Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu – tehokas oppitunti noottikriisistä

Mitä sinulle tulee mieleen noottikriisistä?

Ehkä Neuvostoliitto, kylmä sota ja Urho Kaleva Kekkonen. Ehkä viime vuosisata, politiikka eikä oikein mitään muuta. Veikkaan, että aika moni nuorempi nostaa vain kulmakarvoja miettien, oliko tästä jotain puhetta koulussa historian tunnilla?

Poliittisen historian tuntijoille noottikriisi on tietenkin tuttu samoin kuin siihen liittyvät spekulaatiot. Ikuisuuskysymys on, kenen aloitteesta nootti lähetettiin.

Syksyn 1961 noottikriisi on Suomen sodanjälkeisten idänsuhteiden kalutuin teema. Sen toteemin ympärillä hyöritään yhä, ja yhä se kätkee salaisuuksia sisäänsä.” Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu -käsiohjelmassa.

Jos noottikriisin askelmerkit eivät ole sinulle aivan tuttuja ja Suomen historia kiinnostaa, niin Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama näytelmä Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu palvelee loistavana oppituntina.

Kari Heiskanen ohjasi viime vuonna Helsingin Kaupunginteatterissa Mannerheim ja saksalainen suudelma -näytelmän, joka onnistui tuomaan raikkaan kulman marsalkka Mannerheimin henkilöön kuitenkin tukeutuen historiallisiin faktoihin. Jo silloin totesin, että näytelmä oli erinomainen ja tiivis historian oppitunti. Nyt huomaan toistavani aivan samoja sanoja – tämä konsepti on Heiskasella hallussa!

Helsingin Kaupunginteatteri – Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu – Kuvassa: Eero Aho presidentti Kekkosena ja Mikko Virtanen ulkoministeri Ahti Karjalaisena – Kuva © Tapio Vanhatalo

Nyt keskiössä on ensimmäistä kauttaan presidenttinä oleva Kekkonen, jota näytelmässä esittää Eero Aho. Kun on juuri nähnyt Eero Ahon huikean suorituksen Tuntemattoman sotilas -leffan Rokkana, niin oikein hätkähtää hänen tullessaan näyttämölle: voiko tuo olla sama mies! Lavalle astelee todella salskea Kekkonen, jonka habitus on legendan mukaisesti huippukuntoinen ja kimmoisa. Vauhditon korkeushyppy kirjoituspöydälle ja 22 leukaa sujuvat 60-vuotiasta Kekkosta esittävältä Aholta tuosta vain.

Minä päätän, kuka Suomessa on neuvostovastainen”, näytelmän Kekkonen sanoo.

Kaikki henkii, että Kekkonen on johtaja, jolla on missio tai kaksi. Pitää Suomi riippumattomana eurooppalaisena maana ja tulla valituksi toiselle presidenttikaudelle. Näissä missioissaan hän on yksin, muut suomalaiset poliitikot joko tottelevat häntä tai vastustavat häntä. Sana tyranni mainitaan näytelmässä muutaman kerran.

Kysymys on luottamuksesta. Sitä joko on tai ei ole”, näytelmän Kekkonen sanoo.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu – Kuvassa: Pertti Sveholm Hruštšovina, Eero Aho Kekkosena, takana Jari Pehkonen, Pertti Palo, Mikko Virtanen, Marjut Toivanen – Kuva © Tapio Vanhatalo

Vertaisensa Kekkonen löytää Nikita Hruštšovista, jota esittää Pertti Sveholm. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri on hersyvä tyyppi, jonka kanssa Kekkonen keskustelee katsekontaktissa. Syntyy tunne, että Kekkonen ei kumarrellut, mutta ymmärsi olla varpaillaan. Sveholm tekee roolin hallitusti ilman koomisia virityksiä, ja siitä minä pidän.

