Karoliina Timonen: Kesäinen illuusioni – lomapäivän lukunautinnoksi

DSC02590

Luin Karoliina Timosen Kesäinen illuusioni -kirjan sateisena kesäpäivänä huvilalla, saaressa. Kyseessä on Karoliina Timosen toinen kirja, esikoinen – Aika mennyt palaa –  ilmestyi 2012.

Kesäinen illuusioni on tänä mammuttien aikana pikkuinen kirja, vain 165 sivua, ja lukaisin sen kerralla. Kirjan päähenkilö Klarissa on kirjailija, joka on vuokrannut huvilan saaresta saadakseen etäisyyttä avioliittoonsa sekä kirjoittaakseen romaaniaan. Päivät ovat paahtavan helteisiä ja Klarissan aika kuluu  rannalla ja uimassa ennemminkin kuin tuottamassa uutta tekstiä. Eikä aikaakaan, kun vastarannalla on tuntematon mies, kohta kaksi. Isä ja poika, isä charmantti ja poika houkutteleva. Saaresta toiseen soudetaan ja vietetään erilaisia kohtauksia yhdessä. Välillä tarina etenee unessa ja tarussa vai oliko kaikki sittenkin totta?

Kun olin lukenut Kesäisen illuusioni, jäin miettimään montaa asiaa. Niinpä pyysin mökillä ollutta lasteni serkkua, Upu Leppästä, myös lukemaan kirjan. Hän on Karoliinan lailla valtiotieteen maisteri ja suunnilleen samanikäinenkin. Ajattelin, että toinen näkökanta avaisi tarinaa paremmin. Tässä keskustelumme kulkua:

Upu: Aloitetaan pinnallisesta. Mielestäni kirjan keltaisen kannet olivat näin sadepäivänä oikein kauniit ja piristävät. Sudenkorento oli viehättävä ja vei ajatukset kesään.

Kirsi: Minusta myös paperiliepeet olivat raikkaat. Bikinit kannessa kertovat heti kesästä, tosin kuvan perusteella voisi odottaa perinteistä viihdekirjaa. Mikä genreä Kesäinen illuusio sinun mielestäsi on?

Upu: Tosi vaikea sanoa. Ehkä kevytdekkari, vähän fantasiaa ja ripaus mytologiaa. Minulle tuli mieleen Ulla-Lena Lundbergin Jää, koska myös Kesäisessä illuusiossani luontokuvaukset olivat taidokkaita. Koko kirjassa oli hyvin vakuuttava tunnelma. Loppuratkaisu tosin ei ollut lähimainkaan niin pysähdyttävä tai yllättävä kuin Jäässä.

Kirsi: Minulla tuli luontokuvauksista mieleen Murakamin Kafka rannalla. Siinäkin metsä elää ja jokainen linnun ääni on ehkä viesti jostain maagisesta ulottuvuudesta. Karoliina oli tavoittanut hyvin toisaalta luonnon rauhoittavuuden, toisaalta sen arvaamattomuuden ja pelottavuuden. Helle tuntui lukijankin iholla, samoin kesäkuinen viileä järvi. Tosin sitä uimista oli mielestäni liikaa.

DSC07656

Upu: Minulle alkoi kirjan puolivälissä olla selvää, miten tarinassa tulisi käymään. Tai ainakin suunnilleen. Mieleen tuli Kevätuhri, miehet valkoisissaan ja pakeneva neito. Ihmettelin, voisiko Klarissa olla noin vietävissä, kolmen miehen vietävissä?

Kirsi: Ahaa, minulle tuo uhriteoria ei auennut ollenkaan. Pohdin ihan liikaa, mikä oli totta, mikä ei. Mikä merkitys milläkin oli? Oliko pyhä puu elämä, huviloiden välinen salmi kuolema, virkistävä lähde syntymä, huuhkaja viisaus jne. Mitä näillä kaikilla yritettiin sanoa, miksi tarinassa oli niin paljon vinkkejä, kun päämerkitys ei kuitenkaan auennut?

Upu: Minäkin mietin merkitystä, ei välittynyt. Jos kyseessä oli rituaalimurha, niin oliko sen oivaltaminen se juttu, vai oliko tässä jotain muutakin. Tunnelma oli kyllä hetkittäin melko spooky.

Kirsi: Minä luin niin paljon käytännönläheisemmin. Ihmettelin, miten voi jättää niin nuoret lapset kaupunkiin isän kanssa koko kesäksi. Miten voi poimia kurkkuja ja sellereitä puutarhasta aamujuomaan, jos vasta kielot kukkivat? Miksi piti aina soutaa salmen yli, kun olisi voinut vain soittaa tai lähettää tekstarin?

Upu: Miten voi pyöräyttää raperperimuffinsit tosta vaan, jos ei ole käynyt kahteen viikkoon kaupassa?

Kirsi: Aivan! Minua henkilökohtaisesti säpsähdytti se, kun Olavi oli noin viisikymppinen ja jo kovin vanha ja hänen ’lihansa roikkui’.  No, sivuseikka. Kiteytettynä sanoisin, että Kesäinen illuusioni on sujuvaa hyvää kieltä, luin mielelläni, mutta valitettavasti tämä ei avautunut minulle niin, että tästä jäisi erityisempää muistijälkeä, joten annan 2/5 tähteä. Olen tosin varma, että tämä saattaa puhutella joitakin paljonkin voimakkaammin!

Upu: Kyllä, Kesäinen illusioni on lupaava tarina, joka jää valitettavasti hieman vajaaksi ja siten annan sille myöskin 2/5 tähteä. Hyvä lukukokemus kesäpäivänä mökillä.

DSC07454

PS.Kirjan sain kustantajalta, kiitos!

PPS. Karoliina Timonen on myös kirjablogisti – käy lukemassa hänen kiinnostavaa Kirjava kammari -blogiaan!

  • Karoliina Timonen
  • Kesäinen illuusioni
  • WSOY, 2015
Kommentit
  1. Jonna / Kirjakaapin kummitus
    • Avatar photo Kirsi
  2. Salainen blogiystävä
    • Avatar photo Kirsi
  3. Tuijata

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *