tuoda keskittymiseni käsillä olevaan hetkeen, antaa näyttämön tapahtumien edetä omaa tahtiaan.

Annamária Láng ja Juhán Ulfsak

Annamária Láng ja Juhán Ulfsak

Hetken kuluttua pimeydestä saapuu näyttämölle myös Juhán Ulfsak, joka aloittaa monologilla lapsuudenkokemuksestaan teatterin väliverhon takana. Se tarina nappaa, mutta riistäytyy pian totutusta kuviosta ja minä putoan kärryiltä. Ihan rehellisesti voin sanoa, että koko loppuesityksen yritin saada tarttumapintaa eri kohtauksista, mutta en onnistunut. Etsin punaista lankaa, joka auttaisi avaamaan irrallisten kohtausten, Smeds kutsui niitä etydeiksi, yhteyden. Mietin kuumeisesti, pitäisikö minun tunnistaa näiden etydeitten yhteydet elokuviin, onko Bertolucci pienin yhteinen nimittäjä, onko hillopurkki Viimeinen tango Pariisissa -leffan voirasia? Haluaisin ymmärtää, haluaisin liikuttua, haluaisin, että lavalla riekkuminen koskettaisi minua sen sijaan, että se näyttää ulkokohtaiselta improvisaatioharjoitukselta. Mutta ei, tunnin kohdalla luovutan ja alan miettiä, kuinka kauan tätä kiemurtelua pitää vielä katsoa.

Tallensin just filmingin ensitunnelmat videolle.

Tallensin just filmingin ensitunnelmat videolle. Klikkaa tästä.

Kävellessäni ulos kuvasin ensitunnelmat bloggarikollega Kirsin (Kirsin kirjanurkka) kanssa videolle, katso tästä.

Ajattelin, että on kaksi mahdollisuutta, joko Smedsin kirjoittama ja ohjaama performanssi on niin edellä aikaa ja niin näkemyksellistä, että minä en yksinkertaisesti ole vielä sillä tasolla, että se puhuttelisi minua. Tai sitten esitys on vain heppoinen, Smedsin kielellä kukkuluuruu-kategoriaa.

Bloggarit oli kutsuttu esityksen jälkeen keskusteluhetkeen Smedsin kanssa. Nyt saan selityksen – from the horse’s mouth – huomaan vinoutuneesti ajattelevani. Mutta eihän taidetta pidä selittää, sen pitää puhutella itsenään tai sitten olla puhuttelematta.

Aluksi ilmoitettiin, että Smedsiä ei sitten saa kuvata, hän ei ole someilevaa tyyppiä. Interesting. Odotellessa juttelin Julia Pajusen (Haikuarviot) kanssa, joka tekee väitöskirjaa Kristian Smedsin Tuntemattomasta sotilaasta. Selkeni, että just filming oli hyvin smedsmäinen, jos sellainen termi on jo olemassa.

Kuvittele valkoisen tuolin reunalle istumaan metsänvihreään pukeutunut menninkäinen kippurakärkisissä lapikkaissaan.

Kun Kristian Smedsiä ei saanut kuvata, niin kuvittele valkoisen tuolin reunalle keikkkumaan metsänvihreään pukeutunut menninkäinen, tukka ponnarilla ja jalassaan kippurakärkiset lapikkaat.

Smeds saapui ja jutusteli leppoisasti. Koko ajan kanssakäymisessä oli kuitenkin levoton jännite päällä. Ei syntynyt epäilyksen häivääkään, kun hän kertoi, vittu, lähes lyöneensä, kun belgialainen miesohjaaja tervehti häntä poskisuudelmin. Hän kertoi myös, että just filming oli muotoutunut neljän kuukauden aikana intensiivisessä vuorovaikutuksessa kahden näyttelijän kanssa. Alkuhetket oli koettu Annamárian kotimaassa Unkarissa, kun rajalle oli alettu rakentaa pakolaisvirran estoksi aitaa. Etydeitä oli syntynyt ja niiden esitysjärjestyksen oli määritellyt ennemminkin energia kuin tarinan kuljetus.

Vaikeinta oli löytää, mistä just filming kertoo. Tuollainen siitä tuli, kummallinen sininen pilleri isommassa ompelurasiassa,” kuvasi Kristian Smeds.

Ohjaaja Smeds ylisti näyttelijöitään. Hänelle heidän ulkomaalaisuutensa on jotain erityistä, jonka avulla syntyy erilaista tulkintaa kuin kotimaisin voimin. Tämäkään ei minulle auennut tai näkynyt. Minun patrioottisilmälasini lienevät paljon hailakammat kuin Smedsin, ehkäpä edelleen expatriate glasses.

meanwhile the big camera is rolling (käsiohjelmasta)

Tutkimuksen mukaan kolmasosa teatterikävijöistä ei tiedä etukäteen, minkälaista esitystä he ovat tulossa katsomaan. just filmingin kohdalla en tiedä jälkikäteenkään, mitä näin. But no worries, let’s listen to the horse’s mouth again:

Taide on niin vahva käyttöliittymä, että sitä ei pidä pohtia liikaa. Vastaavasti just filmingin toteutus on niin avoin muoto, että kaikki tulkinnat ovat oikeita.”

Tämäkin.


  • Linkki Kansallisteatterin just filming -sivulle.
  • Esityksestä ja Bloggaritilaisuudesta kirjoitti myös Tuija Tuijata-blogista.
  • muut teatterijuttumme löytyvät Katsomossa-kategoriasta.
Kommentit
  1. Kirsi Hietanen
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  2. Tuija
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  3. Avatar photo Airi Vilhunen
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  4. Eija Kujala
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *