Kuvamuistoja Lahden MM-kisoista 2017

Kirsin Book Clubissa ei aina puhuta vain kirjoista, teatterista ja muusta kulttuurista, vaan joukossamme on aktiivisia urheilijoita ja penkkiurheilijoita. Meistä innokkaimmat talviurheilun seuraajat – Heli, Maija-Riitta ja minä eli Kirsi – kävimme muutamana päivänä kannustamassa Lahden MM-kisoissa.

Meillä on vuosien kokemus Salpausselältä, mutta silti oli kiinnostavaa tutustua MM-kisojen juhlakirjaan, johon on koottu päätapahtumat kaikista Lahdessa järjestetyistä hiihdon maailmanmestaruuskisoista eli kisoista vuosilta 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja nyt 2017. Missään muualla ei ole järjestetty yhtä monia MM-kisoja, joten jo etukäteen saattoi luottaa, että Lahdessa tiedetään, miten kisat järjestetään. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 Lahti on Urheilumuseon ja Hiihtomuseon yhteistyönä syntynyt kirja.

Toki olin lukenut myös Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan hiihtokirjan (lue arvio) ja odotin, miltä kisoihin rakennettu Mielensäpahoittajan kisakatsomo näyttää. Minua kun kisoissa kiinnostaa enemmän urheilu kuin oheisohjelmat.

Mielensäpahoittajan katsomo oli rakennettu ladunvarteen Teivaanmäelle. Meidän paikkamme olivat pääkatsomossa, mutta päätimme lähteä kurkkaamaan metsätaipaleelle Mielensäpahoittajan katsomoa.

Maija-Riitta Mustonen, Mielensäpahoittaja Tapio Aarre-Ahtio ja Kirsi Ranin.

Matkalla metsään tapasimme lahtelaisen näyttelijän Tapani Aarre-Ahtion, jonka kisatehtävänä on vetää Mielensäpahoittajan rooli. Suupielet olivat alaspäin, vaikka Suomen naiset olivat juuri voittaneet pronssimitalit ja me Maija-Riitan kanssa kiilasimme kylkeen.

Legendaarinen Anssi Kukkonen oli jo lähtenyt valmistautumaan miesten viestin selostukseen ja väliaikataulu oli tyhjennetty.

Mielensäpahoittajan katsomossa istuttiin heinäpaaleilla.

”Kyllä tykkään Salpausselän harjuista”, toteaa Mielensäpahoittaja kirjassa ja hänenkin täytyi olla tyytyväinen, sillä katsomo oli rakennettu harjurinteeseen, jonka vierestä meni perinteisen hiihtotavan latu. Siellä saattoi heinäpaaleilla ja räsymatoilla istuskellen seurata kilpailua.

Kisoissa oli osannottajia ympäri maailmaa ja osa oli enemmän harrastuksen kuin ammattimaisen kilpaurheilun edustajia. Olimme ladun varressa seuraamassa Venezuelan edustajan Adriano Solanon hiihtoa, katso tästä mieheni Martin kuvaama video aloittelijan hiihtotaidoista.

Naisten viestin kukittajina Sauli Niinistö ja Siiri Rantanen.

Aivan toista tyyliä edusti vuoden 1956 Cortinan olympialaisten viestin kultamitalinainen Siiri Rantanen, joka 92-vuotiaana näytti mallia avaamalla ladun naisten viestihiihdolle. Täysi kisakatsomo hurrasi seisten Siirille! Katso videomme Siirin hiihdosta tästä.

Paikalla oli myös Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ja Jenni Haukio, jonka runoantologia ilmestyy aivan kohta.

Kaikki mäkikisat hypättiin iltaisin. Joukkuemäessä Norjan Andreas Fannemel teki huikean uuden mäkiennätyksen 138 m!

Tyttäreni Milla vaarinsa Juhani Kärkisen kuvan äärellä.

Iloinen olen, että pääsin tänäkin vuonna käymään muutamana päivänä aistimassa MM-kisatunnelmaa. Iloinen olen myös siitä, että olen onnistunut siirtämään kisainnostuksen myös tyttärelleni Millalle. Tosin hän toivoi kuten minäkin, että vaari ja muut vanhat mäkihypyn maailmanmestarit kutsuttaisiin ensi vuonna jälleen kisoihin, kun jostain syystä tänä vuonna ei kutsua tullut.

Myös Maija-Riitan lapset ja lapsenlapset Joakim ja Beea olivat kisoissa kuten joka vuosi. Kisainnostus periytyy  Lahessa ja oli kiva kuulla Ylen kisastudiossa vierailleilta lahtelaisilta, esimerkiksi Cheekiltä ja Mikko Iloselta, että myös heidän lapsuuteensa ovat kisat kuuluneet. Selvisi myös, että Cheekin isoisä Väinö Tiihonen edusti Suomea olympialaisissa ja Lahden 1938 MM-kisoissa.

Maija-Riitan lapsenlapset Joakim 4 v ja Beea 2 v kannustivat Suomen urheilijoita.

Vielä antaisin erityismaininnan kisojen hienosta graafisesta ilmeestä, kaunista liilaa kaikkialla. Samoin kuin oli tyylikästä kukittaa mitalistit havukimpuilla. Hiihtojen selostus oli varmasti mielenkiintoista Mielensäpahoittajan katsomossa, mutta erinomaisen ammattimaista ja inspiroivaa se oli myös stadionilla, jossa siitä vastasi Antero Mertaranta.

Kisat ovat elämys paikan päällä, mutta hienoa oli myös seurata Ylen laadukasta kuvaa kotikatsomossa ja kuunnella etenkin Virpi Sarasvuon huippuanalyyseja!

Osallistuimme kisakojussa järjestettyyn arvontaan, jossa palkintona oli kisamatka ensi vuoden olympialaisiin, Etelä-Korean Pyeong Changiin. Olisipa se hienoa, sillä olympialaiset on vielä kokematta!

Ensi vuonna taas, silloin Salpausselän kisoissa.

Vastaa