Hanna Weselius: Alma!

alma2Ei mikään tavanomainen kirja. Sytyin hitaasti Hanna Weseliuksen esikoisteokselle Alma!, mutta lopussa olin valmis myöntämään sen ansiot. Enemmänkin, kirjan arvoituksellisuus ei jättänyt rauhaan. Se on hienosti kirjoitettu ja taitavasti yhteen punottu. Ei Alma! turhaan ole ehdolla Helsingin Sanomien tämän vuoden esikoiskirjaksi. Uskon, että kilvoittelee aivan kärkisijoista.

Tartuin kirjaan, tai sanotaan että hinguin sitä lukemaan, koska minua kiinnosti Alma Mahler, jolta kirja on saanut nimensä. Jotakin Gustav Mahlerin vaimosta, ja myöhemmin monen taiteilijan vaimosta ja rakastajattaresta tiesin, ja taisin odottaa ylevää tarinaa kaltoin kohdellusta naisesta, joka joutuu hylkäämään oman säveltäjän uransa itseään paljon vanhemman aviomiehensä, herra säveltäjä ja Wienin valtionoopperan ylikapellimestari Mahlerin vaatimuksesta. Nenälleni sain, niin kuin niin monta kertaa, kun kaunokirjalliseen teokseen tarttuu vahvoin ennakko-odotuksin. Toki kirjan Alma on uransa aviomiehen vaatimuksesta lopettanut lahjakas säveltäjä, mutta ei sellainen hentoinen kukkanen kuin olin mielessäni hänestä piirtänyt kuvaa.

Hanna Wesenius ja Alma! Kuva otettu Kansallisteatterissa.

Hanna Wesenius ja Alma! Kuva otettu Kansallisteatterissa.

Alma Mahler rinnastuu kirjassa Ainoon, kirjan keskushenkilöön. Aino on kuvataiteilija, yksinhuoltaja, kahden tytön äiti, joka on aika ajoin eksyksissä elämässään. Hän on tyytymätön itseensä ja töihinsä, moittii niitä ”huonosti piirretyiksi naisiksi”.

Sitten on lakinainen, joka jää kirjassa ilman nimeä, lakimies, lastenvalvoja, jolla on valtaa ja osaamista. Ja voin kai paljastaa tässä sen, minkä kirjailija itse paljasti Helsingin Kirjamessujen lavalla, kun oli haastateltavana yhtenä esikoispalkinnon loppukilpailijoista: Alman! huutomerkki tulee lakinaisen suusta. Hän on kirjassa tarkkailija, joka seuraa Almaa, toisesta aikakaudesta ja toisen aikakauden lähtökohdista, ja ihmettelee:

Alma! Alma! Miksi sinä annat tämän tapahtua?

Siis minkä? Miksi Alma tyytyy vaimon rooliin, vaikka pitkästyy. Miksei hän sävellä. Miksi hän paikkaa huonoa avioliittoa rakastajille. Ja mitä hän hakee loputtomilla miessuhteillaan. Ja mitä vanhana lääkitsee liköörillä ja shampanjalla. Alma ei pääse kirjassa helpolla. Lehmäksikin Alman tarkkailija häntä haukkuu, ”suurisilmäiseki mukavuudenhaluiseksi maitoa tihkuvaksi eläimeksi, joka viihtyy laumoissa ja kääntyy aina selkä tuuleen päin”. Aikamoista vihapuhetta.

Säveltäisit, jumalauta, etkä järjestelisi Gustavin scherzoja ja allegroja.

Alma Mahleria on jälkikäteen pilkaten kutsuttu ”4 taiteen leskeksi”, ehtihän hän olla naimisissa säveltäjän, arkkitehdin (Walter Gropius), kuvataiteilijan (Oskar Kokoscha) ja kirjailijan (Franz Werfel) kanssa. Bonuksena vielä rakastajat. Suhteen Almaan katkettua Oskar Kokoschka teetti Almasta taidokkaan jäljennöksen, todellisen kokoisen nuken korvaamaan menetettyä rakastajatarta. Tälle irvokkaalle teolle rinnasteisena voi nähdä Ainon pakkomielteen saada vastapäätä metrossa istunut nuori nainen mallikseen. Aino haluaa esittää naisen todellisena, elävänä, ”hänen syntymäilmeensä”. Kokoscha hylkää Alma-fetissinsa, sitä tarpeeksi piirrettyään. Aino lopettaa itkien nuoren naisen maalauksen.

Kuva pahenee viiva viivalta. Syntymäilme, tytön ensimmäinen ilme valutettuna kuin kultainen hunaja tuohon valkoiselle paperille, siinä se hohtaa, ainutlaatuinen aarre, lahja. Ja kaikki sen ympärillä on sotkua, sekavaa havaintoa, ohiammuttua maalitaulua, mukamas vahvaa mutta tosiasiassa katsetta väistävää viivaa, pelkkää valetta, pelkkä rähjäinen rikospaikka.

Hanna Weselius on taiteen tohtori ja valokuvataiteen yliopistonlehtori.

Hanna Weselius on taiteen tohtori ja valokuvataiteen yliopistonlehtori.

Kirjan näkökulmat vaihtuvat, milloin möyritään lattialla, milloin noustaan pulun matkassa Tuomiokirkon torniin ja vielä ylemmäs, avaruuteen katsomaan, miltä maapallo näyttää. Kerrontaan leikkautuu katkelmia maailman tapahtumista. Nigerialaisten koulutyttöjen sieppaaminen seksiorjiksi. Lambedusan saarelle rantautuvat pakolaiset. Suomalaisen yökerhotanssijattaren, tekstistä tunnistettavan, saama vihapuhe sosiaalisessa mediassa. Näennäisen irrallisista frakmenteista kutoutuu kokonaisuus.

Niin mistä? Naisen elämästä, kyllä, mutta myös ihmisyydesta ylipäätään. Mikä arvo on ollut naisella, jonka kaikki miehet ovat ollessaan suhteessa häneen kukoistaneet ja tehneet parhaat työnsä. Mikä arvo on sillä nuorella miehellä, joka saa yksinäisen naisen kukoistamaan, aivan noin kirjaimellisestikin. Rakkauden tekoja on niin monenlaisia: Aino harppoo yössä hakemaan tyttärilleen pajunoksia virpomista varten.

Kertomuksen palasten väliin jää aukkoja ja joskus kertomusverkon lanka on pelottavan ohut. Lukijana olen välillä pudota aukosta ulos. Mutta lopussa kokonaisuutta miettiessäni näen, että jokaisella rihmalla on ollut paikkansa.

Hanna Weselius on Alman! käsikirjoituksella jo voittanut Kirjan vuosi 2015 -kirjoituskilpailun.

Hanna Weseliuksen vuoro kertoa teoksestaan Helsingin Kirjamessuilla Helsingin Sanomien esitellessä Esikoiskirjapalkintoehdokkaat. Vasemmalla Paperi-T eli Hnery Hulkkinen ja oikealla Tuomas Juntunen.

Hanna Weseliuksen vuoro kertoa teoksestaan Helsingin Kirjamessuilla Helsingin Sanomien esitellessä Esikoiskirjapalkintoehdokkaat. Vasemmalla Paperi-T eli Henry Pulkkinen ja oikealla Tuomas Juntunen.

Viimeistelen tätä blogitekstiä sopivasti Musiikkitalon konsertin jälkeen. RSO on juuri soittanut Gustav Mahlerin massiivisen 3. sinfonian. 120-jäneninen orkesteri, kuorossa saman verran ja pituutta yli puolitoista tuntia. Jos Alma rakasti isoja hattuja, pieneen ei Gustavkaan tyytynyt. Kerrotaan Mahlerin myöhemmin, kun turhautuneen Alman suhde Walter Gropiukseen oli paljastunut, katuneen sitä, että oli estänyt vaimoaan säveltämästä. Alma sävelsikin lisää liedejä vähän ennen aviomiehen kuolemaa, mutta kaikkiaan hänen laulusävellyksiään on vain alle 20.

Kirjan Kirsin Book Club sai kustantajalta. Kiitos!

Hanna Weseliuksen Alma! voitti vuoden 2016 Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon.

  • Hanna Weselius
  • Alma!
  • WSOY, 2016
  • ISBN 978-951-0-41994-6
Kommentit
  1. Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *