Maria Jotunin Kultainen vasikka – suoraa puhetta sadan vuoden takaa

Ensi-ilta 31.8.2017 Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.

Ajoimme torstai-iltana sateessa kohti Helsingin Kaupunginteatteria ja Kultainen vasikka -näytelmän ensi-iltaa. ”Maria Jotuni, kuka hän nyt olikaan”, kysyi mieheni. Ja pakko oli minunkin tunnustaa, että jopa perustiedot tästä merkittävästä naisesta olivat unohduksissa.

Otetaanpa pikakertaus. Maria Jotuni (1880-1943) vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kuopiossa, Minna Canthin kotikaupungissa, tuli opiskelemaan Helsinkiin ja ryhtyi toimittajaksi. Tutustui kulttuurivaikuttaja Viljo Tarkiaiseen, meni tämän kanssa naimisiin ja sai kaksi poikaa. Jotuni kirjoitti, novelleja, romaaneja ja näytelmiä, joissa asioita katsottiin naisten kannalta. Jotunin realistiset kuvaukset olivat aikalaisten mielestä rohkeita, jopa siveettömiä, asioita, joita ei sovinnaisuussääntöjen mukaan sopinut nostaa esille. Häntä kuitenkin arvostettiin mestarillisena kirjoittajana jo elinaikanaan. Yleisesti pidetään, että Maria Jotuni kuvasi omaa väkivaltaista avioliittoaan tunnetuimmassa romaanissaan Huojuva talo

Kultaisen vasikan on taiturillisesti ohjannut Heidi Räsänen. Kuva HKT @Mirka Kleemola

Maria Jotunin Kultainen vasikka -näytelmän kantaesitys on ollut jo vuonna 1918 Suomen Kansallisteatterissa. Silloin sen perimmäinen ajatus siitä, että rakkaus on taloudellinen transaktio, ei herättänyt suurta suosiota ja näytelmää esitettiin vain muutamia kertoja. 1940-luvulla näytelmä löydettiin uudelleen ja sen jälkeen sitä on esitetty monilla näyttämöillä, myös ruotsiksi nimellä Pengar, pengar.

Helsingin Kaupunginteatteri on juuri kuoriutunut  useamman vuoden remontistaan. Tilat näyttävät katsojalle kutakuinkin samanlaisilta kuin aiemminkin, kaikesta vain on pyyhitty ajan patina pois. Tekniikkaan on panostettu, mutta se ei omaan katsojakokemukseeni ainakaan ison näyttämön Myrskuluodon Maijan tai nyt pienen näyttämön Kultaisen vasikan osalta ole vielä vaikuttanut.

Kultaisen vasikan kuvat ja lavasteiden symboliikka puhuttelivat vahvasti. Kuva HKT @Mirka Kleemola

Ennalta ajattelin, että klassikon tuominen uudistetun teatterin ohjelmistoon ei vaikuta kovin mielikuvitukselliselta, mutta silloin en vielä tiennyt, kuinka ajattomasta tekstistä Kultaisessa vasikassa onkaan kyse!

Kultainen vasikka nimenä tulee jo Raamatusta. Mooses lähti vuorelle rukoilemaan ja jätti joukkonsa odottamaan autiomaahan. Hänen poissaollessaan he olivat koonneet kultaesineensä, sulattaneet ne ja muovanneet niistä jumalan kuvan, kultaisen vasikan, jota palvoivat.

Heidi Herala Katariinana on rahansa saanut, mutta kaikki ei olekaan hyvin. Kuva HKT @Mirka Kleemola

Kultaisen vasikan tapahtumat sijoittuvat poikkeusaikoihin. Maailmassa riehuu sota ja kaikesta on pulaa. Nokkelimmat keksivät keinot hankkia, mitä muut haluavat ja tekevät kaupankäynnillään sievoista voittoa. Tarinan keskiössä on Eeditin ja Jaakon parisuhde. Eedit on mennyt Jaakon kanssa naimisiin, sillä tämä on vaikuttanut ihan hyvältä naimakaupalta. Eedit on upea nainen, joten hänen rakkautensa on ollut käypää kauppatavaraa. Eeditille avioliitto ja rakkaus eivät ole synonyymejä, vaan sen aikaisen yhteiskunnan käytännön toimia.

Mieheltä eläkkeen saa kahdesta sanasta: ”Rakastan sinua!”

Jaakko on kunnollinen konttoristi, mutta se ei Eeditille riitä. Hän haluaa elää täysillä, saada materiaa ja kauniita vaatteita, eikä kituuttaa, ja siksi kannustaa Jaakkoa ottamaan hyödyn irti sotatilanteesta ja alkamaan keinotella ”kuten kaikki muutkin”. Tämä on Jaakon omatuntoa vastaan, hänelle riittää rakkaus Eeditiin, eikä siihen rahaa tarvita.

Vappu Nalbantoglu Eeditinä käyttää kaikkia keinoja saadakseen haluamansa. Rauno Ahonen kauppaneuvos Somerona pelaa omaa peliään. Kuva HKT @Mirka Kleemola.

Ajat ovat vieneet mukanaan myös Eeditin äidin, Katariinan, jonka osakekauppoja ja taloudellisen aseman kehittymistä seurataan koko näytelmän ajan. Toisenlaisena totuuden torvena toimii Eeditin pikkusisko Lahja, joka vimmaisesti liikkuu pikkutyttöyden ja aikuisten maailman odotusten välissä.

Tarina on mielenkiintoinen ja ikiaikainen. Mitkä tarpeet meitä tässä elämässämme ohjaavat? Rahaa havitellaan, varakkaat miehet ja kauniit naiset kiinnostavat oman suhteen ulkopuolellakin, mutta onko tästä porukasta kukaan lopulta tasapainoinen ja onnellinen?

Yksi on varmaa, koko Kultainen vasikka -näytelmän porukka on kiehtovaa! Mielestäni ohjaaja Heidi Räsänen on onnistunut loistavasti tuomaan sekä alkuperäisen, ensimmäisen maailmansodan aikaan liittyvän juonen että nykypäivään linkittyvät oivallukset ehjäksi, nautittavaksi kokonaisuudeksi ja ennen kaikkea saamaan näyttelijät antamaan parastaan!

Ihastuin Helmi-Leena Nummelaan jo viime kevään Espoon Kaupunginteatterin Äidinmaassa. Nyt hän luo energiallaan loistavan jännitteen hahmoonsa. Kuva HKT @Mirka Kleemola

Näytelmässä on mukana kymmenen näyttelijää, kymmenen todellista onnistujaa! Heistä huokuu yhdessä tekeminen, täydellinen heittäytyminen ja valtaisa energia. Vappu Nalbantoglu Eeditinä huojuu vakuuttavasti tunnetilasta toiseen, on/off, täydellinen pelinainen, jonka sisin jää piiloon. Helmi-Leena Nummela pikkusisko Lahjana on huikea, se forza, millä hän tilanteisiin heittäytyy on hengästyttävää ja upeaa katsottavaa. Heidi Herala Katariinan roolissa on yhtä aikaa väkevä ja hauras, niin ehjä ja uskottava. Kylmät väreet menivät selkäpiissä kun välillä taustalta soitettiin Katariinan puheraitaa vuoden 1961 Kultainen vasikka -elokuvasta, jossa roolia näytteli Heidin äiti Marja Korhonen.

Tänä päivänä se, että ohjaaja on nainen ja merkittävimmät roolit ovat naisilla ja se, että koko ensemblesta kuusi kymmenestä on naisia, ei ole mitenkään ihmeellistä, mutta tällainen määrä naisenergiaa ja naisvaltaa on varmasti ollut kohahduttavaa sata vuotta sitten. Minä suosittelen lämpimästi Kultaista vasikkaa syksyn teatterielämykseksi!

Huikea ensemble koko komeudessaan! Kuva HKT

Rooleissa nähdään Rauno Ahonen, Heidi Herala, Sanna-June Hyde, Petrus Kähkönen, Tuukka Leppänen, Vappu Nalbantoglu, Helmi-Leena Nummela, Jari Pehkonen, Ursula Salo ja Aino Seppo.

Näytelmän visuaalisen ilmeen ovat suunnitelleet lavastaja Antti Mattila, pukusuunnittelija Sanna Levo ja valosuunnittelija Mika Ijäs. Äänisuunnittelusta vastaa Eradj Nazimov, ja äänimaailmaa luo vahvasti myös Petrus Kähkösen esittämä sellomusiikki.

Eläydyimme jälleen näytelmän tunnelmaan, Kultaisena vasikkana kultainen kortti, starring Kirsi ja Martti Ranin.

Lue myös juttumme muista syksyn ohjelmistossa olevista esityksistä:

Kommentit
  1. Keijo
  2. -Tiina
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *