Ari Räty: Varjomies – perinteistä dekkaria parempaa

Ari Rädyn esikoisdekkari Syyskuun viimeinen ilmestyi vuonna 2017. Kirsin Book Clubin Sasun arvio siitä oli niin voimakkaasti kantaa ottava, että uteliaisuuteni heräsi ja päätin tutustua myös Rädyn uusimpaan, Varjomieheen, jossa liikutaan Syyskuun maisemissa. Aloitin kuitenkin Syyskuun viimeisestä ja valitsin äänikirjan. Hieman tahmean alun jälkeen tarina lähti viemään ja henkilöt heräsivät eloon. Myös Varjomies on saatavissa äänikirjana, ja Syyskuun viimeisen lukija oli vaihtunut Ville Tiihoseen, joka ainakin minun makuni mukaan oli onnistuneempi valinta.

”Mikäs siinä”, Idiootti vastasi. Hän antoi kylmän vodkan valua kurkkuunsa. ”Yön yli. Sovittu.”
”Ja sen jälkeen?”
”Sen jälkeen sinä olet minun näkökulmastani kuollut mies.”
”Kuulostaa kohtuulliselta”, Hagman vastasi. Idiootti tuijotti häntä pitkään paksujen linssiensä takaa mutta ei sanonut enää mitään.
Hagman hymyili itsekseen. Hänellä oli paperit ja auto, enemmän kuin merkittävästi rahaa tileillä joita kukaan ei voinut löytää ja sulkea. Hänellä oli maailman verran tilaa liikkua.
Tappio ei lopulta tuntunut miltään.

Kuva: Veikko Somerpuisto / Tammi

Ari Räty on työskennellyt mm. yrittäjänä ja vankilassa ohjaajana. Omien sanojensa mukaan hän on kahdesti noussut sellaisesta tilanteesta jossa useimmat rupeavat juomaan. Hänellä on siis rouheaa elämänkokemusta, joka luo tukevan pohjan hänen romaaniensa ympäristön kuvaukselle.

Mikä on romaanin rikos ja kuka sitä selvittää?

Koska Varjomies ei ole perinteinen dekkari, vaan romaani rikollisesta maailmasta, siinä ei ole vain yhtä rikosta selvitettävänä. Siinä skenessä missä Varjomies liikkuu ovat liki kaikki rikostyypit – isot ja pienemmät, myös kansainvälisillä mausteilla – mukana kuvaamassa monien kirjan henkilöiden tapaa luoda paikkansa tässä maailmassa.

Ovatko henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

Monet Varjomiehen hahmoista ovat toisilleen tuttuja jo kouluajoilta. Räty kuvaa näitä elämänkulkuja osuvasti ja vakuuttavasti. Kiinnostava on mielestäni kysymys siitä, mitkä tekijät määräävät sen, kuka selviää ja minkä puolen kukin valitsee. Vastausta en saa vieläkään, mahdollisia selittäviä näkökulmia kyllä.

Räty onnistuu kuvaamaan romaanin keskeisten hahmojen ydinolemuksen niin, että kuva muodostuu täydeksi vaikka henkilöitä on useita. En vieläkään tiedä onko tarinassa päähenkilöä lainkaan, minulle se ei ole ainakaan kirjalle nimensä antanut, aika äärimmäinen tyyppi.

Onko juoni vetävä? Ajankohtainen? Entä yllätyksellinen, arvaako lopun?

Pidin tavasta, jolla Räty kuljettaa tarinaa eikä paljasta käänteitä liian aikaisin. Teemat ovat ikuisia: ystävyys, uskollisuus, petollisuus, rikokset, selviytyminen. Ja yllätyksenä myös rakkaus ja sen parantava voima niin romanttisessa suhteessa kuin ystävien välisenäkin.

Opitko jotain yhteiskunnasta / kulttuurista / jostain muusta?

Syyskuu on jätetty edellisessä kirjassa vankilaan kärsimään elinkautistuomiota, ja siellä hän pysyy tämänkin romaanin ajan. Hän on kuitenkin vahvasti mukana, paitsi ystävänä myös toimijana. Oli opettavaista saada muistutus siitä, että hyvän ja pahan rajat eivät aina kulje muodollisten sääntöjen mukaan, kaikki poliisit eivät ole hyviksiä eivätkä kaikki vangit pahiksia.

Onko romaani raaka, ahdistava tai pelottava?

Varjomiehen väkivalta on ajoin rajua, ei kuitenkaan mässäilevää vaan hyvin perusteltua. Vähempi voisi vaikuttaa silottelulta. Ihan jokaisen Varjomiehen henkilön suhdetta väkivaltaan en pysty ymmärtämään, jos kohta en tuomitakaan halua.

Suosittelen Varjomiestä sille joka pitää rikoksista, sietää väkivaltaa ja kaipaa uutta muotoa perinteisen dekkarin rinnalle.

Äänikirja oman rahan BookBeatista.

  • Ari Räty
  • Varjomies
  • Tammi, 2018
  • ISBN 9789520400484

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *