Kirjallista runsautta @Turun Kirjamessut 2016 (la)

Lukupiiri Juha Itkosen kanssa
Juha Itkonen oli lukupiirimme keskellä.

Juha Itkonen oli lukupiirimme keskellä, Niina Miettinen oven vieressä.

Lauantai aukeni aurinkoisena Turussa. Toisen messupäivän aamuun oli meillä ladattuna paljon odotusta, sillä ohjelmassa oli Kirsin Book Clubin julkinen lukupiirikeskustelu kirjailija Juha Itkosen kanssa. Olimme käyneet tarkistamassa tilat ja tekniikan edellisenä iltana, keskusteltava kirja – Palatkaa perhoset – oli luettu, samoin kuin sen edeltäjä Anna minun rakastaa enemmän. Olimme myös kuunnelleet kirjojen Spotify-listat ja käyneet kirjassa olevan Mahlarinne 7 portin takana Espoossa.

Juha Itkonen saapui Turkuun aamujunalla yhdessä Otavan kustannustoimittaja Niina Miettisen kanssa. Kirsin Book Clubista paikalla olivat Airi, Minna, Maija-Riitta, Liisa, Pirjo ja Kirsi. Yleisöksi saimme messuvieraita, joista vain muutama oli lukenut keskustelussa olleet Juhan kirjat etukäteen. Mutta se ei haitannut, Juha oli hurmaava keskustelija, joka avoimesti kertoi tunnoistaan sekä valaisi kirjoissaan olevien ihmisten ja tarinoiden taustoja.

dsc07957_dxo

Lukupiirit ovat kyllä ihania. Oma Palatkaa perhoset -kirjan lukukokemus syveni jälleen, kun Juha kertoi, mitkä olivat hänen ajatuksensa kirjan eri henkilöiden suhteen. Ketä kirjan kertojat, Suomen kaikkien aikojen kuuluisimman rocktähden Summer Maplen ex-poikaystävä ja äiti muistuttavat, miten Summer Maple syntyi ja mitkä ovat kirjan kantavat teemat.

Keskustelussa vuorottelivat sekä Summer Maplen tarinan alku kirjasta Anna minun rakastaa enemmän ja tarinan jatko Palatkaa perhosista. Kirjojen välissä on kymmenen vuotta, sekä ihmiset että maailma ovat muuttuneet. Niin paljon kiinnostavaa, että teemme keskustelustamme ihan oman blogijutun lähipäivinä. Se voidaan jo nyt paljastaa, että peukut nousivat ylös molempien kirjojen kohdalla, joidenkin mielestä tarinan alku oli parempi, joidenkin toisin päin. Ne, jotka olivat lukeneet vain Palatkaa perhoset, vakuuttivat, että kirja toimii itsenäisestikin.

Kiitos Juha ja Niina, mielellämme luemme kymmenen vuoden päästä uusimmat Summer Maplen kuulumiset!

Juha Itkonen, Kirsin Book Club ja osa yleisöstä.

Juha Itkonen, Kirsin Book Club ja osa lukupiiritapahtuman yleisöstä.

Wladimir Kaminer

Venäjänjuutalainen Wladimir Kaminer sai keväällä 1990 turvapaikan DDR:stä osana Itä-Saksan kasvojenkohotuskampanjaa. Kaminerin mukaan juutalaisuus on ollut hänelle suuri etu: missä hän onkin, aina hän on vähän erilainen kuin muut. Tämä on varmasti helpottanut myös asettumista Saksaan. Hän kirjoittaa saksaksi, eikä – kuten haastattelijansa Roman Schatz – edes maailmalta salaa alkuperäisellä äidinkielellään. Kaminerilta on suomennettu useita teoksia, viimeisimpänä Venäläiset naapurini, joka on kokoelma Kaminerin parhaita, suomalaiseen makuun sopivia tarinoita hänen aiemmin suomentamattomista teoksistaan. Kaminerin tuotannon punainen lanka on huumori. Sitä hän löytää elämän tragediasta katsomalla asioita hieman totutusta poikkeavasta kulmasta.

Wladimir

Roman Schatz simultaanitulkkasi Wladimir Kaminerin tarinat

Jari Tervo: Matriarkka

Jari Tervo sanaili kepeään tyyliinsä valtaisan yleisön edessä, samalla lasketellen painavaa asiaa. Romaanikirjailija Jari Tervo sekoitetaan usein siihen Jari Tervoon, joka mm. harrastaa Uutisvuotoa. Nämä tulee kuitenkin pitää erillään ja muistaa että romaanissa luodaan oma maailma, joka saattaa olla rinnakkainen sen maailman kanssa jossa me nyt elämme.

”Unohtakaa Jari Tervo, lukekaa Matriarkka!” kehotti Tervo yleisöään.

Messujen Agricola-lavan reunat olivat tungokseen asti täynnä, kun Jari Tervo astui lavalle.

Messujen Agricola-lavan reunat olivat tungokseen asti täynnä, kun Jari Tervo astui lavalle.

Tervon tänä syksynä ilmestynyt Matriarkka on tarina inkeriläisten kansanmurhasta, ja Tervo pitää häpeällisenä, miten huonosti me tunnemme tämän suomalaisryhmän vaiheet ja kohtalon. Hän myös korosti, ettei itse suinkaan ole keksinyt ajatusta kansanmurhasta, vaan samaan ovat päätyneet myös useat tutkijat. Matriarkan rakenne on Tervon mukaan kuin kansainvaellus tai vedenpaisumus, kansoja ja henkilöitä nousee ja katoaa. ”Mekin elämme kansainvaellusten aikaa”, kuten Tervo tiivisti, ja siksi kirja on myös ajankohtainen.

Tervo

Jari Tervo oli lavalla luottokustannustoimittajansa Harri Haanpään kanssa.

Miksi Tervo sitten pitäisi unohtaa? Tervon ja hänen kustannustoimittajansa Harri Haanpään keskustelussa nousi taas esiin Tervon viihdejulkisuus, rooli ”Uutisvuodon narrina” ja miten kriitikotkin lukevat Tervon kirjoja hänen julkisuuskuvansa läpi. Nyt on näkyvissä merkkejä jo muustakin, on syytäkin, sillä kritiikkeihin on noussut ajatus, jonka Tervo itsekin allekirjoittaa: Matriarkka on hänen paras kirjansa.

Pirkko Saisio: Mies, ja hänen asiansa
Pirkko

Touko Siltala haastatteli Pirkko Saisiota

”On se paras”, totesi painokkaasti myös toinen päivän esiintyjistä, pitkän ja hienon kirjallisen uran tehnyt Pirkko Saisio omasta uutuusromaanistaan Mies, ja hänen asiansa. Ei vähän Finlandia-voittajalta, rakastetun Elämänmenon ja vahvasti autofiktiivisen ja loistavan trilogian (Pienin yhteinen nimittäjä, Vastavalo, Punainen erokirja) kirjoittajalta. Kahdeksaan vuoteen Saisio ei tätä ennen ole kirjoittanut romaania vaan keskittynyt draamaan ja esseisiin. Hän kertoi epäilleensä romaania muotona.  Vasta kun hänellä oli jotakin sanottavaa, joka antautuu romaaniksi ja myös uudistaa romaanin muotoa hän oli valmis draamaa runsassanaisempaan proosaan.

Airin messuhankintoja oli Pirkko Saision uusin Mies ja hänen asiansa. Hankinnan kruunasi kirjailijan omistuskirjoitus.

Airin messuhankintoja oli Pirkko Saision uusin Mies, ja hänen asiansa. Hankinnan kruunasi kirjailijan omistuskirjoitus.

Näytelmäkirjailijana monologimuoto on hänelle luontevin ja myös Mies, ja hänen asiansa on kirjoitettu monologiksi. Mielenkiintoisesti ja dramaturgian opettajan täsmällisyydellä Saisio kuvasi, miten hän on pyrkinyt todella autenttisuuteen henkilön sisäisessä monologissa, joka hänen mukaansa on jatkuvaa dialogia. Niinpä esimerkiksi päähenkilöllä ei ole kirjassa nimeä, koska ei kukaan omassa mielessään käytä itsestään nimeä. Saisio kertoi myös pitävänsä itseään humoristina, vaikkei sitä aina osata hänen kirjoistaan lukea. Mustaa huumoria, sitä on hänen mielestään tässäkin kirjassa.

