Göteborgin kirjamessut – päivä 3 – mielenosoitukset veivät huomion kirjoista kadulle

Asuntomme ikkunanverhoja avatessa päivän agenda oli näkyvissä: kadulle oli kerääntynyt poliiseja ja poliisiautoja ja liikenne messukeskusta ympäröivillä kaduilla oli suljettu. Katso videomme näkymästä KLIK. Kaikkialla varauduttiin iltapäivän mielenosoituksiin.

Mistä siis on kysymys eli kort resumé. Ensimmäinen luku, jossa äärioikeistolaisella Nya Tider -sanomalehdellä on kirjamessuilla oma osasto jo toista vuotta peräkkäin. Mm. sananvapauteen vedoten Kirjamessut ovat ilmoittaneet, että heillä ei ole perusteita kieltää Nya Tideriltä messuosastoa. Iso joukko kirjailijoita, kääntäjiä ja kulttuuri-ihmisiä boikotoi messuja, koska messut eivät kiellä Nya Tiderin läsnäoloa. Osa heistä järjestää varjomessut.

Toinen luku, jossa natsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike PVL (Nordiska Motståndsrörelse NMR) käyttää hyväkseen kirjamessujen ja niiden boikotoinnin aiheuttamaa huomioarvoa ja kertoo järjestävänsä lauantaina 30.9. Göteborgissa mielenosoituksen. Päivä on myös juutalaisten tärkein juhlapäivä jom kippur. Mielenosoituskulkueeseen uusnatsit odottavat 2000 osallistujaa.

Kolmas luku, jossa göteborgilaiset alkavat järjestää vastamielenosoitusta. Myös Kirjamessuilla otetaan voimakkaasti kantaa uusfasisteja vastaan ja keskustellaan sananvapaudesta. Turvatoimet messuilla ovat aikaisempaa suuremmat.

Neljäs luku, jossa messualuetta ympäröiville kaduille on koottu yli 1000 poliisia, osa heistä ratsupoliiseja. Vastamielenosoittajia kokoontuu messukeskuksen lähelle tuhansia. Uusnatsien marssille osallistuu arviolta vain 500 ihmistä. Poliisi pysäyttää marssin ja estää vastamielenosoittajia pääsemästä lähelle uusnatseja.

På våra gator, inga nazister!” vastamielenosoittajat huutavat rytmikkäästi.

Joukossa on kuitenkin myös anarkisteja ja huligaaneja, jotka heittävät poliisien suuntaan paukku- ja savupommeja. Molemmat ryhmät seisovat pitkään paikoillaan, kunnes poliisi alkaa ajaa vastamielenosoittajia kauemmas, kärkijoukkoa jopa pamputtaen. Uusnatsit poistuvat mielenosoituspaikalta poliisien saattelemana. Poliisi ottaa kiinni noin 30 henkilöä sekä uusnatsien että vastamielenosoittajien riveistä.

Viides luku, joka on tätä kirjoitettaessa vielä keskeneräinen. Messualueen ympärillä tilanne rauhoittuu ennen kuin messut lauantain osalta suljetaan ja poliisi purkaa liikennesulut. Göteborgin keskustassa tilanteen kerrotaan olevan jännittynyt vielä illalla.

Airi luki Anne Frankin päiväkirjaa yli 50 vuoden tauon jälkeen.

Meidän mielenilmauksemme oli ostaa Förlagetin Tove mot fascism -paidat ja osallistua kirjailijoiden sananvapausjärjestön PEN:in järjestämään ääneenlukumaratoniin. Eli heti lauantaiaamuna oli lava puoli tuntia meidän ja luimme kukin vuorollamme yleisölle Anne Frankin päiväkirjaa ruotsiksi.

Minnakin oli lukenut Anne Frankin päiväkirjan joskus hyvin nuorena.

Mielenilmaus oli vaatimaton kadulla oleviin massoihin verrattuna, mutta yhtään lukuvuoroa ei ollut täyttämättä. Mekin varasimme omamme jo torstaina. Lukeminen oli henkilökohtaisesti vaikuttavaa, sillä messukeskuksen ulkopuolella oleva uhka tuntui todellisemmalta kirjaa lukiessa. Miten kummassa nämä hirveydet voisivat jälleen toteutua!

Kirsi oli lukenut Annen Frankin päiväkirjan teini-iässä ja osin uudelleen luettuaan John Greenin Tähtiin kirjoitetun virheen, jossa käydään Anne Frankin museossa.

Tilanne messukeskuksen sisällä pysyi rauhallisena koko päivän. Isoista ikkunoista näki ratsupoliisit ja väen vaeltamisen suljetulla kadulla, ei muuta. Mielenosoitukset olivat kuitenkin messujärjestäjien mukaan selvästi vähentäneet lauantain kävijämäärää, vaikka osastoilla kulkiessa tuntuikin, että väkeä oli paljon.

Palataanpa kirjallisuuden ääreen. Päivän tapahtumia:

Kjell Westö ja Sirpa Kähkönen keräsivät runsaan yleisön. Heitä haastatteli Sirpan ruotsintaja Janina Orlov.

Sekä Kjell Westön että Sirpa Kähkösen tuotannossa vuosi 1918 on merkittävässä asemassa. Vaietun sisällissodan tapahtumat ovat varjostaneet sen kokeneiden ja jälkipolvienkin elämää. Sirpan kaupunki on Kuopio, jossa hänen juurensa ovat. Kjell sen sijaan kertoo kirjoittaneensa itsensä sisään Helsinkiin, jonne hänen perheensä oli muuttanut muualta. Yhteisiä teemoja ovat lisäksi kollektiivisen ja yksityisen vääryyden suhde ja käsittely – tai käsittelemättä jättäminen.

Merete Mazzarella ja Philip Teir pohtivat elämän tarkoitusta.

Elämän tarkoitusta (meningen med livet) eivät Merete Mazzarella ja Philip Teir keskustelussaan löytäneet, eikä sellaista kaikille yhteisenä Mereten mukaan voi ollakaan. Mielekkäämpää onkin etsiä elämälleen merkitys (meningen i livet), joka on jokaiselle omansa vaikka monelle samanlainen. Merete lainasi Marilyn Monroeta, joka oli tiivistänyt elämän merkityksen työhön ja rakkauteen, joista ilman toista toinenkin jää vajaaksi. Tosin samaa oli sanonut myös Freud, mutta Marilynin siteeraaminen tuntui mukavammalta.

Isabelle Ståhl ja Lena Andersson (oik.) tavoittelevat totuutta.

Lena Andersson (Vailla henkilökohtaista vastuuta ja Omavaltaista menettelyä) ja Isabella Ståhl (Just nu är jag här) ovat teoksissaan luoneet toisilleen vastakohtaiset naishahmot, jotka painiskelevat samojen ongelmien parissa. Tapamme käyttää kieltä on muuttunut muutaman vuosikymmenen takaisesta vakavuudesta nykyiseen kepeyteen lyhenteineen ja symboleineen niin ettei mitään sanota kokonaan sitä tarkoittaen. Lauseet ladataan sivumerkityksillä tai omaa lausumaa mitätöidään hymyemojilla. Ajan hengen mukaan vahvaa tuntemista vaaditaan kaikkialla, myös työelämässä, samaan aikaan omista todellisista tunteista on vieraannuttu ja henkilö ikään kuin katsovat itseään ulkopuolisina.

Totalitarismin kielestä keskustelivat Björn Wiman, Theodor Kallifatides, Elena Namli ja Ola Larsmo.

Samaa mieltä kuin Lena Andersson aiemmassa keskustelussa oli myös Theodor Kallifatides: Kieli kuvaa todellisuutta, ei luo sitä. Tästä oli toista mieltä mm. keskustelussa teoksensa Lingua Tertii Imperii kautta esitelty kirjallisuudentutkija Victor Klemperer (1881-1960), joka kirjoitti sanojen voimasta ja merkityksen muuttamisesta poliittisena vaikuttamisvälineenä. Ola Larsmo oli perehtynyt uusnatsien kirjoituksiin ja havainnut kuinka kielen koveneminen johtaa myös mielipiteiden kovenemiseen. Samoin kuin 1930-luvulla natsit ottivat propagandan käyttöön uuden tekniikan eli radion, tänään sosiaalinen media on samalla tavalla uusi väline, jota hallitsemalla pääsee ohjaamaan mielipiteitä tehokkaasti. Elena Namli nosti esiin, että nykyisessä mediaympäristössä ei ole käyttöä laajalle tiedolle, vaan tilan saa se joka pystyy esittämään vastauksen kahdessa minuutissa.

Tommi Kinnunen ja norjalainen Anne B. Radge, Berliininpoppelien kirjoittaja, keskustelivat kirjoistaan hersyvästi ja iloisesti. Anne kirjoittaa kaiken ylös. Tommi puolestaan sanoi muistavansa kaiken ja käyttävänsä sitä esimerkiksi kiusoitellakseen sisartaan vanhoista asioista.

Messuilla oli iltapäivällä rauhallista, vaikka ulkopuolella marssittiin, ja feelgood-teehetkessä chick lit -kirjailijoiden Jenny Colganin ja Sophia Kinsellan kanssa naurettiin paljon. Kaukana kavala maailma.

David Lagercrantz on kiertänyt juuri ympäri maailmaa markkinoimassa Millenium-sarjan osaa 5, suomeksi Tyttö joka etsi varjoaan. M6 on Davidin seuraava ja hänen osaltaan sarjan viimeinen.

Illalla emme halunneet lähteä ydinkeskustaan mahdollisten levottomuuksien vuoksi, joten suuntasimme kadun toiselle puolen japanilaiseen ravintolaan. Suosittelemme Mikadoa lämpimästi!

Lue myös messujuttumme torstailta ja perjantailta ja tietenkin vielä sunnuntailta, sillä me olemme messuilla aivan loppuun asti.

P.S. Jutun teksti ja kuvat ovat Airi Vilhusen, Kirsi Raninin ja Minna Väisälän yhteistuotantoa. Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto tuki matkaamme pienellä apurahalla.

Kommentit
  1. Reijo Moilanen
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  2. Arja
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *