Kiehtovat kylpylätreffit Kenraalin ja Casanovan kanssa @HKT

 Pasi Lampela: KENRAALI JA CASANOVA Ensi-ilta 31.8.2016 Pengerkadun näyttämöllä Kuvassa Santeri Kinnunen, Pekka Laiho Kuva © Yehia Ewais

Pasi Lampela: KENRAALI JA CASANOVA. Ensi-ilta 31.8.2016 Pengerkadun näyttämöllä
Kuvassa Santeri Kinnunen, Pekka Laiho. Kuva © Yehia Ewais

Todellisiin tapahtumiin pohjaava tarina on huikea. Kun kaksi vanhenevaa maailmanmiestä kohtaavat 1790-luvulla böömiläisessä Teplitzin kylpylässä, molemmat ovat nähneet loistokkaampiakin aikoja. Testosteroni ei enää ryöppyä, mutta purskahtelee kuitenkin syvällisten keskustelujen innoittajana.

Kuvassa Santeri Kinnunen, Saija Lentonen Kuva © Yehia Ewais

Kuvassa Santeri Kinnunen, Saija Lentonen. Kuva © Yehia Ewais

Toinen on Suomen itsenäisyysaatteen riivaama kenraali, Georg Magnus Sprengtporten (1740-1819), joka on kääntänyt selkänsä Ruotsin kuningas Kustaa III:lle ja liittoutunut Venäjän Katariina II Suuren kanssa. Tapahtumat sotatantereilla eivät menneet suunnitellusti ja nyt Katariinakaan ei ole erityisen kiinnostunut Sprengtportenin palveluksista. Ruotsissa puolestaan odottaisi kuolemantuomio maapetturuudesta. Kenraali pohtii vaihtoehtojaan kylpylässä, ykkösvaikuttimenaan synnyinmaansa Suomen kohtalo, vaiko sittenkin oma paikka vallan kahvassa.

Kuvassa Pekka Laiho, Saija Lentonen Kuva © Yehia Ewais

Kuvassa Pekka Laiho, Saija Lentonen. Kuva © Yehia Ewais

Toinen herra on 15 vuotta vanhempi ja kaikissa merkittävissä Euroopan piireissä tuttu. Me yhdistämme Giacomo Casanovan (1725-1798) vain rakkauden taituriksi, mutta hänen elämänsä on uskomaton seikkailu niin tieteen, taiteen kuin politiikankin saralla. Hän oli aikansa supertähti, hengaili muun muassa Mozartin, Voltairen, Benjamin Franklinin, paavin ja myös Katariina Suuren kanssa. Me tapaamme Casanovan Teplitzin kylpylän lähellä olevan Duxin linnan kirjantonhoitajana, jossa hän elää kreivi Waldsteinin armopaloilla ja kirjoittaa muistelmiaan.

Helsingin Kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämölle nämä kiehtovat herrat toi intiimin näytelmän kirjoittanut ja ohjannut Pasi Lampela. Mutta ehei, tässä ei seuratakaan vain laajasti sivistyneiden historiahahmojen keskustelua ajankohtaisista ja filosofisista aiheista, vaan heistä rapsutetaan kuuluisuuden kuori ja paljastetaan inhimmilliset pelot ja unelmat. Herrojen peileinä toimivat ajankuvaan sopivat sivuhahmot, upeasti tarinaan rakennettu edistyksellinen ranskalaisnainen, markiisitar de Bois, maagikko Götz, kaikkien palvelujen nainen Elena ja Sprengtportenin miespalvelija Fredrik.

 Kuvassa Santeri Kinnunen, Pekka Laiho Kuva © Yehia Ewais

Kuvassa Santeri Kinnunen, Pekka Laiho
Kuva © Yehia Ewais

Taitavien näyttelijöiden käsittelyssä historiallinen tarina kasvaa ajattomaksi, syvällisten tunteiden tulkiksi. Jos Casanova oikeasti oli lähellekään yhtä kiehtova kuin Pekka Laiho roolissaan, niin en yhtään ihmettele hänen suosiotaan! Laihon Casanova on intensiivisesti läsnä niin Sprengtportenille kuin markiisittarellekin. Hän on raadollisen rehellinen itsestään, eikä yritä ratsastella menneellä maineellaan, vaikka sivulauseessa muutama anekdootti irtoaakin. Pekka Laiho on näyttämön valo, hän puhaltaa henkiin hienovireisen ja intensiivisen Casanovan!

Kuvassa Saija Lentonen, Santeri Kinnunen Kuva © Yehia Ewais

Kuvassa Saija Lentonen, Santeri Kinnunen
Kuva © Yehia Ewais

Santeri Kinnunen Sprengtportenina on kiinnostava. Käsiohjelman mukaan Sprengtporten oli aikansa kauhukakara, mutta Kinnusen tulkinta on ennemminkin hieman yksioikoinen alfauros, yksinäinen mies, joka sanojensa mukaan ei ole koskaan ollut onnellinen. Kinnusen Sprengtporten seisoo hämmentyneenä näyttämöllä, kun puheenvuoro siirtyy Saija Lentosen näyttelemälle markiisitar De Bois:lle, joka on upea, sivistynyt ja itsellinen, eronnut nainen. Todella oivallinen veto Lampelalta luoda jännitettä markiisittaren avulla. Leinonen on kaunis ja ylväs ja mitä pidemmälle rooli etenee, sitä syvällisemmäksi hänen tulkintansa markiisittaresta menee. Alun kopeus hellittää ja katsomossakin alkaa nähdä markiisittaren roolin lävitse. Casanova on tietenkin nähnyt alusta asti, Sprengtporten ei näe ollenkaan.

 Kuvassa Jouko Klemettilä Kuva © Yehia Ewais

Kuvassa Jouko Klemettilä. Kuva © Yehia Ewais

Sivurooleissa Jouko Klemettilä on loistava maagikko Götzinä. Hahmo on hirveä ja hauska, Klemettilä heiluu rajoilla juuri tyylikkäästi. ”Huonomman näyttelijän käsissä rooli olisi vaatinut myötähäpeää”, totesi teatteria harrastava tytär. Sanna-June Hyde saa symboloida aikakauden vapaita paheita Colombinana ja itsenään. Mielenkiintoista oli huomata, kuinka shokeeraavalta paksut kainalokarvatupsut näyttivät kuvankauniilla naisella. Myös Rauno Ahonen persoonallisine äänineen oli mies paikallaan.

Hieno ja moniuloitteinen älyllinen helmi, mutta katsomossa oli perjaintai-iltana vain kourallinen väkeä. Minä suosittelen lämpimästi kaikille, jotka pitävät historiasta, puhenäytelmistä ja elämän ihmeellisyydestä. Kuten tytär sanoi: ”Lontoossa tämä olisi hitti!”

Perjantaitreffit Pengerkadulla Kenraalin ja Casanovan kanssa.

Perjantaitreffit Pengerkadulla Kenraalin ja Casanovan kanssa.


Lue myös nämä teatterijutut, ohjelmistossa syksyllä 2016:

Kommentit
  1. Reijo Moilanen
    • Avatar photo Kirsi Ranin
      • Reijo Moilanen
  2. Seija-Liisa Junkkala
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *