Lenita Airisto: Elämäni ja isänmaani – rohkea nainen, joka ei ruikuta eikä uppoa tapettiin

Lenita Airisto on aina osannut erottautua. Kun  hänen elämäkertansa julkaistiin 8.3.2017 eli kansainvälisenä naistenpäivänä, olivat puitteet poikkeukselliset. Julkkarit järjestettiin Santahaminassa, varuskuntasaarella, jonne vieraat pääsivät vartiomiesten tarkistettua henkilöllisyyden. Poikkeuksellista tunnelmaa Santahamina-talon pihalla korostivat laukausten äänet lähituntumasta. Paikalla oli tietenkin symbolinen merkitys, sillä  Lenita on omistanut kirjansa Elämäni ja isänmaani  Suomen puolustusvoimille sekä talvi- ja jatkosodan rintamamiehille ja -naisille, lotille.

Lenita osaa ottaa yleisönsä, huikea ammattilainen. Päällään hänellä oli Chanelin villapuku 1980-luvulta ja jalassaan pinkit Minna Parikan korkokengät.

Lenitan elämäkerran alkusysäys tuli Bazar-kustantamon toimitusjohtajalta Markus Lähdesniemeltä, jonka mukaan Elämäni ja isänmaani on Bazarin suurin ja tärkein projekti kustantamon koko 15-vuotisen historian aikana. Lenita on kirjoittanut ennen elämäkertaansa kahdeksan kirjaa, joissa hän on käsitellyt menestystä eri kanteilta ja nostanut ihailemiaan ihmisiä esille. Juha Numminen on puolestaan kirjoittanut kirjan Lähikuvassa Lenita (Otava 2009), jossa Lenitan elämäntarina on siirtynyt kansiin haastattelemalla. Nyt ollaan kuitenkin hieman eri kulmalla liikkeellä.

Elämäni ja isänmaani on todella näyttävä ja erottuva teos.

Elämäni ja isänmaani on todellakin Lenitan näköinen kirja! Olomuoto on kuin Voguen juhlanumero, kiiltävät muotilehden omaisesti taitetut kannet, ja sisällä yhtä paljon loisteliaita kuvia kuin tekstiäkin. Kirja pehmeine kansineen on upea ja aivan erilainen tuote kuin perinteiset elämäkerrat! Siitä voi nostaa hattua sekä Lenitalle että kustantajan panostukselle.

Lenita on tietenkin kirjoittanut kaiken itse, mutta mikä hämmästyttävämpää, hän on myös kuvatoimittanut teoksen eli kaikki 1.200 kuvaa ovat menneet Lenitan hankkiman skannerin lävitse. Tätä tarmoa minä ihailen. Lenita kertoi, että hänellä ei ollut tietoa, kuinka kuvat käsitellään, mutta meni kauppaan ja osti skannerin, opetteli sen käytön ja vietti vuoden kuvien parissa. Kirjassa on yli 400 sivua, joten kuvia on joka aukeamalla. Mukana on uutiskuvia kuten Leonid Brezhnevin ja Erich Honeckerin suudelma sekä kuvia, jotka liittyvät Lenitan näkyvään uraan Suomen Neitona, tv-toimittajana ja vientishown vetäjänä. Näiden lisäksi on myös ennennäkemättömiä, yksityisempiä kurkistuksia Lenitan ja hänen vanhempiensa kotialbumeihin.

Lenitan vanhemmat kävivät perheineen itsenäisyyden kunniaksi valokuvassa vuonna 1917, vasemmalla taustalla seisomassa Lenitan äiti Alli Oksanen ja oikealla Lenitan isä Reino Brutoff / Airisto.

