Ensimmäinen HelsinkiLit – mielenkiintoisia keskusteluja, hulppeita tarinoita

HelsinkiLit alkoi Sofi Oksasen ja Mihail Šiškinin keskustelulla Venajän nykytilanteesta.

HelsinkiLit alkoi Sofi Oksasen ja Mihail Šiškinin keskustelulla Venajän nykytilanteesta.

HelsinkiLit kokosi perjantaina ja lauantaina 22.-23.5. Helsinkiin Savoy-teatteriin järjestäjien mukaan 1200 kirjallisuuden harrastajaa. Mikä parasta, mielenkiintoisista keskusteluista, viisaista ajatuksista ja hulppeista tarinoista pystyi nauttimaan huomattavasti suurempi joukko koko Suomessa, kun Yle välitti tilaisuuden suorana netissä ja Yle Teemalla. Keskustelut ovat katsottavissa tästä Yle Kulttuuri/kirjat. Syksyllä keskustelut ovat luvassa Teemalla tekstitettyinä.

HelsinkiLit osoitti, miten nautittavaa on kuunnella kaikessa rauhassa, ilman esim. messuhälyä kirjailijoiden keskustelua, eikä vain omista kirjoistaan vaan myös maailmasta ympärillämme. Tällainen tapahtuma Suomesta on todellakin puuttunut. Philip Teir, HelsinkiLitin ohjelmajohtaja pystyikin kertomaan iloisen uutisen, sillä HelsinkiLit saa jatkoa ja tapahtuma järjestetään ensi vuonna uudelleen.

Mihail Šiškin jaksoi kohdata jokaisen nimikirjoituksen pyytäjän lämpimästi.

Mihail Šiškin jaksoi kohdata jokaisen nimikirjoituksen pyytäjän lämpimästi.

”Maani on tekemässä itsemurhaa muun maailman edessä”, kiteytti Venäjän tilanteen yksi viikonlopun päävieraista Mihail Šiškin. Sveitsissä asuvan kirjailijan keskustelukumppani HelsinkiLitissä oli Sofi Oksanen.

Šiškin luetteli kolme vaihetta, jolloin Venäjällä oli hänen mielestään mahdollisuus rakentaa demokratia: ”1917 vallankumouksesta muistetaan, että Venäjällä oli miljoonia lukutaidottomia, mutta yhtä lailla silloin oli miljoonia hyvin koulutettuja venäläisiä, jotka olisivat halunneet laajaa demokratiaa.” 1980-luvulla glasnostin aikaan ja sosialismin vähitellen hajotessa olisi taas ollut mahdollisuus rakentaa Venäjästä demokraattinen valtio. Vuoden 2011 Šiškin nimesi kolmanneksi demokraattiseksi vallankumoukseksi, jossa siinäkin epäonnistuttiin. Se sai hänet muuttamaan ulkomaille.”Venäläiset ovat erilaisia, he haluavat surullisen lopun”, Šiškin kiteytti.

Šiškinin vuonna 2005 kirjoittama ja ylistetty Neidonhius on tänä keväänä ilmestynyt suomeksi. Sveitsissä asuva kirjailija teki kunniaa kirjansa kääntäjälle ja muistutti, että emme suomeksi lue hänen kirjaansa vaan Vappu Orlovin kirjaa.

LISÄYS: Šiškin tuli myös Helsingin kirjamessuille syksyllä 2015. Sitä ennen olimme jo ihastuneet Neidonhiukseen. Lue arvio tästä.

Katso koko keskustelu tästä Siskin ja Oksanen

Monika Fagerholm haastatteli Peter Hoegiä.

Monika Fagerholm ja Peter Hoeg muistelivat heille kirjailijana tärkeitä hetkiä ja hauskuuttivat yleisöä .

Perjantai-iltapäivän hulvattomin tarinankertojapari olivat Peter Høeg ja Monika Fagerholm. Høegillä on tanssijan tausta ja hän hypähti vähän väliä ylös tuolista vahvistamaan tarinaansa liikkein, oli sitten kysymys kuubalaisesta tanssista tai isoäidin iltasaduista. ”Kirjailija saa valehdella”, hän totesi, ”sillä tarinan kertominen on tärkeintä”. Totta tai taruksi kutsuttua valhetta, joka tapauksessa hauska oli hänen tarinansa tapahtumista Helsingin Prismassa. Kaupassa häntä puhutteli vanha nainen, joka kertoi Høegin näyttävän aivan hänen kaksi vuotta sitten kuolleelta pojaltaan. Niinpä naisella oli yksi toivomus. Voisiko kirjailija vilkuttaa kaupasta poistuvan naisen perään ja vielä huutaa: ”Hei, hei, äiti!” Høeg toteutti naisen toiveen ja lopputulos oli kassan esittämä iso lasku, ”jonka äitinne kertoi teidän maksavan”.

Peter Hoeg veti lavala suvereenisti stand-upia ja rumbaa.

Peter Hoeg veti lavala suvereenisti stand-upia ja rumbaa.

Høegin uusin kirja, jännitysromaani  Susanin vaikutus on juuri ilmestynyt suomeksi.  Høegin ja Fagerholmin keskustelu on katsottavissa tästä linkistä Hoeg ja Fagerholm.

 

Jörn Donneria ja ruotsalaista Lena Anderssonia olisi kuunnellut vaikka kuinka kauan. Älykästä ja nokkelaa!

Jörn Donneria ja ruotsalaista Lena Anderssonia olisi kuunnellut vaikka kuinka kauan. Älykästä ja nokkelaa!

Lauantaiaamun avasi Jörn Donnerin ja Lena Anderssonin yhteinen kuittailu sekä Suomen että Ruotsin yhteiskunnille. Jörn totesi Lenalle, että nyt hän on maassa, jossa hallitusneuvotteluissa keskustellaan siitä, ottaako Suomi 1.000 vai 1.100 maahanmuuttajaa tänä vuonna, kun samaan aikaan Ruotsissa keskustelu liikkuu satakertaisissa luvuissa. Lena totesi, että Ruotsissa nauretaankin, että Suomi on esimerkki suljetusta yhteiskunnasta. Lena itse on asunut pari vuotta Suomessa, vapaaehtoisessa maanpakolaisuudessa, ja havainneensa, että ne asiat, mitä suomalaiset pitävät suomalaisuuden ilmentyminä ovat aivan samoja asioita, mitä ruotsalaiset pitävät ruotsalaisuuden ilmentyminä. Nykyään ruotsalaisuudesta ei vain enää keskustella, sillä on liian arkaluontoista määrittää, kuka oikein on monikulttuurisessa maassa ruotsalaisuuden edustaja.

Aika pian keskustelu siirtyi Jörkan mukaan tärkeämpään aiheeseen eli rakkauteen, jota käsiteltiin Lenan kirjan kautta. Omavaltaista menettelyä vaikutti äärimmäisen kiinnostavalta ja Lenan mukaan ammentaa omistakin kokemuksista. Lue blogiarvio Kirsin kirjanurkasta.

LISÄYS 11.5.2016: Lena hurmasi niin, että valitsimme lukupiiriin hänen Vailla henkilökohtaista vastuuta -teoksen. Lue juttu lukupiirikeskustelustamme tästä.

Keskustelun voi katsoa tästä Lena Andersson ja Jörn Donner .

Jonas T. Bengtssonin vuonna 2007 julkaistu Submarino kääntyi elokuvaksi 2010 ja ilmestyi suomeksi 2015.

Jonas T. Bengtssonin vuonna 2007 julkaistu Submarino kääntyi elokuvaksi 2010 ja ilmestyi suomeksi 2015.

Tanskalainen Jonas T. Bengtson tunnetaan Suomessa ehkä parhaiten romaanistaan Submarino, josta on tehty samanniminen elokuva. HelsinkiLitin lavalla Bengtson ja Sofi Oksanen keskustelivat kirjoittamisensa tavoista. ”Kirjoittaminen on näyttelemistä paperilla”, kiteytti Oksanen keskustelussa, jossa paljonkin vertailtiin draaman ja romaanin kirjoittamisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Bengtson korosti, että kirjoittaminen on sekä kaaosta että kontrollia ja kirjailijan haaste on pitää tasapaino näiden välillä. ”Jos teksti on liian kontrolloitua, lukijalle ei jää tilaa”, jatkoi Oksanen ajatusta. Samoilla linjoilla kirjailijat olivat muutenkin. Molemmat tuomitsivat laiskana ja epäkiinnostavana kirjailijoiden taipumuksen valita kirjojensa päähenkilöiksi kirjailijoita ja ylipäätään kirjoittaa maailmasta, joka on heille tutuin.

Märta Tikkanen ja Juha Itkonen

Märta Tikkanen ja Juha Itkonen ”varastavat kaiken” eli kirjoittavat myös lähipiiristään.

Toista mieltä olivat Märta Tikkanen ja hänen kanssaan keskustellut Juha Itkonen. Tikkanen kertoi, mitä oli sovittu ja mitä rajoja ylitetty, kun pariskunta Märta & Henrik kirjoittivat avioliitostaan ja läheisistään kaiken kansan luettavaksi. Henrik oli hölöttänut, mutta omasta mielestään aina rakkaudella, Märta puolestaan viiltävämmin. Hänen anoppinsa olikin sanonut hänelle: ”Vi intelligenta kvinnor är ju lite elaka!” Ihanaa nähdä, kuinka hyvässä vedossa yli 80-vuotias kirjailija oli. Kirjoittaminen on hänen mukaansa tullut iän myötä vaikeammaksi, kun itsekritiikki on kasvanut, mutta pakko on silti edelleen kirjoittaa. Juha Itkonen olisi halunnut, pilke silmäkulmassaan, kuulla, että kirjoittaminen helpottuu! Hänkään ei ehkä enää voi lainata esimurkkuikäisen poikansa Jalon lausahduksia suoraan, kuten oli tehnyt Ajo-kirjaansa.

Nura Farah Helsingistä ja Nadifa Mohammed Lontoosta kertovat Somaliasta sukujensa tarinoiden kautta. Haastattelijana Heikki Aittokoski.

Nura Farah Helsingistä ja Nadifa Mohamed Lontoosta kertovat Somaliasta sukujensa tarinoiden kautta. Haastattelijana Heikki Aittokoski.

Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski haastatteli lavalla kahta alkuperältään somalialaista kirjailijaa, jotka molemmat ovat kirjoittaneet Somalian historiaan sijoittuvan romaanin. Nadifa Mohamed on Somalian sisällissotaa perheensä kanssa vuonna 1986 Lontooseen paennut palkittu kirjailija, jonka Kadotettujen hedelmätarha on ilmestynyt suomeksi. Nura Farah muutti Suomeen 13-vuotiaana ja hänen suomeksi kirjoittamansa Aavikon tyttäret ilmestyi vuonna 2014. Keskustelun kuunteleminen sai taas miettimään, miten vähän tiedämmekään Afrikan historiasta, tässä tapauksessa Somalian historiasta. Nura Farah kuvasikin sitä ristiriitaa, minkä hän koki Somalian sisällissodasta kirjoittaessaan: ”Tunsin että kirjoittaessani maani verisestä historiasta vahvistan suomalaisten käsityksiä somalialaisista väkivaltaisena ja naisia raiskaavana kansana. Ihmiset unohtavat, miten väkivaltainen historia myös useimmilla länsimailla on ollut, Suomellakin.”

Blasim

Päivän kriittisimmästä puheenvuorosta vastasi Hassam Blasim, joka piruili oikein kunnolla järjestäjille siitä, että hän kelpaa HelsinkiLitiin vain lukemaan teostaan arabiaksi mutta ei keskustelemaan kirjastaan. Sama tauti vaivaa hänen mukaansa myös suomalaista mediaa. Kun tarvitaan arabimaiden asiantuntijaa, sellainen etsitään suomalaisista yliopisto-oppineista mutta ei vahingossakaan Suomessa pitkäänkin asuneista arabeista. Suomessa 10 vuotta asunut irakilaissyntyinen Blasim koki saaneensa jonkinlaista arvostusta vasta, kun The Guardian ”löysi” hänet ja nimesi ”kenties parhaaksi eläväksi arabikirjailijaksi”. Blasimilta on suomennettu Vapaudenaukion mielipuoli ja Irakin Purkkajeesus. Eikä tässä unohdeta niiden kääntäjää, joka on Sampsa Peltonen. Nimittäin käännöskirjallisuuteen keskittyvässä tapahtumassa kääntäjät jäivät useimmiten mainitsematta. Vain Mihael Šiškin antoi suomenkielisestä kirjastaan kunnian kääntäjä Vappu Orloville.

Hurmaavat naiset lavalla: Maija Vilkkumaa ja Emma Hooper!

Hurmaavat naiset lavalla: Maija Vilkkumaa ja Emma Hooper!

Viimeisinä kirjailijoina lavalla olivat Maija Vilkkumaa ja kanadalainen Emma Hooper, jonka esikoisteos Etta ja Otto ja Russell ja James on juuri käännetty suomeksi.

Etta ja Otto ja Russell ja James on siitä erikoinen romaani, että päähenkilöt ovat vanhuksia – paitsi yksi, joka on kojootti. (Suvi Ahola, HS 23.5.2015)

Emma on monilahjakkuus, jonka lavasäteily ja look olivat aivan omaa luokkaansa. Eipä ihme, että hän voitti illalla järjestetyn Literary Death Matchin!

HelsinkiLitin kirjailijoiden kirjoihin ja ajatuksiin palataan täällä blogissa vielä useasti. Tästä koosteesta vastasivat Airi ja Kirsi.

HelsinkiLitissä paikan päällä koko ajan Airi, Kirsi ja Minna.

HelsinkiLitissä paikan päällä koko ajan Airi, Kirsi ja Minna.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *