Agapetuksen Syntipukki-komedian roolit pannaan jakoon vasta näyttämöllä

Helsingin Kaupunginteatteri – Syntipukki – Kuvassa Santeri Kinnunen ja Joel Hirvonen – Kuva © Tom Röllich

Hah hah!

Nyt on Helsingin Kaupunginteatterilla ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoululla hauska kokeilu meneillään! Mukaan on valjastettu kaksi kokenutta näyttelijää, Santeri Kinnunen ja Jouko Klemettilä, sekä kuusi teatterikoululaista. Näytelmäksi on valittu Agapetuksen klassikkohupailu Syntipukki, jonka moni on nähnyt elokuvana, joko vuoden 1935 tai 1957 versiona. Tarina sijoittuu tavarataloon, jonne palkataan syntipukiksi herra Koikkalainen. Kun joku menee pieleen ja asiakkaat valittavat, niin Koikkalainen ottaa vastaan huudot ja syytökset.

Klassikkohupailu on melkoisen nokkela ja naurattaisi lajityypin ystäviä jo ihan sellaisenaan, mutta nyt on viritetty naururuuvia vielä kireämmälle, sillä kukaan näyttelijöistä ei tiedä ennen näytelmän alkua, minkä roolin he tulevat näyttelemään. Silloin sattuu ja tapahtuu.

Helsingin Kaupunginteatteri – Syntipukki – Kuvassa Emil Kihlström ja Asta Sveholm – Kuva © Tom Röllich

Näytelmä alkoi arvonnalla. Yleisöavustaja nosti hatusta näyttelijöiden nimet yksi kerrallaan jakaen roolit sukupuolesta riippumatta. Seitsemän näyttelijäroolin lisäksi arvottiin yksi kuiskaaja, jolle ainakin ensi-illassa oli vielä käyttöä.

Suitsait pukeutumaan ja näyttämölle astelivat tavaratalon vahtimestari Miettinen, kosmetiikkaosaston myyjä Irja Salo, syntipukki Koikkalainen, rouva Ilola, henkilöstöpäällikkö Aro, hänen vaimonsa rouva Aro sekä pääjohtaja Vaara. Tarina eteni, kunnes roolit laitettiin jälleen jakoon, ja näyttelijät vetivät uudet tekomahat, peruukit ja roolivaatteet päälleen. Väliajalla roolitus oli vielä kertaalleen vaihtunut.

Helsingin Kaupunginteatteri – Syntipukki – Kuvassa Jouko Klemettilä ja Nenna Tyni – Kuva © Tom Röllich

Jokainen kahdeksasta näyttelijästä vetää illan aikana kolme hahmoa, joista yksi saattaa olla kuiskaaja. Juonen seuraamiseen tämä ei vaikuta, sillä hahmot pysyvät yllättävän samannäköisinä oli kyseessä lyhyt tai pitkä näyttelijä, mies tai nainen.

Ilmeisesti tarkoituksena on vetää arvottu rooli todellakin omalla tyylillä. Katsojana tämä on kiinnostavaa, kun voi seurata samaa roolihahmoa kolmen eri esittäjän kautta. En tiedä, kuinka syksyn mittaan käy, kun kokemusta karttuu, mutta vielä nyt suorituksissa oli melkoisia taitoeroja.

Helsingin Kaupunginteatteri – Syntipukki – Kuvassa Alex Anton ja Katriina Sinisalo – Kuva © Tom Röllich

Illan aikana nähtiin monta hersyvää onnistumista. Teatterikoululaisista todellinen helmi oli Joel Hirvonen, joka veti kaikki kolme rooliaan erilailla taitavasti. Hänen rouva Aronsa poikkesi alkuperäistekstistä aivan hulvattomasti! Myös Emil Kihlström ja Katriina Sinisalo jäivät mieleen. Jouko Klemettilä oli alkutahtien jälkeen omimmillaan korkokengissä ja ilmeisesti lisäili koko ajan omiaan vuorosanojen jatkeeksi. Santeri Kinnunen teki varmaa työtä ja ehkä intoutuu irrottelemaan enemmänkin tulevissa esityksissä.

Helsingin Kaupunginteatteri – Syntipukki – Kuvassa Joel Hirvonen, Jouko Klemettilä ja Nenna Tyni – Kuva © Tom Röllich

Minusta on hienoa, että kokeillaan uutta. Kaikki ei vielä napsahtanut ihan kohdalleen, mutta se kuulunee heittäytymiseen. Toivoisin, että näytelmän vanhahtavaan ajankuvaan kuulumaton kiroilu jäisi jatkossa pois, sillä se tuntui tyylirikolta. Mutta muutoin antaa mennä, samanlaista hurmaavaa hulluttelua kuin näkemässämme versiossa. Poistuimme Pasilan näyttämöltä hymyssä suin, höpsö Syntipukki-näytelmä oli saanut kiinnostavan uuden ulottuvuuden.

Ohjaus Pentti Kotkaniemi, näyttelijät: Alex Anton, Joel Hirvonen, Emil Kihlström, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Katriina Sinisalo, Asta Sveholm ja Nenna Tyni.

Sarjassamme eläytymiskuvia, ensi-illassa 18.9.2018 Kirsi ja Martti Ranin

Lisää juttuja näytelmistä, jotka ovat ohjelmistossa syksyllä 2018:

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.