Kirjasyksy on alkanut – satonäkymiä
Elo-syyskuussa ilmestyy valtaosa syksyn uusista kirjoista, ja ensimmäiset uutuudet ovat jo kirjakaupoissa. Selasin läpi kustantajien jo hyvissä ajoin keväällä ilmestyneitä syksyn kirjaluetteloita, kävin muutamassa kustantajan infossa ja valitsin kirjatulvasta ne kirjat, joita odotan kiihkeimmin. Yritin olla riittävän valikoiva eli realistinen. Koskaan en ehdi lukea kaikkia niitä uutuuskirjoja, joita haluaisin, ja tilaa pitää syksyn lukulistalle jättää myös yhdessä valittaville lukupiirikirjoille ja niille, jotka ovat ilmestyneet aikaisemmin tai joita ei kirjaluetteloa selatessa osannut odottaa. Nyt valitsemistani kirjoista voit suurimmalla todennäköisyydellä lukea blogijutun syksyn mittaan.
Kysyin myös Kirsin ja Minnan valintoja. Entä mitkä syksyn kirjoista kiinnostavat sinua etukäteen eniten?
Kotimaiset kaunokirjat
Anni Kytömäki: Kivitasku (Gummerus, ilmestynyt)
Vahvana elää myytti, että kirjailijan järjestyksessä toinen kirja, toisinkoiseksi kutsuttu, on erityisen vaikea suoritus eikä aina yhtä onnistunut kuin esikoinen. Anni Kytömäen toisinkoinen Kivitasku on jo ehtinyt heinäkuussa ilmestyä ja se odottaa jo kirjapinossani. Kytömäen esikoinen Kultarinta oli yksi vahvan esikoisvuoden 2014 huippuja ja myös Finlandia-ehdokas. Kirjailija kertoi kustantajan kevätjuhlassa kirjoittaneensa Kivitaskua kuusi vuotta, osittain esikoiskirjan kanssa. Se on sukupolviromaani peräti seitsemän sukupolven ajalta, ja kun näin kauas historiassa kuljetaan, ei aivan muutamalla sivulla selvitä. Jokainen sukupolvi kokee omanlaisensa vankeuden, ja mitä kauemmas historiassa mennään, sen konkreettisempaa vankeus on. Millaista mahtaa olla nykyhetken vankaus vai joko voi puhua vapaudesta, sitä jään lukemiselta odottamaan.
Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus, ilmestyy elokuussa)
Selja Ahava on omaääninen kirjailija, jonka edellisen romaanin Taivaalta tippuvat asiat olen lukenut ja siitä blogannut. Hänen uuden kirjansa Ennen kuin mieheni katoaa lähtökohtana on oma henkilökohtainen tragedia, aviomiehen iso muutos. Kirjailija itse kuvasi sitä tarinaksi surusta ja luopumisesta, murenemisen prosessista. Rinnalla kulkee myös historiallinen maailmankuvan muuttuminen: Kolumbus löytämässä kuvittelemaansa Intiaa.
Heidi Köngäs: Sandra (Otava, ilmestyy syyskuussa)
Heidi Köngäs on kirjoittanut vahvoista naisista, myös historiallisista henkilöistä kuten viimeksi Hertta Kuusisesta romaanissaan Hertta. Hertasta pidin paljon. Syyskuussa ilmestyvässä Sandrassa tapahtumat liikkuvat Suomen sisällissodan ajassa. Jatkan siis liikkumista samassa ajassa kuin Anneli Kannon Lahtarit ja valmistaudun ensi vuoteen, jolloin Suomen historian synkimmistä hetkistä on kulunut 100 vuotta.
Marjo Heiskanen: Mustat koskettimet (Siltala, ilmestyy elokuussa)
Heiskasen kirjan poimin, koska se kertoo musiikista, soittamisesta ja muusikon elämästä. En itse soita, mutta olen innokas kuuntelija ja konserteissa kävijä, joten mielellään kurkistan myös musiikin taakse.
Käännetty kaunokirjallisuus
Nathan Hill: Nix (Gummerus, ilmestyy elokuussa)
Nathan Hillin esikoisteos Nix on saanut ylistystä lukijoilta ja muilta kirjailijoilta, ja koska olen jo ehtinyt kirjaa lukea parisataa sivua, voin liittyä kehujiin. Kirja on elokuun lukupiirikirjamme, joten pian voit lukea lisää kirjasta blogistamme ja miten se iski Kirsin Book Clubin lukupiiriläisiin.
Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö (Otava, ilmestyy elokuussa)
Göteborgin kirjamessut on nostanut intialaisen Arundhati Royn messulehden kansikuvaan, mutta se ei ole syy, miksi odotan innokkaana hänen toisinkoistaan Äärimmäisen onnen ministeriötä. Luin Royn 20 vuotta sitten ilmestyneen Joutavuuksien jumalan vasta tänä kesänä ja ihastuin kirjailijan melkein maagisrealistiseen kerrontaan ja värivoimaiseen tyyliin. Alkukesästä alkuperäiskielellä eli englanniksi ilmestynyt romaani ei ole saanut varauksetonta vastaanottoa, mutta lukulistallani kirja pysyy. Joutavuuksien jumala tapahtui Intian Keralassa, Äärimmäisen onnen ministeriön tapahtumat sijoittuvat itsenäisyyttä toivovaan Kashmiriin ja tiedossa on, että kansalaisaktivisti Roy ajaa myös Kashmirin itsenäisyyttä.
Sadie Jones: Kutsumattomat vieraat (Otava, ilmestyy elokuussa)
Olen lukenut edelliset Sadie Jonesilta suomennetut romaanit Ehkä rakkaus oli totta ja Kotiinpaluu. Kutsumattomien vieraiden (The Uninvited Guests) tapahtumaympäristö on kartano Englannin maaseudulla. Kovin erilainen lähtökohta kuin Lontoo-kuvauksella Ehkä rakkaus oli totta, ja juuri siksi kiinnostava.
Clarice Lispector: Oppiaika eli Nautintojen kirja (Teos, ilmestyy syyskuussa)
Brasilialainen Clarice Lispector on minulle vielä kirjailijana vieras, mutta tänä syksynä olen päättänyt häneen tutustua. Kirjastosta lainattuna on jo jonkin aikaa ollut hänen pääteoksenaan pidetty Passio. Tarja Härkönen, loistava suomentaja, on kääntänyt kaikki toistaiseksi suomeksi ilmestyneet, vuonna 1977 kuolleen kirjailijan teokset, niin tämän viimeisimmänkin.
Elämänkertoja, faktaa
Elämänkerrat kolmesta vahvasta suomalaisesta naistaiteilijasta, kuvataiteilijasta, kirjailijasta ja teatteritaiteilijasta, ovat faktalistani kärjessä:
Hanna-Reetta Schreck: Minä maalaan kuin jumala – Ellen Thesleffin elämä ja taide (Teos, ilmestyy syyskuussa)
Taidehistorioitsija Hanna-Reetta Schreck on tutkinut Ellen Thesleffiä, yhtä harvoista naissymbolisteistamme yli 10 vuotta. Thesleff oli eläessään tunnustettu ja arvostettu. Hän matkusti paljon, oli erittäin kielitaitoinen ja häneltä on jäänyt paljon kirjeitä, päiväkirjoja ja runoaiheistoa, joten mielenkiintoinen teos on luvassa.
Jaana Torninoja-Latola: Yhä katselen pilviä – Elvi Sinervon elämä (Into, ilmestyy elokuussa)
Historioitsija ja väitöskirjan tekijä Torninoja-Latola on kirjoittanut elämänkerran vasemmistolaiskirjailijasta ja jatkosodan aikaan kumouksellisen toiminnan suunnittelusta vankilaan joutuneesta Elvi Sinervosta. Sinervon runoon perustuva Natalia-laulu alkaa heti soida mielessäni.
Annina Holmberg: Tahto ja hohto – Ritva Holmbergin taitelijantie (Siltala, ilmestyy syyskuussa)
Annina Holmberg on kirjoittanut teoksen vuonna 2014 kuolleesta äidistään, teatteriohjaaja ja dramaturgi Ritva Holmbergista. Erityisesti 1960-luvun teatterihistoria kiinnostaa.
Monesta kiinnostavasta faktakirjasta poimin vielä yhden eli
Roger Picard: Salonkien aika (Art house, joulukuu)
Kahdenkin lukupiirin jäsenenä haluan tutustua Roger Picardin vuonna 1943 ilmestyneeseen klassiseen teokseen kirjallisten salonkien historiasta. Ehkä omissakin lukupiireissäni, joista toista salongiksi keskenämme nimitämmekin, on jotakin yhteistä vanhan perinteen kanssa.
Esikoiset
Olemme Kirsin Book Clubin lukupiiriin pyrkineet aina valitsemaan jonkun kuluvan vuoden esikoisista ja muutenkin olen pyrkinyt tutustumaan myös esikoiskirjoihin ja -kirjailijoihin. Tänä vuonna olen lukenut vasta yhden esikoiskirjan, joten syksyn lukipinoon on syytä valita useampia. Tässä lista mahdollisista, joista en vielä osaa kertoa nimeä ja kustantajan mainoslausetta enempää.
Pauliina Lindholm: Komendantti (Otava, ilmestynyt elokuussa)
Tarina Viaporin eli Suomenlinnan rakentamisesta ja sen rakentajasta August Ehrensvärdistä.
Annastiina Storm: Me täytytään valosta (S&S, ilmestyy elokuussa)
”Kuka saa päättää onko tarina totta?” Ajattelin tavata kirjailijan kustantajan tilaisuudessa ja lukea hänen kirjansa.
Maria Mustranta: Sokeita hetkiä (WSOY, ilmestyy elokuussa)
”Psykologinen tutkielma ihmisistä, jotka tekevät parhaansa mutta silti pahaa.”
Hanna Ryti: Syli (Siltala, ilmestyy syyskuussa)
Hanna Ryti on taustaltaan näytelmäkirjailija ja -ohjaaja ja toiminut myös radiotoimittajana. Samoista lähtökohdista on noussut palkittuja esikoiskirjailijoita aikaisemmin, joten lisätään listaan.
Cristina Sandu: Valas nimeltä Goliat (Otava, ilmestyy syyskuussa)
Suomalais-romanialaisen esikoiskirjailijan romaani Ceausescun Romaniasta.
Ben Kalland: Vien sinut kotiin (Atena, julkaistu elokuussa)
Musiikki soi tässäkin esikoisessa. SE kertoo huippulahjakkuudesta, vallanhimosta, sivullisuudesta, ja uskonnollisesta yhteisöstä.
Ihanan paljon on mielenkiintoisia uutuuksia syksyyn! Olen jo pistänyt lukulistalle paljon samoja kuin mitä teidänkin listallanne on. Erityisesti odotan Kytömäen, Smithin, Kallandin ja Royn teoksia, ja löysinpä lisääkin: Köngäksen Sandra oli päässyt minulta huomaamatta – se sopii hyvin 1918-teemaan :)
Uutuuskirjojen kanssa minulle tulee usein yhtäaikainen ihastus ja ähky. Niitä – kiinnostavia – julkaistaan jotenkin niin paljon, että vauhtisokeus meinaa iskeä. Näistä listatuista moni kolahtaa minuunkin. Nix on parhaillaan kesken, Kivitasku nököttää vuoroaan odottamassa, uusi Westö on aivan ehdoton, Sadie Jonesin uusi suomennos kiinnostaa…. huh. Tulee hiki!
Kun laskee mainitsemiesi kiinnostavien teosten sivumäärät yhteen, niin ollaan jo joulukuussa, kun lukemisen ohella pitää tehdä töitäkin ja perhekin arvostaa läsnäoloa. Mitenkähän nopeuttaisi lukemistaan?
Toit esiin monia kirjoja, jotka itsekin olen pannut merkille. Yritän pitää uutuuksien määrän kohtuullisena, mutta kummasti ne aina houkuttavat. Voisin listaltasi mainita Sandran, jonka aion lukea osana julkaisemaani 1918-haastetta. Sadie Jonesin kirjan taas olen lukenut jo vuosia sitten ja se on mielestäni heikoin teos hänen tuotannossaan ja siksi ihmettelenkin, miksi häneltä ei suomennettu teosta Small wars, joka on huomattavasti tätä teosta parempi, mutta tämä tietysti on pelkästään oma käsitykseni. Westö myös varmaan tulee luettua – sen verran paljon olen hänen aiemmista teoksistaan pitänyt.
Minä en yleensä edes lue kustantajien katalogeja. Minulla ei ole mikään kiire lukea uutuuksia, eiväthän hyvät kirjat mihinkään katoa. Jos nyt jotakin syksyn kirjaa odotan, niin Arundhati Royn toista romaania (kiva, että se on sinunkin listallasi). Pidin kovasti hänen esikoisestaan Joutavuuksien jumala, jonka luin jo silloin kun se ilmestyi suomeksi.
Näistä Nix ja Komendantti jo luettu ja molemmat olivat ihan huippuja. Sadie Jonesin olen myös lukenut viime vuonna englanniksi, mutta se ei ole saanut tarttumaan Jonesin muihin kirjoihin. Listatuista odotan eniten Kytömäen, Ahavan, Royn ja Kurniawan kirjoja. Listan ulkopuolelta mainitsisin vielä Keltaisen kirjaston syksyn uutuudet: Haruki Murakamin Rajasta etelään, auringosta länteen ja Don DeLillon Nolla kelviniä.
Murakami on aina keskivertoa parempi, vaikkein yltäisi omassa luokassaan kauden parhaaseensa.
Hei,
Minun odotukset ovat korkealla ainakin seuraavien teokisen kohdalla: Pauliina Suden Seireeni, Max Mannerin Mayra ja Camilla Greben Kun jää pettää alta. Myös Sadie Jonesin Kutsumattomat vieraat kiinnostaa. Niin, ja tietenkin Leena Lehtolaisen Viattomuuden loppu kuuluu ehdottomasti syksyn lukemistoon.
Minäkin odotan Seireeniä, sillä Takaikkuna oli mielestäni oikein hyvää dekkariviihdettä. Ja Pauliina on ollut lukupiirimme vieraana, joten senkin perusteella odotukset ovat korkealla.
Vaikuttaa siltä, että kirjasyksystä on tulossa loistava ja ähkyä aiheuttava. Minulla on lukulistalla suurin osa tässä listatuista kirjoista. Lisöksi odotan mm. Antti Heikkisen Mummoa ja Pierre Lemaitren Silmukkaa.
Ajattellin toimia järkevästi ja napata hyvin varovasti lukulistalleni. Jo nyt viikon jälkeen lista paisuu… Mutta onnellisiahan tässä saadaan olla, kun on niin paljon valinnanvaraa!
Hitsit taas, miten lukulista kasvaa. Noista olen lukenut vasta yhden (Ennen kuin mieheni katoaa). Kivitasku on itseoikeutetusti lukulistan kärjessä odottamassa rauhallista hetkeä (jota ei näköjään ole pahemmin tulossa vaikka muka olen lomalla tämän viikon loppuun) ja Vien sinut kotiin odottaa myös tuossa pinossa. Muutama muukin kiinnostava tuolla listallanne olisi, mutta nyt pistän silmät kiinni (tai oikeammin siirrän ne ruudulta kirjaan)
Minä ihan vähän, enkä vähänkään, ahdistun, kun on niin paljon hyviä kirjoja jo pinossa odottamassa ja lisää tulee koko ajan! Työnteko häiritsee harrastuksia :)
Kivitaskun luin viimeisellä kesälomaviikolla ja se oli upea! Piti aivan laskea, onko sukupolvia tosiaan seitsemän, ja onhan niitä!
Nix kiinnostaa, siitä olen lukenut useammastakin blogista. Kommendantti on pinossa odottamassa. Westön haluan lukea. Ja Tuomainen ja Manner kiinnostavat dekkarisaralla.
Luen parhaillaan Leena Lehtolaisen uutta ja sitten taidan siirtyä Paula Havasteen historallisen Vihat-sarjan päätösosaan. Syksyltä odotan myös ainakin Antti Heikkisen Mummoa ja Teemu Keskisarjan Aleksis Kivi -elämäkertaa. Ja nämä ovat vain takuuvarmoja tärppejä, kestosuosikkeja. Yllätyksille ja uusille tuttavuuksillekin pitää jättää tilaa :)
Aivan ihana kirjasyksy tulossa! En osaa valita ennakkosuosikkejani tuosta paljoudesta, mutta kotimaiset jyräävät minun kirjapinkassani käännökset taas alleen, vaikka muutama niistäkin nousee lukulistalle, esimerkiksi Sadie Jones.
Luin juuri ahavan Taivaalta tippuvat asiat ja pidin siitä kovasti. Tuosta hänen uudesta kirjastaan olen lukenut joitakin blogipostauksia ja Aamulehden jutun. Kirja kiinnostaa, mutta lukeminen jäänee johonkin hamaan tulevaisuuteen. Parhaillaan luen Heidi Köngäksen Herttaa ja aika kiintoisalta vaikuttaa. Hertta on ensimmäinen kosketukseni Köngäkseen ja luulen, ettei se jää tähän.
En pahemmin seuraa suomalaisia kirjakatalogeja, vaan poimin suomalaiset lukuvinkit blogeista. Ei riitä aika kaiken seuraamiseen ja luonnollisesti minua lähempänä on Briteissä julkaistu kirjallisuus, koska se on minulle saatavilla. Nixiä olen hiplannut kaupassa, mutta jätin sinne. Se kyllä hieman kiinnostelee, mutta ei ole ihan etujoukoissa intresseissäni.
En koskaan tutki listoja tulevista kirjoista, mutta blogeista olen hieman seurannut, mitä ihmiset odottavat. Odotan syksyltä eniten uusintapainosta Hobitti eli sinne ja takaisin -kirjasta, jonka on kuvittanut Tove Jansson. Uusintapainokset Muumi -kirjoista ovat myös ihania!
Käännöskirjoista Nathan Hillin ja Sadie Jonesin kirjojen suhteen omat odotukseni ovat korkealla. Hillin kirjaa itse asiassa juuri jo aloittelinkin, mutten ole vielä niin pitkällä että sen kummempaa mielipidettä olisi ehtinyt muodostua. Kotimaisista Westö on hankintalistallani (luin alkuvuodesta vihdoin ja viimein Missä kuljimme kerran ja se vakuutti minut täysin, upea kirja), ja Pasi Ilmari Jääskeläisen uutuuden jo ehdinkin lukea. Suosittelen lämpimästi. Kiinnostava kirjasyksy on tulossa!