Kirjan nimi on osuva, Elämäni ja isänmaani, sillä Lenita kuljettaa Suomen historiaa ja oman perheensä tarinaa rinnakkain. Heti alussa on Lenitan vanhempien nuoruuspotretit, jotka on otettu itsenäisen Suomen kunniaksi. Vanhempien tarinakaan ei ole aivan tavallinen, vaan tavattuaan 1920-luvulla nuoripari muutti Brasiliaan Lenitan isän harjoittaman vuotakaupan vuoksi, sitten Saksaan ja sieltä takaisin Suomeen. Kirjassa tehdään näiden tarinoiden varjolla aikaloikkia, joissa tietyt paikat eri ajassa yhdistetään. Esimerkiksi Lenitan vanhemmat Brasiliassa ja Lenita vuosien kuluttua vientishownsa kanssa Rio de Janeirossa, tai Lenita Los Angelesin lentokentällä 17-vuotiaana Suomen Neitona ja sitten 1980-luvulla tutustumassa lentokoneteollisuuteen Kalifornian auringon alla.

Isäni oli suuri seikkailija, minä olen samankaltainen kuin hän!

Aikaloikat ja lukuisat kuvat tekevät kirjasta aikakausilehden oloisen. Sitä voi selailla ja pysähtyä lukemaan jutun kerrallaan.  Julkkareissa puhunut majuri Ann-Sofie Forssten (yksi Suomen viidestä naismajurista) totesi, että kirja kannattaa lukea tarkkaan, vaikka kuvat ovatkin upeita.

Lenita kutsuvieraina olleiden sotaveteraanien kanssa.

80-vuotiaan Lenitan elämään on mahtunut tapahtumia. Jo julkkareissa, kun hän reilun tunnin ajan energisesti kävi läpi kirjan sisältöä, ei voinut kuin ihastella: mikä rohkeus, mikä läpivientikyky! Hän on tarttunut tilaisuuksiin ja pistänyt toimeksi. Lenita itse sanoi ihailevansa sodissa taistellutta sukupolvea, joka sodan jälkeen vielä rakensi Suomen talouselämän.

He olivat sukupolvi, joka ei ruikuttanut vaan pisti itsensä likoon!

Ihan samaa voi sanoa Lenitasta. Hän katsoo taaksepäin, mutta nostaa historiasta enimmäkseen positiivisia asioita ja ilmaisee kiitollisuutta monille ihmisille. Julkkareissakin oli eturivin kutsuvieraina harmaahapsisia sotaveteraaneja ja lottia. Lenita kajautti Mannerheimin päiväkäskyn talvisodan ensimmäiseltä päivältä 30.11.1939 ja ääni väristen ylisti etenkin lottien panosta sodassa. Asia on selvästi lähellä hänen sydäntään.

Vuonna 1954 Lenita kruunattiin Suomen Neidoksi. Hänen tehtävänsä oli olla Sotainvalidien Veljesliiton varainkeruun symboli. Pelin henki oli ”kymppi ja kurkistus” ja varat karttuivat. Titteliin liittyi myös Amerikan matka ja osallistuminen Miss Universum -kisoihin. 17-vuotias Lenita lähti yksin Amerikkaan, isä brieffasi hänet, mitä Suomesta tulee kertoa. Siinä kylvettiin siemenet pitkäjänteiselle työlle, mitä Lenita on tehnyt Suomen vientiteollisuuden, designin, muodin ja matkailun lähettiläänä.

Oikealla tiivistettynä Lenitan sanoma, kun hän kiersi 17-vuotiaana ympäri Yhdysvaltoja kertomassa Suomesta.

Nuori Lenita rohkaistuu Amerikan matkalla entisestään. Kun rakas isä kuoli 1956, 19-vuotias tytär otti vastuulleen isän Konttorioppilaitoksen. Hän opiskeli ensin yo-merkonomiksi ja sitten Hankenilla diplomiekonomiksi. Samanaikaisesti alkoi tv-ura, johon mahtui monenlaisia puheohjelmia. Aina on riittänyt katsojia, sillä Lenitan vahvuus on pitää jännite yllä. Häntä ei ollenkaan haittaa, että hän saattaa ärsyttää, sillä se on hänen mielestään paljon parempi vaihtoehto kuin olla tylsä!

Kirjassa Lenita avaa työtekemisiään tarkasti ja kertoo auliisti onnistumisistaan. Hän luo kuvan ylettömän tarmokkaasta ja idearikkaasta naisesta, joka on osannut verkostoitua yhteiskunnan ja talouselämän valtaapitävien kanssa. Jos hän on jotain päättänyt, niin hän on vienyt sen tarmolla ja taidolla maaliin, esimerkiksi suuren kansanjuhlan Suomen 75-vuotisjuhlien kunniaksi, joka toteutettiin talkoilla. Kun mennään tekojen taakse, niin tekstiin laskeutuu itsesensuuri. Mitä Lenita ajatteli, mitä hän tunsi, jää suurelta osalta edelleen piiloon. Kirja tukee sitä brändiä, minkä hän on vuosien kuluessa itsestään luonut.

Lenita keskusteli sydämellisesti lottien kanssa.

Toki kirjassa on paljastuskin, josta iltapäivälehdet ovat jo revitelleet. Aiemmin Lenita on kertonut, että hänellä on ollut suuri rakkaus yhteiskunnan huipulta, mutta vasta nyt hän nimeää, että kyseessä on Max Jacobsson. Lenita kertoo suhteesta kauniisti ja hyvin diskreetisti. Ja hyvin lyhyesti.

Joka ei ole Lenitan uraa tarkkaan seurannut, niin varmasti yllättyy, missä kaikessa hän onkaan ollut mukana. Jos on Juha Nummisen kirjan lukenut, ovat monet tarinat jo tuttuja. Minulle valkeni vasta kirjan luettuani, kuinka vaikutusvaltaisissa piireissä hän on liikkunut ja kuinka utelias ja kiinnostunut hän onkaan ollut niin monen asian suhteen!

Elämäkerran kirjoittaminen oli ihan kuin katsoisi katsomossa omaa elämäänsä, jota esitetään näyttämöllä. Päänäyttelijät ovat tuttuja hahmoja, mutta kulisseissa vilahtelee tyyppejä, joiden merkitys on noussut vasta nyt esiin, niin hyvässä kuin pahassakin. Kuva on selkiytynyt ja olen nähnyt asioita nyt toisin”, Lenita kuvasi kirjoitusprosessin vaikutusta Kirja vieköön -tilaisuudessa 15.3.2017 Savoy-teatterissa.

Sivuilta kumpuaa myös vahvalla itsetunnolla varustetun naisen raikas itseironia ja ikuinen pieni flirtti, jonka hän tunnustaakin salaiseksi aseekseen. ”Minä asetun aina kuvassa keskelle, sillä reunoista saatetaan taitossa leikata pois!”

Elämäni ja isänmaani on melkoinen viipale ajankuvaa itsenäisen Suomen sadasta vuodesta katsottuna Lenita-filtterin läpi. Kirja on erinomainen mikrohistoriallinen läpileikkaus, sekä kannanotto niin johtajuuteen, talouselämään kuin naisen asemaankin. Ja brändiin nimeltään Lenita.

Äitini Sirpa Kärkinen on kaksi kuukautta Lenitaa nuorempi. Lenita toivotti omistuskirjoituksessaan äidilleni tsemppiä ja nuoruutta!

PS. Kirja on saatavana myös Elisa e-kirjana, jossa bonuksena 50 videota Lenitan tv-uralta.

Sain kirjan julkkareissa, kiitos Bazar.

  • Lenita Airisto
  • Elämäni ja isänmaani
  • Bazar, 2017
  • ISBN 9789522793041
Kommentit
  1. riitta k
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
      • riitta k
  2. Sauli Miettinen
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  3. Limalepakko
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  4. Minna Vuo-Cho
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  5. Maija
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  6. Tiina / Kirjaluotsi
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  7. Hande
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  8. Tuulevin lukublogi
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  9. Veera
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  10. Jane / Kirjan jos toisenkin
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  11. Elegia
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  12. Amma
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  13. Pihi nainen
  14. Kirsti Maurer
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *