Antti Blåfield: Loistavat Erkot – elävää historiaa ja toimituselämää

Antti Blåfield perustelee Loistavat Erkot -kirjan kansikuvaa mm. näin: "kustantaja on aina läsnä mutta silti sivussa." Kuvassa selin on Aatos Erkko ja nuosi nainen on ensimmäisen Me Naiset -lehden mallikilpailun voittaja 17-vuotias Hellevi Keko.

Antti Blåfield perustelee Loistavat Erkot -kirjan kansikuvaa mm. näin: ”kustantaja on aina läsnä mutta silti sivussa.” Kuvassa selin on Aatos Erkko ja nuosi nainen on ensimmäisen Me Naiset -lehden mallikilpailun voittaja 17-vuotias Hellevi Keko.

Olisiko Antti Blåfieldin kirjan nimi sittenkin pitänyt olla Mahtavat Erkot Orson Wellesin ohjaaman Mahtavat Ambersonit -elokuvan nimeä mukaillen. Loistoa toki on, mutta niin on myös valtaa ja vallan näyttämistä. Toisenkin Wellesin elokuvan Erkoista viimeisen eli Aatos Erkon tarina tuo mieleen: Citizen Kanen. Elokuvassa yksinäinen ja eristäytynyt lehtiruhtinas kuolee hokien lapsuutensa kelkan nimeä Rosebud. Aatos Erkon ”Rosebud” jää tämänkin kirjan jälkeen yhä arvoitukseksi.

Helsingin Sanomien edeltäjä Päivälehti täytti viime vuoden lopulla 125 vuotta, ja Blåfieldin kirja on osa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa Päivälehti-Helsingin Sanomat 1889-2019 -tutkimushanketta. Kirjan alaotsikko ”Patruunat ja heidän päätoimittajansa” kertoo kirjan rajauksen. Päähuomio on paitsi kolmessa Erkossa, Eerossa, Eljaksessa ja Aatoksessa, Päivälehden ja Helsingin Sanomien päätoimittajissa. Omistajan tahdon ja journalistisen päättäjän valintojen yhdistelmästä syntyy joinakin aikoina enemmän, joinakin vähemmän dramaattinen jännite, josta on mielenkiintoista lukea.

Kirjan kuvaukset Eero Erkosta ja Eljas Erkosta pohjaavat heistä aikaisemmin julkaistuihin elämänkertoihin. Mielenkiintoisin onkin Aatos Erkon kuvaus, jonka pohjana ovat monet Päivälehden arkistoon kootut haastattelut. Kirjassa rakentuu elävä kuva paitsi henkilöistä myös sanomalehden toiminnasta ja toimittajien työstä. Monet lukijaa kiinnostavat toimitukset, esim. kulttuuritoimitus jäävät tässä rajauksessa ulkopuolella. Päätoimittajien ja toimituspäälliköiden työn lisäksi varsinkin Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen ja poliittisen toimituksen työ on hyvin esillä.

Antti Blåfield on Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja ja entinen pääkirjoitustoimituksen esimies. Tätä kautta selittyy pääkirjoitustoimituksen saama huomio kirjassa, mutta toki pääkirjoitustoimituksen poikkeuksellisen vahva rooli Helsingin Sanomissa huomion myös ansaitsee.

Eero Erkko oli aikalaistodistuksen mukaan rauhallinen mies, joka sitoutui asettamiinsa tavoitteisiin. Nämäkin ovat hyviä toimittajan ja kustantajan ominaisuuksia.

Eero Erkko oli pienehkön orimattilalaisen maatilan poika, joka saapui Helsingin yliopistoon opiskelemaan vuonna 1881. Hän, kuten toverinsakin, oli suomen kielestä ja uusista vapaista aatteista innostunut ja yksi heistä, jotka perustivat KPT:n, kaikkien punaisten toverien seuran. Myöhemmin nämä suomenmieliset nuoret radikaalit tulivat tunnetuiksi nuorsuomalaisina. Keski-Suomi-lehden päätoimittajana Erkko tutustui mm. Minna Canthiin ja vakiinnutti asemansa nuorsuomalaisten keskuudessa.

Erkko perusti Päivälehden yhdessä Juhani Ahon ja Arvid Järnefeldtin kanssa, neljänneksi tuli mukaan Edvard Oskar Sjöberg, ja Erkosta tuli lehden kustantaja ja päätoimittaja. Eero Erkon kaudesta kustantajana ja päätoimittajana ei dramatiikkaa puuttunut. Venäläisajan tiukka sensuuri pakotti hänet mm. maanpakoon Yhdysvaltoihin.

Eero Erkon vaimo Maissi, hänkin perustuslaillinen aktivisti, huolehti yhdessä poikansa Eljaksen kanssa, että Eero Erkon kuoleman jälkeen valta Sanoma Osakeyhtiössä ja sitä kautta Helsingin Sanomissa säilyi Erkkojen suvulla. Dynastian pohja tallattiin vankaksi.

Kolmea sukupolvea yhdisti näkemys, että taloudellinen riippumattomuus on kaiken perusta.

Kari Suomalaisen pilapiirroksessa Eljas Erkko istuu toimituksessa mahtavana sikari kädessä ja päätoimittaja Niiniluoto tutkii huolestuneena Lodin lääkärikirjaa.

Kari Suomalaisen pilapiirroksessa Eljas Erkko istuu toimituksessa mahtavana sikari kädessä ja päätoimittaja Niiniluoto tutkii huolestuneena Kodin lääkärikirjaa. Loistavat Erkot -kirjan kuvitusta.

Eljas Erkkoa koskevan kokonaisuuden Blåfield otsikoi ”Mies, joka tahtoi”. Järjestyksessä toinen Erkko olikin lehden ja yhtiön ehdoton yksinvaltias. Hän teki kaikki suuret ratkaisut ja päätökset yksin ja valvoi asioita yksityiskohtia myöten. Hän hyväksyi kaikki laskut henkilökohtaisesti ”aluetoimittajien puhelinlaskuja myöten”. Lehti menestyi taloudellisesti Erkon pikkutarkassa valvonnassa, mutta patruunan viimeisinä vuosina kehitys pysähtyi ja ”Helsingin Sanomat uupui”, kuten Blåfield kirjoittaa.

Vahvan isän varjossa kasvanut poika, josta itsestäänkin tuuli suuri mutta lehtimoguli. Kirkan kuvitusta.

Vahvan isän varjossa kasvanut poika, josta itsestäänkin tuuli suuri mutta yksinäinen lehtimoguli. Kirjan kuvitusta.

Aatos Erkon kuvaa suurena yksinäisenä kirja ei muuta, mutta tuo toki lisäväriä.

Isäni oli hyvin hallitseva ihminen, jolla oli vahvat mielipiteet. Nuoruudessani meillä ei ollut paljoa tekemistä toistemme kanssa

Näin kuvasi Aatos Erkko isäsuhdettaan haastattelussa. Kuvaava on kirjan kuva isästä ja pojasta kesähuvilalla Nauvon saaristossa. Poika eli Aatos on silminnähden hämillinen isänsä sylissä. Kaikesta näkee, ettei tilanne ole kummallekaan luonteva.

Isä määräsi pojan seuraajakseen ja istutti 21-vuotiaan Aatoksen Viikkosanomien päätoimittajaksi ilmoittamalla: ”Sinä sitten menet Viikkosanomiin.” Nuoren Aatoksen johdolla lehti menestyi, ja myöhemmin Aatos Erkko muisteli aikaa henkilökohtaisesti onnellisimpana. Viikkosanomien päätoimittajuudella isä pohjusti varsinaista tehtävää, Helsingin Sanomien johtamista. Tässäkin tehtävässä Aatos onnistui, Helsingin Sanomien levikki kasvoi ja lehdestä tuli 1994 Pohjoismaiden suurin sanomalehti. Sanoma Osakeyhtiön ja Erkkojen varallisuus kasvoi: ”Sanomapainoa alettiin kutsua Setelipainoksi.”

Aatos Erkko -osuuden Blåfield otsikoi ”Mies, joka katosi”. Erkko vetäytyi vähitellen yhä kauemmas lehden arkipäivästä omaan yksinäisyyteensä. Hän oli kuitenkin kiinnostunut sekä lehden journalistisesta linjasta että toimituksen tapahtumista, juoruistakin. Journalistisina sanasaattajina kulkivat jotkut päätoimittajista, erityisesti Blåfield kuvaa Seppo Kievaria päätoimittajana, jonka viesteistä ei aina tiennyt, olivatko ne Sepon omia vai Aatos Erkon. ”Salaisiksi agenteiksi” taas epäiltiin joitakin lehden naispuolisia toimittajia, Erkon enkeleiksi kutsuttuja.

Päivälehden ja Helsingin Sanomien syntyvaiheet ja kehitys ovat mielenkiintoista suomalaista historiaa ja sellaisena kirjaa voi suositella kaikille historiasta kiinnostuneille. Lisäksi kurkistus kaikkien tunteman sanomalehden toimintaan ja sen journalismiin tuo lisäväriä lähihistoriaamme, esim. Tamminiemen pesänjakajat, Erkon suhtautuminen Neuvostoliittoon, Helsingin Sanomien EU- ja Nato-kannat. Aatos Erkon ristiriitainen persoona ja kuvaukset ajoittain hyvinkin ambivalenteista suhteista päätoimittajiinsa saavat melkein ahmimaan kirjan loppuosan. Lähellä tätä päivää ollaan jo silloin, kun päätoimittajakolmikkona on Janne Virkkunen, Reetta Meriläinen ja Heleena Savela, ei suinkaan mikään yhtenäinen tiimi vaan Aatos Erkon halusta tehtäviinsä valikoituneet.

Valistunut ystävä ja kanssalukija antoi perustellusti risuja kirjan vanhanaikaisuudesta. Lukija olisi odottanut esim. selventävää aikajanaa, johon 125 vuotta ja lukemattomat päätoimittajat ja toimitussihteerit olisi asemoitu. Myös kirjan taitto olisi voinut henkiä enemmän tätä aikaa. Paperin laadussa ei ole säästelty ja niinpä kirjasta on tullut kovin painava. Painavan tekstin ei tarvitsisi merkitä painavaa kirjaa.

Antti Blåfield on toiminut Helsingin Sanomien toimittajana 70-luvulta lähtien. Hänet on palkittu mm. Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla vuonna 1999.

Antti Blåfield on toiminut Helsingin Sanomien toimittajana 70-luvulta lähtien. Hänet on palkittu mm. Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla vuonna 1999.

  • Antti Blåfield
  • Loistavat Erkot. Patruunat ja heidän päätoimittajansa
  • Otava, 2014
  • ISBN 978-951-1-28256-3

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.