M.A. Numminen
M.A. Nummisen kirja syntyi xx kapakan kautta.

M.A. Nummisen kirja syntyi 350 kapakan kautta.

Docendo on julkaissut M.A. Nummisen kirjasta Baarien mies 30-vuotisjuhlapainoksen. Kirjan idea oli syntynyt kaksi vuotta aiemmin, aineiston keruu tehtiin vuoden 1986 uudenvuodenpäivän ja juhannusaaton välillä. Numminen kiersi 350 keskiolutbaaria 186 kunnassa. Baareja kirjaan asti pääsi 132, kilometrejä reissuilla kertyi 20.000. Baarien mies on kulttuurihistoriallinen katsaus suomalaiseen keskiolutbaari-ilmiöön, joka syntyi 60- ja 70-lukujen taitteessa keskioluen vapauduttua 1.1.1969 ja päättyi vuosituhannen vaihteessa alkoholisääntelyn vapauduttua.

Sinikka ja Tiina Nopola
Nopolan sisarukset ja Henna Jääsaari

Nopolan sisarukset Sinikka ja Tiina sekä ystävämme Henna Jääsaari

Turun Kirjamessujen vakkariesiintyjiin kuuluvat Sinikka ja Tiina Nopola. Heitä on aina niin ilahduttavaa tavata! Heidän uutuudet rakastettuihin lasten- ja nuortensarjoihin olivat Heinähattu ja Vilttitossu ja Rubensin veljekset sekä Risto Räppääjä ja pullistelija. Varmoja joululahjavinkkejä!

Kirjalliset treffit
Kirjallisten treffien emäntänä toimi konseptin Suomeen tuonut Anna-Riikka Carlson.

Kirjallisten treffien emäntänä toimi konseptin Suomeen tuonut Anna-Riikka Carlson.

Pitkän messupäivän päätteeksi päätimme käydä katsomassa kirjallisia treffejä. WSOY:n Anna-Riikka Carlson on tuonut konseptin Suomeen ja emännöinyt jo useita treffejä. Alunperin ideana on ollut tulla lempikirjan kanssa, aloittaa keskustelu siitä ja tutustua sitä kautta mahdollisiin kumppaneihin.

Meille oli kuitenkin kerrottu jo etukäteen, että messuilla konsepti on ollut ennemminkin lukukokemusten jakaminen kuin seuran hakeminen. Paikalle saapuikin vain naisia ellei isäntänä toiminutta kirjailija Joni Pyysaloa lasketa. Pöydälle kasattiin osallistujien uusia ja vanhoja kirjoja, esimerkiksi Eva Dahlgrenin Hur man närmar sig ett träd, Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa ja Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo. Anna-Riikka nosti Riku Korhosen uutuuden Emme enää usko pahaan tämän hetken suosikikseen. Sama kirja oli tullut jo aiemmin päivällä esiin Bonnier Booksin toimitusjohtaja Timo Julkusen suosituksena ja sen Juha Itkonenkin osti messuilta kotiinviemisinä.

Osa Kirsin Book Clubin naisista suunnisti jo kotiin, mutta Minna ja Kirsi pääsivät saunaan ja illalliselle hyvien ystävien Päivi ja Jussi Jääsaaren luokse. Vielä on yksi messupäivä jäljellä. Lähes suoraa raporttia päivän kohokohdista voi seurata Kirsin Book Clubin Twitteristä ja Instagramista.

Ja lopuksi vielä jo perinteinen yhteiskuva Jenni Haukion kanssa. Aiemmat kuvat voi käydä katsomassa linkeistä: 2014 ja 2015.

Kirsin jo perinteeksi muodostunut kirjamessukuva yhdessä Jenni Haukion kanssa.

Kirsin jo perinteeksi muodostunut kirjamessukuva yhdessä Jenni Haukion kanssa.

PS. Jutun koostivat Airi, Minna ja Kirsi, kuvankäsittelystä kiitos Jussille.

Kommentit
  1. Salla Wahlman
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *