Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat – sattuma satuttaa

taivaalta_tippuvat_asiat

Kirjaston pikalainahyllyn edessä on vähän kuin arpajaisissa. Onnistuisinko tänään? Hyvinä päivinä HelMet-kirjastojen Bestseller-hyllystä osuu luettavaksi kiinnostava kirja, joka ei ole ollut lukulistalla niin kärjessä, että sen olisi ostanut, pyytänyt arvostelukappaleeksi tai lisännyt itsensä varaajaksi jo valmiiksi ylipitkään kirjaston varauslistaan. Heinäkuisena maanantaina Arabian hienon kirjaston hyllystä löysin ilokseni Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat. Finlandia-ehdokkaaksikin yltänyt kirja oli kuulunut listaani ”kiinnostaa”, mutta jäänyt toistaiseksi lukematta.

Sattuma on usein julma. Niin Ahavan kirjassakin. Sattuma, todennäköisyys joka on vähemmän kuin yksi miljoonasta tai vielä harvinaisempi, tappaa tytön äidin. Tai ei siis sattuma vaan sattumalta äidin päähän taivaalta tippuva jäälohkare Sahanpurutalon puutarhassa.

Kun sanon äiti kumartuu, se on vielä tässä. Kun äiti kumartui, se menee jo pois. Isä ei puhu äidistä, koska se ei pysty sanomaan kumartui. Se ei pysty puhumaan äitiä menneeseen, se aloittaa toisinaan lauseen äidin nimellä, mutta jättää sitten kesken. Äiti on jäänyt kesken.

Alun tapahtumat kerrotaan äitinsä menettäneen ja äitiään ikävöivän lapsen näkökulmasta. Hän tuntee itsensä muuriin muuratuksi tytöksi. Tyttö kaipaa kaikelle tapahtuneelle selitystä ja selkeitä ääriviivoja, sellaisia joita piirretään Poirot-tv-elokuvissa lattialla makaavan ruumiin ympärille. Poirot myös ratkaisee kuoleman aiheuttajan eli murhaajan aina osan lopussa. Elokuvissa ”tapahtumille oli selityksensä”, toisin kuin tytön todellisuudessa. Selitystä tapahtuneelle etsii tytön isäkin, rationaalista selitystä. Hän selvittää, mitä kaikkea taivaalta voi äkillisesti tippua ja miksi.

– Kalat. Kun lämmin ja kylmä ilmamassa kohtaavat, saattaa syntyä pikkutornadoita, jotka imevät kaloja ja muita mereneläviä vedestä ja kuljettavat ne sitten mantereelle. Rupikonnat. Vuonna 1794 ranskalaisten sotilaiden niskaan satoi satoja hännällisiä rupikonnia. Golf-pallot. Vuonna 1969 Floridassa satoi satoja golf-palloja. Mutta tässä sanotaan kanssa, että on tapauksia, joissa tornadoteoria ei oikein toimi. Pohjois-Kreikassa satoi vuonna 2002 pelkkiä sardelleja.

Tytön maailma ei isän tavoin ole järjen maailma. Hänelle muuriin muurattu tyttö ja seinästä kasvavat puut ovat totta. Taloilla on tarinassa tärkeä rooli. Niin kuin saduissa niidenkin seiniin on haudattu jos ei neitoa, niin ainakin sinne on piirretty tytön kuva. Niissä on salahuoneita, ne pitävät omaa ääntään, ja joskus vaikka niistä kuinka yrittäisi huolehtia ne lahoavat, luhistuvat, murenevat. Ja voi talon seinästä kasvaa omenapuukin. Ahavan tarinan maailmassa mahdoton on mahdollista.

Selja Ahava on dramaturgi ja käsikirjoittaja. Taivaalta tippuvat basiat on hänen toinen romaaninsa. Hänen esikoisromaaninsa oli Eksyneen muistikirja.

Selja Ahava on dramaturgi ja käsikirjoittaja. Taivaalta tippuvat asiat on hänen toinen romaaninsa. Hänen esikoisromaaninsa oli Eksyneen muistikirja.

Sattuma voi olla myös onnellinen, niin kuin lottovoitto. Sillä voi ostaa 15 makuuhuoneen kartanon, Förstorgårdin, niin kuin tytön Annu-täti. Mutta kun sama täti sattumalta, jonka todennäköisyys onkin jo jotakin paljon vähemmän kuin miljoonaa, oikeastaan mahdottomuus, voittaa loton päävoiton toisen kerran, sattuma ei enää ole onnellinen vaan pelottava. Onni kääntyy onnettomuudeksi, jota Annu-täti pakenee nukkumalla.

Ahavan tarina tuo mieleen Paul Thomas Anderssonin Magnolia-elokuvan. Siinäkin sattumien ketju sitoo henkilöt ja tapahtumat toisiinsa. Ja lopussa taivaalta sataa sammakoita, niin kuin raamatullisessa vitsauksessa.

Ahava punoo tarinaansa taiturillisesti näennäisen irrallisista osista kokonaisuudeksi. Hän on valinnut kirjansa alkuun motoksi Aristoteleen klassiset määritelmät tarinan alusta, keskikohdasta ja lopusta, ikään kuin muistutukseksi lukijalle, että yhdestä tarinasta jatkossa on kysymys, vaikka se polveileekin. Sivutarina Hamish MacKeystä alkaa kaukaa, Ulko-Hebrideihin kuuluvalta Lewisin saarelta. Mies on kalastaja, johon salama iskee viisi kertaa. Vaikka Hamish on loukkaantunut iskuissa vakavasti, hän on joka kerta selvinnyt. Onnella onnettomuudessa on seurauksensa; kyläläiset alkavat pitää Hamishia ja hänen vaimoaan Marya kirottuina. He pelkäävät ja välttelevät pariskuntaa. Kirjan päätarinaan Hamish yhdistyy, kun onneton lottovoittaja Annu Heiskanen, tytön Annu-täti aloittaa kirjeenvaihdon Hamishin kanssa. Tämä ymmärtää, millainen onnettomuus hyvä onni voi olla.

Rouva Heiskanen, ehkä maailma tarvitsee toisinaan tapahtumia, jotka ravistavat meidät hereille. Tässä kylässä minä olen tuo herätys. Kauppaan astuessani saan jokaisen asiakkaan muistamaan, että taivas voi tippua niskaamme.

Selja Ahava on kirjoittanut kiehtovan kirjan, joka ei tyhjene yhdellä lukemisella ja jota jää miettimään pitkäksi aikaa.

  • Selja Ahava
  • Taivaalta tippuvat asiat
  • Gummerus, 2015
  • ISBN 978-951-20-9877-4

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.