Mestari ja Margarita – saatana saapui Kansallisteatteriin

Kuva Tuomo Manninen/Kansallisteatteri

Mihail Bulgakovin romaani Mestari ja Margarita ei ole mikään helposti aukeava ja nopeasti luettava juonikertomus. Suomeksi se on julkaistu Saatana saapuu Moskovaan -nimellä. Anne Rautiaista onkin syytä onnitella siitä, miten onnistuneesti hän on pystynyt luomaan Kansallisteatterin Willensaunaan Bulgakovin monitasoisesta klassikosta keskittyneen ja jäntevän tulkinnan.

Kas niin, ken olet?
Osa voimaa syvää,
mi tahtoo pahaa vain ja aikaan saa vain hyvää.

Heti esityksen alussa katsojille kerrotaan, että he saavat seurata näytöstä, jotakin maagista. Moskovaan saapuu erikoinen kolmikko, professori Woland, mustaan magiaan erikoistunut taikuri, Hella, naispuolinen vampyyri, ja kissa, varsinainen ilkimys Begemot. Tämä kolmikko tuntuu todella tahtovan vain pahaa, ja ensimmäinen uhri, tärkeilevä kirjallisuuslehden toimittaja ja suuren kirjailijaliiton puheenjohtaja Berlioz, menettääkin pian päänsä ja sitten myös asuntonsa, johon kolmikko asettuu. Mutta saako Woland, kuten todetaan kirjan näyttämäversiossakin toistetussa Goethen Faustista lainatussa motossa, tahtomattaan aikaiseksi vain hyvää? Tämän kysymyksen ympärille Rautiainen on myös tiivistänyt tulkintansa.

Rinnakkaiskertomuksena kulkee tarina Pontius Pilatuksesta, siitä kuuluisasta maaherrasta ja käsien pesijästä, jonka tehtäväksi jäi toteuttaa ylipappien päätös Jeesuksen, tässä tarinassa Ješuan tappamisesta. Pilatuksella, hegemonilla, on kaikki valta, mutta myös sen aiheuttama ahdistus ja pelko. ”Ihmiskunnan suurin synti on pelkuruus”, siinä toinen esityksen keskeinen teema. Pelko saa tekemään, pelko estää tekemästä.

Kolmas elementti on Pilatuksesta kirjan kirjoittaneen historiantutkijan, kirjailijan ja Mestarin, ja Margaritan pyyteetön ja kaunis rakkaustarina.

Kuva Tuomo Manninen/Kansallisteatteri

Anne Rautiainen on myös dramatisoinut esityksen, ja kuorinut romaanin runsaudesta sen ytimen, selkeän näkemyksen. Hän kertoi ajatuksiaan Mestari ja Margarita -esityksestä pari viikkoa ennen ensi-iltaa Kansallisteatterin Bloggariklubilla. Bulgakovin romaani on ollut hänelle itselleen tärkeä myöhäisestä teini-iästä alkaen, myöhemmin alkoivat kiinnostaa myös romaanin viisaus ja filosofinen taso.

Tyhjentävästi ei laajaa teosta voi näyttämölle tuoda, vaan kuten Rautiainen totesi: ”Tämä tislautui näyttämölle.” Hänelle Woland, kirjan saatana on ihmiskunnan peili, joka näyttää ihmisille, mitä he ovat, millaisiksi tulleet. Siitä siis ajatus pahasta, joka saa aikaan vain hyvää. Rinnan tämän kanssa kulkee kirjailijan, Mestarin ja Margaritan aito, puhdas rakkaustarina. Tarinan Pilatuksesta Rautiainen kuvasi ”empaattiseksi katseeksi 2000-vuotiseen taakkaan, joka syntyi siitä, että Pilatus tuomitsi Jeesuksen”.

Kaikkineen Kansallisteatterin Mestari ja Margarita oli rytmisesti tarkka, sekä syventyvä että vuoroon riehakas, jopa slapstickiin yltyvä esitys, joka yhdistää fyysistä ja visuaalista teatteria sekä nukketeatteria. Nukkien käyttö oli erittäin onnistunutta, nuket ikään kuin tiivistivät kerrontaa, ja osa esityksen keskittyneisyydestä johtui juuri siitä. Kankailla, taustaheijastuksilla, valoilla saatiin aikaiseksi se maagisuus, jota katsojalle alussa luvattiin. Willensaunan näyttämö ja katsomo ovat vain armottomasti liian pieniä teoksen visuaaliselle ilotulitukselle ja useille esityksen kohtauksille. Paikkamme olivat toisen rivin laidassa, josta pystyi hahmottamaan vain osan laajimmalle levittäytyvien kohtausten voimasta.

Kuva Tuomo Manninen/Kansallisteatteri.

On aina ilo seurata esitystä, jossa kaikki näyttelijäsuoritukset ovat onnistuneita. Erityisen vahva oli Wolandia esittänyt Marc Gassot, jonka liikehdintä, eleet ja replikointi olivat kaikki kuin pahuus itse.  Maria Kuusiluomalla oli herkullinen ja hyvin toteutettu rooli naisvampyyrinä, jonka kolkko nauru kajahti säälimättömänä. Juha Varis oli erinomainen juonittelevana, inhottavana kissana sekä nukkenäyttelijänä eri rooleissa. Tarinan ”hyvisten roolit” jäivät pakostakin vaisummiksi. Ilja Peltosen Mestari kuului uskottavasti ihmiskunnan suuriin syntisiin eli pelkääjiin, ja kovin kiltti mutta vahva oli Annika Poijärven rakastava Margarita. Juhani Laitala oli ’Juhani Laitala’ ja sopi hyvin rooliinsa Pontius Pilatuksena.

Esityksen musiikkivalintoja ensin hieman kummeksuin: Piazzolaa, italialaista (?) ja muuta maailmanmusiikkia sekä Annika Poijärven hienosti esittämä  Feeling good. Selityksen valinnoille löysin siitä, että musiikin avulla on tietoisesti haluttu häivyttää tarinan yhteyttä syntymäaikaansa ja -paikkaansa.

Mihail Bulgakov (1891-1940) kirjoitti suurinta romaaniaan yli 10 vuotta, kuolemaansa asti. Hänen vaimonsa viimeisteli romaanin, joka julkaistiin Neuvostoliitossa ensin lyhenneltynä (lue sensuroituna) jatkokertomuksena 1960-luvulla ja sensuroimattomana vasta vuonna 1973. Bulgakov ei varsinaisesti joutunut vainojen kohteeksi, mutta helppoa ei kirjailijan työ Stalinin ajan Neuvostoliitossa ollut. 30-luvun yhteiskunta heijastuu myös Mestarissa ja Margaritassa monin tavoin: kirjailijaliiton tärkeä asema ja niiden johtohenkilöiden etuoikeudet, asuntopula, viranomaisten ja komiteoiden keskeinen rooli kansalaisten elämässä. Elinaikanaan Bulgakov tunnettiin lähinnä näytelmistään.

Mestari ja Margaritaa on esitetty Suomessa säännöllisin väliajoin. Ensimmäisen kerran sen esitti KOM-teatteri vuonna 1983. Suomenlinnan kesäteatteriin sen toi Q-teatteri ja Ryhmäteatterin vuoro oli 10 vuotta sitten Helsinginkadun näyttämöllä.

Anne Rautiainen on opiskellut ja tutkinut visuaalista teatteria, ei-realistista teatteria eri maissa, mm. Intiassa ja toiminut myös nukketettarinäyttelijänä Englannissa. ”Nukeilla pystyy kertomaan symbolisia elementtejä, nukke voi hajota, uudistua.” Ohjaaja Bloggariklubilla elokuussa.

Mihail Bulgakov: Mestari ja Margarita

ENSI-ILTA WILLENSAUNASSA 6.9.2017

ROOLEISSA Marc Gassot, Maria Kuusiluoma, Juhani Laitala, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Juha Varis
OHJAUS JA DRAMATISOINTI Anne Rautiainen
SUOMENNOS Ulla-Liisa Heino
KOREOGRAFIA Sonya Lindfors
LAVASTUS, NUKET JA PUKUSUUNNITTELU Janne Siltavuori
DRAMATURGI Eva Buchwald
VALO- JA VIDEOSUUNNITTELU Pietu Pietiäinen
ÄÄNISUUNNITTELU Jani Peltola
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Krista Karppinen

Olin Minnan kanssa näytelmän ensi-illassa. Kiitos kommenteista, Minna.

Kommentit
  1. Arja
  2. Elina
    • Airi Vilhunen Airi Vilhunen
      • Elina
  3. Minna Vuo-Cho
    • Airi Vilhunen Airi Vilhunen
  4. Jassu / Hurja Hassu Lukija
    • Airi Vilhunen Airi Vilhunen
  5. Marile
  6. Amma
    • Airi Vilhunen Airi Vilhunen
  7. Katriina
  8. Airi Vilhunen Airi Vilhunen

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *