Günter Grass: Grimmin sanat Rakkaudentunnustus – kääntämisen juhlaa

Oilinpäiväonnittelut kauden parhaiden mansikoiden myötä, mit Schlagsahne und einem Schuss!

Günter Grassin (1927-2015) Grimmin sanat Rakkaudentunnustus on alaotsikkonsa mukaisesti myös ylistyslaulu äidinkielelle. Alkuteos saksalle ja Oili Suomisen käännös suomelle. Tällainen taidokkuus sykähdyttää, erityisesti kun siitä nauttiminen ei ole itsestäänselvyys vaan ennemminkin etuoikeus, käännöksiä Grimmin sanoille kun ei ole julkaistu kuin muutamalle kielelle. Kuten Grimmin sanojen ilmestymistä odotellessa julkaistussa Oili Suomisen nimipäivähaastattelussamme päivänsankari kertoi, oli kirjailijakin ehtinyt julistaa viimeiseksi jääneen teoksensa mahdottomaksi kääntää. Grass järjesti säännöllisesti teostensa kääntäjille seminaareja, ja eräässä tällaisessa hän oli kertonut tekeillä olleesta kirjastaan. Oili Suominen kertoo Grimmin sanojen jälkipuheessa, miten kirjailijan näkemys otettiin vastaan:

Kääntäjät totesivat silloin jokseenkin yksimielisesti, että siitä, onko teos käännettävissä vai ei, päättää kääntäjä, ei kirjailija.”

Ja niinpä – oltuaan jo hetken samaa mieltä kirjailijan kanssa tehtävän mahdottomuudesta – Oili Suominen keksi avukseen alliteraation eli alkusoinnun ja saatuaan vielä kirjailijalta vapaat kädet hän tarttui toimeen. Tämänkin kirjan kannessa on kirjailijan nimi, ja kääntäjä on perinteiseen tapaan painettu pienellä sisäsivulle. Haluan kuitenkin nostaa Oili Suomisen teoksen toiseksi kirjoittajaksi, sillä suomenkielinen Grimmin sanat on lukijalle juhla, joka ilman kääntäjän työtä olisi jäänyt pitämättä!

Grimmin sanat kertoo saduistaan tunnettujen Jacob (1785-1863) ja Wilhelm Grimmin (1786-1859) työstä ensimmäisen saksan kielen sanakirjan kokoamiseksi. Grass kertoo Grimmien tarinaa ja kuljettaa sen rinnalla omaansa. Hän siirtyy täysin vaivattomasti ja luontevasti 1800-luvun tapahtumista ja henkilöistä omiin muistoihinsa. Siirtymäkohtana voi olla vaikkapa paikka tai tapahtuma, ei koskaan kuitenkaan aasinsilta. Tämän kirjan lukeminen on myös omaa tietämystäni lisäävää, sillä Grass sitoo tapahtumat historialliseen yhteyteen pudottelemalla tiedonhippusia vaikkapa Charles Darwinin askareista samaan aikaan tai Saksan rautateiden rakentamisesta. Grimmin veljekset eivät ehtineet nähdä yhtenäisen Saksan syntyä vuonna 1871, Grass sivuaa tarinassaan myös kehityksen kulkua tätä kohti. Punaisena lankana säilyy kuitenkin Grimmien tarina, ja muut elementit täydentävät ja tukevat sitä mainiosti. Kokonaisuus on kuin kukkakimppu, kaunis ja tasapainoinen.

Wilhelm (vas.) ja Jacob Grimm veljensä Ludwig Emilin kuparipiirrokseen ikuistamina.

Günter Grass oli monipuolisesti lahjakas. Hän aloitti kuvataiteilijana ja kirjoitti Nobelin palkinnon (1999) arvoisen elämäntyön. Taiteellisen uransa ohessa hän oli yhteiskunnallisesti aktiivinen, oman maansa tarkkasilmäinen kriitikko. Toisin kuin Grimmin veljekset, jotka halusivat pysyä etäällä puolueista, Grass ei pelännyt ottaa kantaa. Hän muistelee aikaansa Willy Brandtin puheenkirjoittajana (ja miten siihen tehtävään Peltirummun ilmestymisen jälkeisessä kuuluisuudessa päätyi) sekä aikaa 1970-luvulla, jolloin terrorismi Euroopassa oli kotoperäistä ja Punainen armeijakunta teloitti Länsi-Saksan talouselämän isokenkäisiä. Kovan arvion saa Saksan liittotasavallan ensimmäinen liittokansleri Konrad Adenauer:

Konrad Adenauerille kaikki keinot olivat sallittuja, minkä vuoksi häntä edelleen pidetään valtiomiehenä.”