Ensin valitaan syyllinen, vasta sitten päätetään, mistä häntä syytetään”, näytelmän Hruštšov toteaa.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu – Kuvassa: Eero Aho presidentti Kekkosena ja Vappu Nalbantoglu Anita Hallamana – Kuva © Tapio Vanhatalo

Kekkosen viriiliys tuodaan esiin, mutta sillä ei mässäillä. Miehiin hän suhtautuu alentuvasti tai epäillen, mutta naisia näyttämön Kekkonen kuuntelee. Rakastajattaret Anne-Marie Snellman (Leena Rapola) ja Anita Hallama (Vappu Nalbantoglu) käyvät kääntymässä, mutta todellinen turva hehkuu Maarit Toivasen hienosti esittämästä Sylvi Kekkosesta. Tämä Sylvi oli hyvin tilanteiden tasalla ja kyseenalaistaa Urhon poliittista näkemystä.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu – Kuvassa: Matti Olavi Ranin adjutantti Ragnar Grönvallina, Eero Aho Urho Kekkosena ja Marjut Toivanen Sylvi Kekkosena – Kuva © Tapio Vanhatalo

Heiskanen on istuttanut noottikriisin kansainväliseen yhteyteensä. Esiin nousee Unkarin kansannousun tukahduttaminen 1956, Berliinin muurin rakentaminen 1961 ja sellaisen kylmän sodan lietsominen, jota emme onneksi pitkään aikaan ole kuulleet. Noottikriisissä ei ole kyse vain Suomesta.

Tiedän olevani oikeassa ja taon sen tämän kansan kalloon”, näytelmän Kekkonen sanoo.

Näytelmässä on myös toistakymmentä muuta suomalaista poliitikkoa. Johannes Virolainen syrjäytetään, Ahti Karjalainen on Kekkosen juoksupoikana, Veikko Vennamo ja Väinö Tanner kavereineen punovat Honka-liiton kasaan. Napakasti ja nautittavasti tulee Suomen sisäpolitiikan kuviot selväksi. Näyttämöllä ei ole karikatyyrejä, vaan henkilöitä historian tärkeistä käänteistä, pienistä vallan kabineteista. Näyttelijöiden työskentely on tasaisen vahvaa, heikkoja lenkkejä ei ole. Erityisesti haluaisin nostaa Timo Torikan Väinö Tannerina ja Risto Kaskilahden Arvo Korsimona.

Näytelmä sopi hyvin Kaupunginteatterin pienelle puolelle. Lavastus toi ajan hengen hienosti esiin, oltiin sitten Tamminiemessä tai Tehtaankadulla. Huikeaa oli nähdä autenttinen Kekkosen vaalivideo käsittääkseni vuodelta 1956.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu – Kuvassa: Matti Olavi Ranin R.R. Seppälänä, Risto Kaskilahti Max Jacobssonina, Eero Aho presidentti Kekkosena ja Mikko Virtanen Ahti Karjalaisena – Kuva © Tapio Vanhatalo

Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu on intensiivinen näytelmä. Se on faktatykitystä, tyylikästä tekemistä ilman harha-askelia. Näytelmä ei ehkä ole tunteisiin vetoava kokemus, mutta erittäin nautittava historian oppitunti. Edessäni istui eräs entinen kansanedustaja ja soisin mahdollisimman monen nykyisenkin päättäjän näkevän näytelmän.

Aika on nyt toinen ja Niinistö eri mies kuin Kekkonen. Silti uskon että Kekkosen kurimuksen kuvaus avaa tarkastelukulman nyky-Venäjän arvaamattomuuteen ja tämän päivän politiikan tekijöittemme näköaloihin tai -alattomuuteen”, Kari Heiskanen toteaa käsiohjelmassa.

Helsingin Kaupunginteatteri – Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu – Kuvassa: Eero Aho – Kuva © Tapio Vanhatalo

Minä en ehdota. Minä vaadin”, näytelmän Kekkonen sanoo.

Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu -kantaesitys oli Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 6.9.2018.

Sarjassamme eläytymiskuvia, Martti ja Kirsi Ranin katsomassa esitystä 14.9.2018.

Lue lisää Kekkos-juttuja:

Lisää juttuja näytelmistä, jotka ovat ohjelmistossa syksyllä 2018:

Kommentit
  1. Anu Hirsiaho
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  2. Katriina
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  3. Simo
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  4. Hande
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  5. Maija
  6. Tuulevin lukublogi
  7. Amma

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.