Siiri Siimahäntä halusi hienostella & Siiri Siimahäntä ja Afrikan serkku – suomalaisia uusia lastenkirjoja

Siiri Siimahäntä on arka ja pieni hiiri, joka kaipaa tosiystävää. Siiri keksii, että rajun meikin ja pröystäilevien asujen kanssa hänet varmasti huomataan.

Henna Kosteen vuonna 2017 ilmestyneessä esikoiskirjassa Siiri Siimahäntä halusi hienostella paneudutaan ajankohtaiseen aiheeseen koskien ulkonäköpaineita ja ystävyyttä.

Siirin huoneesta pöllyää tuisku,

kun käpälissä viuhuu puuterihuisku.

Eihän talossa enää edes eteensä nää,

mutta pakkeloitu on nyt kuononpää.

Pinkit posket ja punaiset huulet,

joko on valmista, mitä luulet?

Hajuvesipilvi leijailee ulos,

mutta miltä näyttää lopputulos?”

Onko ulkomuoto kuitenkaan se tärkein asia, mistä meidät muistetaan? Kuinka tärkeää laittautuminen oikein onkaan.

Siiri Siimahäntä haluaa hienostella –kirjaa luin yhdessä lastenlasteni, Joakimin, 5v. ja Beean, 3v. kanssa. Välillä luettiin…

… ja välillä hassuteltiin.

Kirjassa Siiri hankkii meikkejä ja peittää itsensä puutereiden ja voiteiden taakse. Keskustelemme siitä lasten kanssa ja he ovat sitä mieltä, ettei meikkejä kannata käyttää. Beea tosin korjasi, että ”joskus voi laittaa meikkiä”.

Sisaruksen tutustuvat kirjaan yllättävän sovussa. Ja yhdessä he myös miettivät löytääkö Siiri itselleen ystävää.

Siiri on värjännyt hiuksensa siniseksi, muttei siltikään ystävät riennä hänen luokseen. Metsään suruissaan mennyt Siiri löytää kannonkolosta Minttu Vikkeläkintun, jolta on kadonnut onnenriipus. Yhdessä he lähtevät etsimään riipusta ja ystävystyvät matkan aikana. Yhdessä iloitsemme Siirin uudesta ystävästä.

”Minttu riemuitsee; ”Kuule Siiri, olet maailman mahtavin hiiri. Aion pitää riipuksesta huolta, ja tarpeen tullen aina sinun puolta.” Ja siitä päivästä asti, on kaikki ollut ihanasti. Minttu Vikkeläkinttu sekä Siiri Siimahäntä saivat toisistaan parhaat ystävänsä.”

Keskustelimme vielä ystävistä ja ystävyydestä, kuinka kannattaa olla toisten ystävä. Ja kuulen kuinka Amanda ei ole ollut joku päivä Beean kanssa päiväkodissa ja kuinka Aki on Joakimin mielestä kiva kaveri. Kirja toimii hyvänä keskustelun herättäjänä ja Julia Jusslinin persoonallinen kuvitus oli ainakin tämän raadin mieleen.

Koska Siiri Siimähäntä on ollut niin suosittu lastenlasteni mielestä, että nonna on saanut lukea sitä moneen kertaan, oli ilahduttavaa saada sarjaan jatkoa eli

SIIRI SIIMAHÄNTÄ ja Afrikan serkku

Siiri Siimahäntä saa kaukaisen vieraan, kun kylään saapuu Hiirenluurannikolla asuva Sara-serkku. Aluksi Siiriä jännittää, miten kahden niin erilaisen hiiren yhteinen leikki sujuu, mutta onneksi huoli osoittautuu turhaksi.  

Yksi ilmiö mietityttää Siiri Siimahäntää,
sataako myös Afrikassa jatkuvasti räntää?
”Ei lämpömittarissa voi olla nolla,
jos asuu Hiirenluurannikolla.
Se on pieni paikka meren suulla,
mut jättimäinen, varsinkin hiiren mittapuulla.” 

Samojen tekijöiden eli Henna Kosteen kirjoittama ja Julia Jusslinin kuvittama Siiri Siimahäntä ja Afrikan serkku julkaistiin Kirjan ja Ruusun päivänä Espoon Sellossa. Kirja on itsenäinen jatko-osa Siiri Siimahäntä halusi hienostella -kirjalle. Lastenkirjojen tarjonta on lisääntynyt kiitettävästi viime vuosina ja aiheet ovat mukavasti tulleet tähän päivään. Klassikkosatujen äärellä on joskus tullut tilanteita, jossa on pelottavia kohtia.

Julkistamistilaisuudessa oli hauskat Siiri Siimahäntä –karkkirasiat ja värityskuvat kirjan päähenkilöistä Siiristä ja Sarasta.

Lukuseuraksi pyysin jälleen lapsenlapseni. Värityskuvat olivatkin mieluisia tuliaisia raatilaisille, Beealle ja…

…Joakimille. Raatilaisille sarjan aiempi teos oli tuttu ja he muistivat hyvin Siirin meikkauspuuhat. Nyt oli tarkoitus tutustua Siirin afrikkalaiseen serkkuun, jonka Siirin äiti kertoi tulevan seuraavana päivänä.

Aina ei jaksa värittää. Silloin on hyvä keskustella miten Siiri tulee toimeen serkkunsa Saran kanssa, koska heillä ei ole yhteistä kieltä. Sataako Afrikassa räntää kuten Suomessa? Joakim kertoi miten hänellä oli kerhossa kaverina Karim, ”joka ei ollut ihan suomalainen”. Lasten suhtautuminen ”ei ihan suomalaisiin” on luontevaa ja mutkatonta. Leikit sujuvat ja yhteisen kielen puuttuminen korvataan eleillä, ilmeillä ja näyttämällä asioita.

Kesken kirjan luvun oli hauska leikkiä Siiri Siimahäntä –karkkipurkeilla. ”Saralla on ehkä näin suuret silmät”, pelleilee Beea.

Siirin tutustuttua Sara-serkkuunsa paremmin, hän ymmärsi että maailmassa kaikki hiiret eivät ole samanlaisia. On vaaleita turkkeja ja tummia turkkeja, silti ystäviä kaikki keskenään.

Kirja antaa monia keskustelunaiheita, joita voi jatkaa lasten kanssa. Kirjan ulkoasu oli kaunis ja ylellinen. Beea kiinnitti huomiota kirjan kannen kultaiseen otsikkoon.

  • Henna Koste
  • Siiri Siimahäntä ja Afrikan serkku
  • Mini Kustannus, 2018
  • ISBN 978-952-7185-09-4

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.