Grimmin veljesten suhde politiikkaan oli etäisempi. He pidättäytyivät ottamasta kantaa, ja olivat uskollisia säätyjen 1833 hyväksymälle valtiosäännölle. Kun Hannoverin uusi kuningas Ernst August sitten laati sisällöltään vanhentuneen ja taantumuksellisen valtiosäännön, johti uskollisuus aiemmin vannotulle valalle vuonna 1837 kolmen Göttingenin yliopiston professorin karkotukseen, näiden joukossa Jacob Grimm. Valan merkitystä omassa elämässään oli joutunut pohtimaan myös Grass, joka taisteli toisessa maailmansodassa natsiarmeijassa.

Jacob Grimmin karkotuksen jälkeen veljekset asettuivat Hessenin Kasseliin. He saivat leipzigilaisilta kustantajilta Karl Reimer ja Salomon Hirzel tarjouksen ryhtyä laatimaan suurta saksan kielen sanakirjaa. Harkinnan jälkeen he päättivät ottaa tehtävän vastaan vuonna 1838. Sanakirjan kokoaminen osoittautui kuitenkin ennakoitua laajemmaksi hankkeeksi, ja ensimmäinen osa ilmestyi lopulta vuonna 1854.

 

”im Anfang war das wort” Erityisesti Jacob Grimm halusi uudistaa saksan ortografiaa mm. kirjoittamalla kaiken pienillä alkukirjaimilla, substantiivien lisäksi jopa lauseen aloitukset.

Sanakirja ei Grimmin veljesten elinaikana edennyt kovin monta kirjainta aakkosissa, eikä edes ihan järjestyksessä. Loppujen lopuksi sanakirjan valmistuminen oli satavuotinen ponnistus, viimeinen nide ilmestyi vuonna 1960.  Grass summaa:

Sanakirjan F-kirjaimesta G:n viimeiseen sanaan kului lähes vuosisata, ja niiden sadan vuoden mittaan kuoli kymmeniä sananpoimijoita, sananselittäjiä, sitaatinetsijöitä, mutta kustantamo on edelleen nimeltään Hirzel; käytiin kaksi maailmansotaa jotka muuttivat melkein kaiken eivätkä kuitenkaan kylliksi, ja Bismarckin keisarikunta katosi mutta jätti virkamiehensä valtaan, vallankumous tyrehtyi itsestään, Weimarin tasavalta koki surkean lopun, Tuhatvuotisen Valtakunnan kauhut eivät tosin kestäneet kuin kaksitoista vuotta mutta jättivät lähtemättömät jäljet, ja Valtakunnan raunioista putkahti kaksi Saksaa, jotka halusivat olla tiukasti erillään ja erilaisia eivätkä siksi sallineet mitään yhteistä paitsi vaitonaisen, kaikessa hiljaisuudessa tehdyn sanakirjatyön …”

Niin Grass kuin Suominenkin tarjoilevat elävää, tarkkaa ja lämmintä kerrontaa, jossa joka sana on paikallaan. Erityisesti riemastuin suomenkielisestä ilmaisusta ”sanastus”, joka uutuudestaan huolimatta oli heti merkitykseltään selvä.

Sain suomenkielisen kirjan kustantajalta, kiitokset Teokselle! Saksankielisen kirjan ostin Amazonista.

Grimmin sanat kulkivat mukanani myös kauneimpaan saaristoomme. Lukukoira-alokas Coco liittyy onnittelijoiden joukkoon.

Uuden nimen tarina on osa Kirsin Book Clubin naistenviikon bloggauksia ja tänään 23.7. onnittelemme Oilia ja Olgaa.

Lue myös: Oili Suominen – palkittu suomentaja

 

  • Günter Grass - Oili Suominen
  • Grimmin sanat
  • Teos , 2015
  • Grimms Wörter, 2015
  • ISBN 978-951-851-541-1
Kommentit
  1. Kirsi Ranin Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *