Sujata Massey: Rei Shimura menetysten rannikolla

Rei Shimura -sarjan 11. osa

Rei Shimura -sarjan 11. osa

Kun luin Sujata Masseyn Rei Shimura -sarjan ensimmäisen osan nimeltään Rei Shimuran ensimmäinen tapaus (The Salaryman’s Wife), ajattelin, että ei tämä nyt kummoista kirjallisuutta ollut, mutta kiinnostavaa ja kepeää kuvausta Japanista ulkomaalaisin silmin. Japani viehättää ja halusin kuitenkin lukea seuraavan ja sitä seuraavankin osan Rein seikkailuista, niinpä koukutuin täysin. Kirjojen tärkein elementti on ollut juuri japanilaisten tapojen ja kulttuurin esittely, vaikka joissain osissa Rein rakkauskuviotkin ovat kiehtoneet. Mieleen ovat jääneet erityisesti ensimmäisen lisäksi Rei Shimura ja Ikebana-mestari (The Flower Master) ja Rei Shimura ja tappava manga (The Floting Girl). Kun Rein seikkailut myöhemmissä osissa siirtyivät enimmäkseen Amerikkaan, vaikkakin japanilaisilla yhteyksillä, niin tarinoista katosi alkuperäinen hohto.

Rei Shimuroita, tai tuttavallisesti ”reisimurhaajia”, ilmestyi 10 osaa, joista viimeisessä, (Shimura Trouble) Rei muuttaa Havajille ja menee naimisiin amerikkalaisen pomonsa kanssa. And they lived happily everafter. Näin ajatteli myös kirjailija Sujata Massey, joka suuntasi intonsa isänsä maahan eli Intiaan, josta on kirjoittanut jo kolme vielä suomentamatonta historiallista romaania.

Suyata Massey on kirjoittanut 11 Rei Shimuraa ja kolme Intian historiaan sijoittuvaa teosta.

Sujata Massey on kirjoittanut 11 Rei Shimuraa ja kolme Intian historiaan sijoittuvaa teosta.

Mutta sitten luonto puuttui peliin. Maaliskuun 11. päivänä 2011 mannerlaatat liikkuivat ja valtaisa 9 Richterin maanjäristys vavahdutti Japanin rannikkoa ja aiheutti lähes 10 metrin korkuisen tsunamin, joka pyyhki yli kaupunkien suojavallien ja vyöryi Fukushiman ydinvoimalaan. Lähes 16.000 ihmistä sai surmansa ja tuhansia jäi kadoksiin. Sujata Massey mietti, että mitä Rei Shimura tässä tilanteessa tekisi, jäisikö vain Havajille katselemaan leppoisasti auringonlaskua vai ryhtyisikö auttamaan tsunamin uhreja? Vastaus oli selvä ja niinpä Suyata lähetti Rein vielä yhteen seikkailuun, mudan peittämälle Tohokun rannikolle. Kirja ilmestyi englanniksi 2014 nimellä The Kizuna Coast ja suomeksi toukokuussa 2016 nimellä Rei Shimura menetysten rannikolla.

Sasu ja minä olemme käyneet Japanissa, asuneet vuosia Aasiassa ja lukeneet kaikki Rei Shimurat. Nyt luimme Menetysten rannikon tuoreeltaan ja näin keskustelimme:

Kirsi: Oli kiva tavata Rei Shimura jälleen. Tuntui niin tutulta palata myös Tokioon ja lukea tuoreimmat kuulumiset Rein Norie-tädistä, Tom-serkusta sekä ex-kämppis Richardista, jotka ovat olleet mukana alusta saakka. Sinä luet paljon dekkareita, mikä Rei Shimuroissa erityisesti viehättää?

Sasu: Totta, luen paljon dekkareita ja pidän etenkin niistä, joissa kuvattu maailma herää eloon. Fred Vargas on erityinen suosikkini ja uusin Hyisiä aikoja oli aivan huikea! Rei Shimuroissa viehätys on ehkä ollut siinä, että Rei on niin erilainen etsivä. Hänhän ei ole poliisi eikä etsivä, vaan antiikkikauppias, joka ikäänkuin sattumalta sotkeutuu erilaisiin murhamysteereihin.

Kirsi: Minustakin on huippua lukea japanilaisesta kulttuurista, antiikkiesineistä ja arjen tavoista. Tosin tiedostan hyvin, että Rein näkemys on expat-näkemys, jossa vain raapaistaan kulttuurin pintaa. Myönnän, että Menetysten rannikossakin oli kiva löytää Aasiasta tuttuja asioita kuten katkarapusipsit, Pocky-tikut ja Koara no Mãchi eli koalakeksit. Toisaalta tuotesijoittelu oli tällä kertaa viety kyllä äärimmilleen, vaikka hauskaahan se oli todeta, että seikkailussa oli mukana lempimerkkini Coachin laukku.

Sasu: Odotin kovasti Rein tapaamista näin kuuden vuoden tauon jälkeen, mutta pakko tunnustaa, että petyin tarinan suhteen. Kirjasta kyllä aukenee tsunamin seurauksia, mutta dekkarijuoni oli kovin ohut ja kevyt. Eipä silti, ei tsunamin jälkeiset ihmisten kärsimyksetkään hyvin välittyneet.

Kirsi: Samaa mieltä. Tarina toi tsunamimaaston mutineen konkreettiseksi, mutta tarinasta ei välittynyt katastrofin laajuus eikä ihmisten kärsimys. Minä tapojeni mukaan googlailin ja se teki Rein kokemista ongelmista vieläkin heppoisempia. Kirja muistutti minua Enid Blytonin Viisikoista, sillä myös Menetysten rannikolla oli ratkaisevassa osassa koira ja muutoinkin kaikki selkeni kuin itsestään. Ei Rein selvittämät caset aiemmin ole näin helposti ratkenneet! Tarinaa ei mielestäni parantanut myöskään Rein aviomies Michael Hendricks, joka tuntuu ennemminkin amerikkalaislukijoille kirjoitetulta sankarihahmolta kuin todelliselta rakkaudelta. Rein olisi sarjan kannalta kannattanut pysyä sinkkuna.

Sasu: Aivan, Rein henkilökohtainen elämä on kovin seesteistä, eikä siitä synny lisäjännitettä. Jos ei sinkkuna, niin mies olisi voinut jäädä kotiin Hawajille. Parasta tässäkin kirjassa oli kulttuuritaustan välittäminen ja kuinka se nivoutuu tapahtumien taustalle.

Kirsi: Minä suosittelen lämpimästi Rei Shimura -sarjan ensimmäisten osien lukemista, jotka näköjään on tämän uutuuden kunniaksi painettu pokkareiksi. Sitten jos ne tarinat nappaa ja haluaa jotain kevyttä kesälukemistä, niin voi edetä sarjassa aina tähän uusimpaan asti. Suosittelisitko sinä tätä?

Sasu: Jos on pitänyt aiemmista Shimuroista ja lähtee lukemaan suurin odotuksin, niin varmaan pettyy. Mutta onhan Rein tapaaminen sinänsä mukavaa. En kyllä usko, että Sujata Massey kirjoittaa enää tähän jatkoa.

Kirsi: Mutta ajattele, mitkä mahdollisuudet tästä olisi jatkaa spin-offeja, joissa maailmaa katsottaisiin Tom-serkun tokiolaisesta sairaalasta tai Richardin kampaamosta käsin. Valitettavasti Menetysten rannikolla ei saa minulta kuin kaksi tähteä, kun alkupään kirjoille olisin antanut varmaan neljä. Sujuvaa, mutta ohutta.

Sasu: Kaksi myös minulta ja peukku ylös sarjan aiemmille osille sekä kauniille kansikuville!

Kizuna tarkoittaa jotain sellaista kuin ”rakastavia ystävyyssuhteita”. Se eroaa länsimaiseta rakkauden käsitteestä, sillä näkökulmana on muille antaminen.” sivu 151

rei_shimuran_ensimmainen_tapaus_rei_shimura_ja_zen_temppelin_arvoitus04834

Luimme Kirsin Book Clubin lukupiirikirjana numero 16 Rei Shimura ja ikebana-mestarin. Pidimme kirjasta, varsinkin kun meistä muutama on harrastanut ikebanaa. Totesimme tosin, että dekkarit eivät ole hyviä lukupiirikirjoja, sillä niistä ei synny kunnon keskustelua, ainakaan meillä. Katso tästä, mitä muuta olemme lukeneet lukupiirissä.reiKirsi sai Rei Shimura menetysten rannikolla -kirjan Gummerukselta, kiitos! Sasu osti oman kappaleen.

Muita Japani-kirjoja blogissamme ovat:

Muita tuoreita dekkariarvioita blogissamme ovat:

  • Sujata Massey
  • Rei Shimura menetysten rannikolla
  • Gummerus, 2016
  • The Kizuna Coast, suomentanut Terhi Leskinen, 2014
  • ISBN 9789512402786

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.