”Lukutaito on kuin yksi aisti” – lue lapsille tänäänkin

Entisten kansanedustajakollegojen Sauli Niinistön ja Jörn Donnerin keskustelu veti yleisöä

Entisten kansanedustajakollegojen Sauli Niinistön ja Jörn Donnerin keskustelu veti yleisöä

Helsingin Kirjamessuilla keskusteltiin tänä vuonna lukutaidon merkityksestä monella lavalla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Jörn Donnerin keskustelussa sivuttiin asiaa Suomen näkökulmasta. Heitä huolestutti erityisesti teini-ikäisten poikien lukutaito, koska joka kahdeksas heistä ei osaa lukea.  Presidentti sanoikin, että lukutaito on hänen mielestään aisteihin verrattava ominaisuus. Lukutaidon opettaminen on hänen mielestään tärkeää myös maahanmuuttajille, sillä sitä kautta myös suomen kielen oppiminen helpottuu. Niinistö suositteli mamuille esimerkiksi Seitsemää veljestä ja Aku Ankkaa, jonka suomi on huippua. Ilta-Sanomista sai lukea, että Jenni on Aku Ankan tilaaja ja Saulikin lukee sitä etenkin kesällä mökillä.

Lahjoita lukutaito lapselle -keskustelussa olivat mukana kirjailijat Laila Hirvisaari ja Anja Salokannel, jotka ovat koonneet yhdessä kirjan Suomen lasten iltasadut. Anja Salokannel on kirjoittanut tähän kirjaan vanhat rakkaat sadut nykykielelle. Kolmas keskustellun osallistunut kirjailija oli Siri Kolu, joka on paljon puhunut lukemisen puolesta. Heitä haastatteli Emma Alftan Otavalta.

Laila Hirvisaaren ja Anja Salokanteleen uutuus: Suomen lasten iltasadut. Kuvitus Emmi Jormalainen.

Laila Hirvisaaren ja Anja Salokanteleen uutuus: Suomen lasten iltasadut. Kuvitus Emmi Jormalainen.

Laila Hirvisaari kertoi, että sodanaikaisilla lapsilla oli vähän kirjoja ja silloin lukeville lapsille saattoi olla apuna koulun oma lainakirjasto. Hienoa, että joku opettaja oli siihen aikaan kirjaston koonnut. Hänellä itsellään ei ole muistikuvia ensimmäisistä kirjoista, koska evakkomatkojen muistot ja isän kaatuminen sodassa jäivät päällimmäisinä mieleen. Väskärin kertomusten ansaitsemiseen sisältyi hauska tarina, haaveilemansa kirjan Laila sai isoisältään joululahjaksi, kun oli ensin opettellut pitkän nimirimpsun ulkoa. Myöhemmin Anna– ja Runotyttö-kirjat olivat hänen lukulistansa suosikkeja.

Anja Salokanteleen mieleen on jäänyt Prinsessa Ruusunen ja erityisesti jännittävä kohta, kun kokin käsi pysähtyi 100 vuodeksi kesken apupojan tukistuksen. Ensimmäisiä kirjoja oli myös Helmi Krohnin Hipsuvarvas, mutta kotona kirjoja oli vähän ja siihen aikaan lapsille ei luettu. Isä oli viisas ja ymmärsi tilata Lasten maailma -lehden, joka oli oikea aarreaitta tarinoineen ja kuvineen. Satuihin pääsi tutustumaan vasta kun itse oppi lukemaan, ensimmäinen kirjasto oli kaappi koulussa luokan perällä. Nyt Anja lukee lapsenlapsilleen samoja kirjoja kuin aikoinaan omille lapsilleen. Elsa Beskowin Tonttulan lapset ja Fedja-setä, kissa ja koira sekä Eläinsadut säilyttävät paikkansa sukupolvesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Vaikeita asioita voi kertoa satujen muodossa, koska lukiessa lapsi haluaa, että pelottaviin kohtiin palataan aina uudelleen ja uudelleen. Silloin niistä myös keskustellaan turvallisesti yhdessä”, sanoi Anja.

Siri Kolu korosti, että lapselle lukeminen on nimenomaan yhdessä vietettyä laatuaikaa. Kuinka tärkeää on lukea ja mikä rikkaus onkaan yhdessä pohtia satujen kautta maailman tapahtumia. Suomi onkin johtavia lukumaita. Siri mainitsi lapsuuden suosikeikseen Marjatta Kureniemen ja Raul Roineen lumovoimaiset sadut ja mielikuvitusta kiihottavat etniset sadut, mm. Persiasta, Kiinasta, Arabiasta.  Prinssisatujen lukeminen tyrehtyi hänen omassa perheessään kun oma poika kysyi, missä on prinssi Tavis.

Keskustelun lopuksi Emma Alftan antoi kuulijoille käskyn lukea lapsille ja lapsenlapsille.

Esko Valtaoja ja Risto Räppääjä

Esko Valtaoja ja Risto Räppääjä

Myös tämän vuoden Nenäpäivä-kampanjassa kannustetaan lukemaan ja kerätään rahaa lukutaidon  lisäämiseksi kehitysmaissa. Lukutaidon hinnaksi on arvioitu 10 euroa. Lukemisen kautta osallistumaan rohkaisevat myös Nenäpäivä-kampanjan suojelijat Sauli Niinistö ja  Jenni Haukio.

Nenäpäivän visiona on Suomi, jossa jokainen edistää kehitysmaiden lasten ihmisarvoisen elämän toteutumista.
Risto Räppääjä ja Esko Valtaoja haastavat Kirjan vuoden merkeissä tämän vuoden Nenäpäivässä kaikki suomalaiset lukemaan kehitysmaiden lasten hyväksi Lisää kampanjasta tästä.

Kommentit
  1. Kia/ Luetaanko tämä?

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *