Kirjamessujen lukupiirissä Anne Mattsson: Tellervo Koivisto -elämänkerta

Lukupiirit ovat olleet jo viiden vuoden ajan Helsingin Kirjamessujen ohjelmassa. Kirsin Book Club on ollut mukana Lukupiireissä alusta alkaen, toimien keskustelun aloittajana. Torstain ensimmäisessä lukupiirissä keskusteltiin Anne Mattssonin kirjoittamasta Tellervo Koivisto –elämäkerrasta. Kirjailijan lisäksi tilaisuudessa oli mukana kustantaja Aleksi Siltala Kustannusosakeyhtiö Siltalasta.

Anne Mattsson lähestyi rouva Tellervo Koivistoa kirjeellä, jossa tiedusteli mahdollisuutta kirjoittaa elämäkerta. Aidon satakuntalaisen, juron, karun ja lauluttoman, Tellervo Koiviston vastaukset tulivat viiveellä, kirjeellä ja postikortilla. Alun kirjeenvaihdon jälkeen Koivisto antoi puhelinnumeronsa, ensin tosin ilman etuliitettä, jonka jälkeen Mattssonin oli helpompi sopia tapaamisia rouva Koiviston kanssa. Tapaamiset järjestyivät Koivistojen kotona.

Lukupiirissä tunnistettiin satakuntalaisuus, jota Mattsson kuvaa osuvasti.

Yhtä lailla Tellervo Koiviston puhetavassa ja tavoissa voi halutessaan tunnistaa paljonkin satakuntalaisia piirteitä. Iloista karjalaista tai sutkia savolaista Tellervo Koivistossa ei ole. Satakuntalaisuus sen sijaan näkyy mentaliteetissa: haluaa perehtyä asioihin hitaasti ja rauhassa, turvallisuushakuisuudessa, vähäeleisyydessä, itseä korostamattomuudessa, sivusta seuraamisessa ja sitkeässä uurastamisessa tärkeäksi koetun asian äärellä.

Tellervo Koivisto kuvasi itse satakuntalaisia tasaisiksi, aina pikkuisen äkäisiksi.

Kirjailijalle oli alusta alkaen selvää, että kirjasta ei tule haastattelukirjaa, vaan Anne Mattsson tekee elämäkerran tutkimuspohjaisesti. Hän kirjoitti käsikirjoituksen, jonka Tellervo Koivisto hyväksyi. Kirjoittamisen eri vaiheissa Mattsson tapasi Koivistoa heidän kodissaan ja tarkensi yksityiskohtia. Kun valmista tekstiä oli yli puolet kirjasta, Mattsson ehdotti, että Koivisto lukisi sen ja antaisi hyväksynnän siihen mennessä kirjoitetusta, mutta hän kertoi lukevansa vasta koko kirjan kerrallaan. Valmiin tekstin saatuaan Koivisto lukikin sen nopeasti ja soitti Mattssonille, että hän oli tehnyt hyvän työn ja voi edetä kirjan kanssa.

Kirjoittamisprosessin aikana Koivisto yllätti usein Mattssonin. Esimerkiksi eräässä tapaamisessa Koivistolla oli mukanaan kirjeitä, joita oli löytänyt maalla käydessään. Kansallisarkistosta löytyi mm. Mauno Koiviston kirje Barbaralle, englantilaiselle tyttöystävälle, jolle hän kirjoitti erokirjeen tavattuaan Tellervon. Mattsonin tiedustellessa, saako kirjettä käyttää kirjassa, Koivisto oli todennut ”ettei siinä ole mitään mikä ei kestäisi päivänvaloa”. Avoimuus yllätti Mattssonin, sillä Koivistojen tiedetään pitävän etäisyyttä.

Tellervo Koivisto antoi myös Koivistojen perhealbumin valokuvia Anne Mattssonin käyttöön. Niistä tulikin merkittävä lisä Mattssonin Kansallisarkistosta saamien kuvien lisäksi. Perhealbumin kuvien joukossa oli mm. kirjaankin päätyneet alastonkuvat nuoresta Tellervosta ja pienestä Assi-tyttärestä.

Punkalaitumella vuonna 1929 syntynyt Taimi Tellervo varttui pienviljelijöiden Einari ja Maria Kankaanrannan nelilapsisessa perheessä. Opettajan suosituksesta Tellervo kävi oppikoulun ja pääsi siten myöhemmin korkeakouluun.

Mauno Koiviston tavatessaan Tellervo alkoi pohtia yhä enemmän tulevaisuuttaan ja rakentaa sitä kodin ja perheen varaan. Hän suoritti kyllä ekonomiopinnot loppuun Turussa, mutta varsinaista koulutukseensa pohjautuvaa työuraa hän ei suunnitellut. Kirjeessään sulhaselleen Mauno Koivistolle 7.3.1952 Tellervo Kankaanranta epäröi, minkälainen aviovaimo hänestä tulee:

Keskiviikko. Rakas. Kyllä jossakin on tosiaan mätää, kun en enää voi olla vuorokautta ilman että kirjoittaisin Sulle. Mutta nyt siitä tulee loppu. En kirjoita enää mitään ennen kuin käyt täällä. Tämä alkaa näyttää jo ihmisistäkin hassulta.

Loppu tulee myöskin alituisesta itsesyytöksistäni: minusta tulee huono aviovaimo. Eräs viisas kaveri sanoi minulle tänään, että aliarvioin itseni. Jos aina vain ajattelen, että minusta ei ole siihen eikä siihen, niin ei minusta myöskään siihen ole. Tästä lähtein yritän ajatella: minusta ei tule yhtään sen huonompi vaimo kuin kenestä tahansa toisestakaan. En ole niin tyhmä etten oppisi laittamana ruokaa ja parsimaan vaatteita, en niin laiska etten viitsisi siivota ja mitä makuun tulee, niin siitä ei minua ole kukaan moittinut. Miksi en myöskään oppisi olemaan hyvä toveri!?

Avioliiton myötä Koivistot hitsautuvat yhteen ja viljelevät keskenään kuivahkoa huumoria, myös ulkopuolisten läsnä ollessa. Tellervo Koiviston pitäessä kokousta kotonaan Mauno Koivisto saattoi kotiin tullessaan syödä kylmää silakkalaatikkoa seisten kokousväen edessä.

Tellervo Koivisto oli yhden kauden kansanedustaja ja toimi kunnallispolitiikassa, josta työstä hän piti. Lisäksi hän koki mielekkääksi toimimisen Yhdistys 9:ssä. Tosin hän ei ollut kovin aktiivinen näissäkään kokouksissa.

 Jos Tellervo Koivisto ei ollut erityisen aktiivinen aloitteiden tai kyselyiden tekijänä, oli hän vielä passiivisempi puheiden pitäjänä, myös kaupunginvaltuustossa, kuten eduskunnassakin.

Tellervo Koivisto työskenteli komiteassa yhdessä sosiologi Elina Haavio-Mannilan kanssa. Apulaisprofessori Haavio-Mannila kutsuttiin asiantuntijajäseneksi muun muassa vastikään valmistuneen Suomalainen nainen ja mies –tutkimuksensa perusteella. Tellervo Koivisto puolestaan sai luottamustehtävän eduskuntaryhmältään, kun alkuperäisestä jäsenestä Seija Karkisesta tuli sosiaali- ja terveysministeri. [–] Haavio-Mannilan mukaan hän ei puhunut juuri mitään: ”Hiljaa hän istui komiteoissakin. Siinä hän istui, pää hieman kallellaan ja huokui jotenkin arvovaltaa.”

Tämä puhumattomuus ihmetytti lukupiiriläisiä kovasti. Hän oli kiinnostunut naisten aseman kehittämisestä ja sukupuolten tasa-arvokysymyksistä 1970-luvulla, mutta aktiivinen osallistuminen asioiden käsittelyyn oli vähäistä. Tellervo Koiviston persoonasta välittyi ristiriitainen kuva.

Mauno Koiviston valinta presidentiksi muuttaa Tellervo Koiviston aseman viralliseksi ja hänen on aluksi vaikea sopeutua turvamiesten tiukkaan vartiointiin. Presidentin puolisona hän pääsee osallistumaan mielenkiintoisiin vierailukohteisiin, joissa hän pystyy hyödyntämään omia kokemuksiaan parlamentaarikkona ja kunnallispoliitikkona.

Anne Mattsson kertoi, että Tellervo Koivisto on ahkerasti osallistunut kirjan valmistuttua sen markkinointiin. Hän esiintyi myös kirjamessujen Aleksis Kivi -lavalla Baba Lybeckin haastateltavana sunnuntaina 29.10.2017.

Valtiotieteen lisensiaatti Anne Mattsson (s. 1973) on helsinkiläinen lukion historian- ja yhteiskuntaopin opettaja ja tieto- ja oppikirjailija. Hän on erikoistunut naisten elämäntarinoihin ja kirjoittanut aiemmin elämäkerrat presidentin puoliso Sylvi Kekkosesta ja näyttelijä Seela Sellasta. Kirja Tellervo Koivistosta on kolmas elämäkerta upeiden ja itsenäisten naisten sarjassa.