Sinikka Nopolan Eila, Rampe ja Likka naurattaa kirjana ja elokuvana

Nopola artikkelikuva

Airi luki kirjan:

Sinikka Nopolan Eila, Rampe ja Likka -kirjat naurattavat, ainakin minua. Jouluaaton myöhäisenä iltana, kun lapset olivat jo lähteneet omiin koteihinsa, teki mieli vielä lukea jotakin. Lahjakirjojakin oli saanut (itse itselleni ostanut), mutta halusin jouluaaton kepeissä tunnelmissa viipyäkseni lukea jotakin iloista ja sellaista, jonka uskoin voivani  jättää kesken, sillä ilta oli myöhäinen. Sinikka Nopola on koonnut viidestä Eila, Rampe ja Likka -kirjasta parhaat jutut yhdeksi kokonaisuudeksi. Kirja oli odottanut lukemista Helsingin Kirjamessuilta lähtien, olin sen saanut kustantajalta. Iloista lukemista löytyi, mutta kesken kirjaa en malttanut jättää.

Sinikka Nopola oli Ella Kannisen haastateltavana Bonnierin bloggaribrunssilla Kirjamessuilla 2014.

Sinikka Nopola oli Ella Kannisen haastateltavana Bonnierin bloggaribrunssilla Kirjamessuilla 2014.

Erityisesti minua nauratti ensimmäisen Ei tehrä tästä ny numeroo -kirjan tarina Lähtö. En paljasta tarinasta enempää kuin sen, että tarinan ytimessä on lähikaupan edullinen kahvitarjous, joka on rajattu kahteen pakettiin per talous. Rampepa keksii, miten pariskunta saa yhteensä neljä pakettia. Hirnahtelin jo lukiessa itsekseni, mutta kun yritin lukea tarinaa ääneen aviomiehelle, hillitön naurunpuuska oli estää koko lukemisen.

Mikä tarinoissa sitten niin naurattaa tai ainakin hymyilyttää? Eila ja Rampe eivät ole vain hämäläispariskunta, vaan yhtä lailla tunnistan kahvin hamstraamisessa tai loputtomassa kursailemisessa oman kymenlaaksolaisen kotipaikkani ihmiset. Nopola ei ilku näille  suomalaisilleen, vaan seuraa heidän tarpomistaan lämpimästi ymmärtäen ja hymyillen.

Sinikka Nopola on monipuolinen kirjoittaja: proosaa, näytelmiä, kuunnelmia ja noin sata laulutekstiä. Hän  kirjoittaa aikuisten teokset yksin, mutta Risto Räppääjä -  ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjat yhdessä siskonsa Tiinan kanssa.

Sinikka Nopola on monipuolinen kirjoittaja: proosaa, näytelmiä, kuunnelmia ja noin sata laulutekstiä. Hän kirjoittaa aikuisten teokset yksin, mutta Risto Räppääjä – ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjat yhdessä siskonsa Tiinan kanssa.

Olin aikaisemmin lukenut vain kirjoista ensimmäisen, juuri tämän Ei tehrä tästä ny numeroo. Silloinkin viihdytin kirjalla koko perhettä automatkalla lukemalla kirjaa ääneen. Likka on saanut myöhemmissä kirjoissa yhä suuremman roolin, tai ainakin tähän kokoomateokseen Likan tarinoita on valikoitunut useita. Eila ja Rampe ovat kuitenkin minun suosikkejani.

Jälkikäteen harmittelin, että lukaisin kirjan silloin jouluaattoyönä. Näitä juttuja ptäisi lukea vähän kerrallaan ja samalla makustella niiden mainiota kieltä. Nopola on taituri välttämään murteen käytön karikot. Hämäläistä henkilöt puhuvat, mutta juuri niin kuin kirjoitetussa tekstissä luontevalta tuntuukin. Siksi tarinat sopivat niin mainiosti ääneen luettaviksi.

Eila, Rampe ja Likka -elokuvan ensi-ilta oli 26.12.2014.

Eila, Rampe ja Likka -elokuvan ensi-ilta oli 26.12.2014.

Minna puolestaan kävi katsomassa Eila, Rampe ja Likka -elokuvan, jonka ensi-ilta oli 26.12.2014:

Sinikka Nopolan Eila ja Rampe eivät ole onnistuneet vetoamaan minuun kirjoina sen enempää kuin teatterinakaan. Omanoloista tarjontaa on niin paljon, että olin valinnut mieluummin jotain muuta. 

Lähdin siis neitseellisin ja uteliain mielin katsomaan Eila, Rampe ja Likka -elokuvaa. Toki tiesin että liikkeellä ovat osaavat ammattilaiset, mutta elokuvan hauskuus yllätti silti. Komedia on vaikea laji, ja tässä onnistuttiin mainiosti. Vähän kyllä nolotti ääneen purskahdella nauruun…

Kokonaisuutena erittäin suositeltava: hyvä käsikirjoitus, hyvä casting, hyvä rytmitys, kokonaisuus toimi. ****

Kirsi tapasi Eilaa näyttelevän Heidi Heralan kesällä 2014 elokuvan kuvauksissa Pickala Golfissa.  Heidillä on Eilana ehkäpä huvittavaksi tarkoitettu golfasu päällänsä, ja kas kummaa, olemme lähes identtisiä väritykseltämme, vaikka minulla ei ollutkaan nylonpolvisukkia...

Kirsi  tapasi Eilaa näyttelevän Heidi Heralan kesällä 2014 elokuvan kuvauksissa Pickala Golfissa.
”Heidillä on Eilana ehkäpä huvittavaksi tarkoitettu golfasu päällänsä, ja kas kummaa, Eila on lähes identtinen minun normaalin golflookini kanssa. Tosin minulla ei ole nylonpolvisukkia…”

  • Sinikka Nopola
  • Eilan, Rampen ja Likan parhaat
  • WSOY, 2014
  • ISBN 9789510408780

Vastaa