Göteborgin kirjamessut päivä 4 – aika sanoa: Vi ses igen nästa år!

Sunnuntain messuruuhkaa.

Messujen viimeisen päivän aamuna ulko-ovella oli sisääntulijoita jonoksi asti. Edellisen päivän mielenosoitusten pelästyttämät kävijät olivat tulleet messuille, ja alakerran messuosastojen ruuhka väsytti kiertelijän hetkessä. Onneksi seminaareja oli tarjolla sunnuntainakin astetta rauhallisemmassa kakkoskerroksessa. Messujen viimeisen päivän seminaareihin ei tarvita erillisiä seminaarilippuja vaan niihin pääsee sisään messulipulla. Päivä kiinnostaa kävijöitä myös tämän takia.

Kookospalleroita oli myytävänä messukeskuksen joka kahvilassa, mutta myös messujen Mat & Trädgård -osastolla.

Airi ja Minna aloittivat sunnuntain kuuntelemalla keskustelua vaihtoehtoisista totuuksista, keskustelijoina Sirpa Kähkönen ja Ola Larsmo sekä keskustelun johdattelijana Henrik Huldén Hanasaaren kulttuurikeskuksesta. Kevääseen 2017 saakka Ruotsin PENin puheenjohtajana toiminut Larsmo oli lukenut mediaa hyvin tarkkaan seurattuaan lauantain tapahtumia Göteborgissa aitiopaikalta messukeskuksen korkeista rakennuksista. Hän ei löytänyt uutisoinnista suurempia virheitä, mutta arveli kertomusten muuttavan muotoaan kunhan tapahtumista kuluu aikaa.

Kirsi haastattelee Sophie Kinsellaa.

Kirsin aamu alkoi uskomattoman hienoissa merkeissä, sillä hänellä oli treffit Sophie Kinsellan kanssa. Sophien uusin kirja Kuka on pomo on juuri ilmestynyt Suomessa ja toki siitäkin tunnin haastatteluhetkessä puhuttiin, mutta puhuttiin myös Shopaholicin synnystä, työn merkityksestä, Sophien kasvatusperiaatteista ja jopa seuraavan kirjan sisällöstä! Juttu keskustelusta löytyy tästä ja lämmittelynä voit katsoa videon, mitä Kirsi toi Sophielle Suomesta tuliaisiksi: KLIK.

Vuoden 1918 vankileirikeskustelu veti muutaman sadan hengen yleisön. Vasemmalta Anna Lindholm, Sture Lindholm, Sirpa Kähkönen, Jörn Donner ja moderaattorina Ulrika Knutson.

Pyrimme messujen aikana osallistumaan keskenämme eri keskusteluihin, jotta messujen kokonaisanti olisi mahdollisimman suuri. Suomen sisällissota 1918 ja vankileirihelvetit houkuttelivat kuitenkin meidät kaikki kolme kuuntelemaan keskustelua, joka olikin hyvin onnistunut. Lavalla olivat aiheen ja Suomen historian hyvin hallitsevat keskustelijat Jörn Donner, Sirpa Kähkönen, Sture Lindholm ja Anna Lindholm, jotka olivat myös ilahduttavasti hyvin eri-ikäisiä eivätkä juurikaan tarvinneet keskustelun vetäjän Ulrika Knutsonin kysymyksiä. Mielenkiintoista asiaa riitti runsaslukuiselle yleisölle. Tämä Suomi-teema selvästi kiinnosti ruotsalaisia. Suomenkieliselle yleisölle Sture Lindholm ja Anna Lindholm ovat vieraampia. Tammisaarelainen historianopettaja Sture Lindholm on julkaissut kirjan Vankileirihelvetti Dragsvik ja Anna Lindholm heijastelee myös omia tuntemuksiaan sisällissotaan kirjassaan Projekt Ines, jossa ytimessä ovat naisten kokemukset sisällissodassa. Myös Donnerin viimeisin näkökulma sisällissotaan on helsinkiläisten päiväkirjojen kautta.

Sigge ja Alex

Enää ei ole epäilystä, etteivätkö Alex Schulman ja Sigge Eklund ole varsinaisia julkkiksia. Heidän viikoittainen Alex & Sigges podcast tavoittaa noin 750 000 kuulijaa kuukaudessa ja nyt messuilla julkistettiin heidän uusi kirjansa RUM – En roadtrip genom psyket, jossa fiktiivisten karttojen kautta miehet matkustavat sisimpänsä läpi. Alex on ajankohtainen myös kirjastaan Glöm mig (Unohda minut), joka messuilla palkittiin Bonnierin kirjakerhojen Årets bok -palkinnolla. Seminaarihuone oli tupaten täynnä heidän esiintyessään, ja selkeä enemmistö oli heidän ikätovereitaan. Suosiota kuvaa myös se, että airbnb-asuntomme vuokraaja, nuori mies jolla oli käsivarret täyteen tatuoitu, kysyi meiltä aiommeko mennä katsomaan messuilla Alexia, vaikka emme nähneet asunnossa yhtään kirjaa. Juttu Alexista ja Unohda minut –kirjasta on tulossa blogiimme lähipäivinä.

Dekkaristit Camilla Grebe ja Sophie Sarenbrant

Ruotsi on tuottelias ja menestyksekäs dekkari-/trilleri-/Nordic noir -maa ja messuilla oli monia tunnettuja dekkaristejä esiintymässä. Nimityksistä eivät niin tarkkaa lukua pitäneet psykologisen trillerin esiinmarssista keskustelleet Camilla Grebe ja Sofie Sarenbrant, joille molemmille dekkari on käypä nimitys monenlaiselle jännityskirjallisuudelle. Camilla ja Sofie kertoivat uusimpien romaaniensa (Husdjuret ja Bakom din rygg) henkilöistä ja tapahtumista. Jännityksen kirjoittamisessa on heidän mukaansa tärkeää saada lukijat uteliaiksi ja yllättää heidät. Tärkeää on myös kuljettaa tarinaa uskottavasti, siten että tarina on uskottava vaikkeivat ihan kaikki tapahtumat olisikaan. Camillan esikoinen Kun jää pettää alta ilmestyi suomeksi heinäkuussa.

Turvatoimet olivat vahvat koko messujen ajan. Sekä sisääntullessa että messualueen sisällä laukut tarkistettiin huolellisesti monta kertaa päivässä.

Boikotointikohu ja lauantain natsikulkue sekä vastamielenosoitus verottivat kävijöitä. Kokonaiskäyntimääräksi järjestäjät ilmoittivat 77.292, noin  20 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisen paljon laski kävijämäärä lauantaina, joka aikaisempina vuosina on ollut suosituin päivä ja jota mielenosoitukset nyt hallitsivat.

Ennen kuin taputtelemme tämän vuoden Götenborgin kirjamessut päättyneiksi ja jäämme odottamaan mahdollisuutta osallistua myös ensi vuonna, messut tiiviissä paketissa:

Ihastutti
  • OHJELMA  Göteborgin kirjamessujen seminaarien määrä on valtava, yhteensä 395 neljän päivän aikana. Seminaareilla tarkoitetaan erillisessä isossa auditoriossa tai suljetussa salissa olleita keskusteluja ja haastatteluja. Näiden lisäksi tulevat eri messuosastojen avoimet keskustelut ja kirjailijavieraat. Suurin osa seminaareista kesti 45 minuuttia, ja siinä ajassa jo ehtii syntyä kunnon keskustelu ja kuulija saa uutta tietoa ja elämyksiä, ilman messuhälyä.

Lukeminen on leikki ja messuilla pystyi leikkimään myös kirjainten kanssa.

  • LAPSIOHJELMA   Näillä messuilla oli muistettu myös lapsia. Lasten osasto oli iso ja värikäs ja siellä riitti leikkipaikkoja. Tässäpä olisi malliksi myös Helsingin kirjamessuille, joita Kirsin Book Club moitti kaksi vuotta sitten lasten täydellisestä unohtamisesta. Silloin Helsingissä ns. lasten alueella ei ollut yhtään lastenkirjaa luettavaksi tai selattavaksi.
  • RUOTSALAISET   Kyllä Ruotsi voittaa palvelumaaottelun selvin luvuin! Oikeasti voi todeta, että neljän päivän reissun aikana emme törmänneet kuin hymyileviin, ystävällisiin ruotsalaisiin! Olipa kyseessä bussikuski, messujen turvatarkastaja, pressikeskuksen väki, kustantajien edustajat tai itse kirjailijat, kaikki olivat positiivisesti virittyneitä. Ravintoloissa jututettiin aina, esimerkiksi japanilaisen ravintolan omistajan kanssa juttelimme pitkään kimonoista ja Tove Janssonista.
  • MESSUTILAT   Göteborgin messukeskus on iso ja hetki meni, ennen kuin koordinaatit olivat kohdallaan. Väkeä oli etenkin torstaina ja perjantaina paljon, mutta silti ei tarvinnut jonottaa kahviloihin eikä naistenhuoneisiin. Tai no joskus oli pari henkilöä edellä, mutta ei ollut yli 2 minuutin jonotuksia. Kaikkialla oli myös tiptop-siistiä. Lisäbonus messukeskuksen hyvästä kahvista!
Yllätti
  • YHTEISKUNNALLISUUS   Messut olivat hyvin yhteiskunnalliset, sananvapaus, rasismin- ja natsismin vastainen taistelu, feminismi ja vuosi 1968 yhteiskunnallisen murroksen aikakautena toistuivat keskustelujen teemoina. Todennäköisesti tänä vuonna yhteiskunnalliset teemat vielä korostuivat, mutta eivät ne ole olleet poissa edellisinäkään vuosina. Myös ensi vuonna messujen yhtenä teemana on Mot rasism och intolerans. Ruotsalaiset tunnetusti keskustelevat, diskuteeraavat. Messut näyttivät diskuteerauksen vahvuuden, asioista puhuttiin suoraan, ei hyssytelty eikä yritetty välttää väittelyä, vaan debatoitiin vahvoin argumentein. Messujen Debattiareenalla käytiin ajoittain yllättävän kiivasta ajatusten vaihtoa.

Messujen johtaja Maria Källsson on saanut lukuiset kerrat perustella messujen päätöstä sallia Nya Tider -lehden osallistua messuille. Kuvassa hän puhuu lauantaiaamun aloittaneessa Bokmässan mot rasism -tapahtumassa. Kuva Göteborgin kirjamessut.

Herätti
  • ESIINTYMISTAITO   Esiintymistaito on tärkeää. Oli hienoa nähdä, kuinka moni kirjailija otti esiintymisensä tosissaan ja todellakin antoi parastaan niissä hetkissä, kun oli yleisön edessä lavalla. Ruotsalaisia huippuja olivat esimerkiksi dekkaristi Camilla Läckberg ja viimeisimmäksi Hilma af Klintistä kirjan kirjoittanut Anna Laestadius Larsson. Mutta hienosti pärjäsivät myös suomalaiset kirjailijat, joista erityismaininnan annamme Tommi Kinnuselle, joka kykeni hauskuuttamaan sujuvasti myös ruotsiksi sekä Sirpa Kähköselle, joka täydellisellä ruotsilla jaksoi joka kerta yhtä innostuneesti kertoa tarinaa, kuinka hänen äitinsä piti hakea lahjoituspenni takaisin Marskin keräyksestä.
Muistutti
  • SANANVAPAUS   Messuilla keskusteltiin paljon sananvapaudesta ja Turkin esimerkki osoitti liiankin konkreettisesti, mitä tarkoittaa kun sananvapautta rajoitetaan. Kansainvälinen kustantajien yhdistyksen IPAn (International Publishers Association) Prix Voltaire -palkinto myönnetään taholle, joka on puolustanut ja edistänyt painovapautta, usein oman turvallisuutensa kustannuksella. Tämän vuonna palkittiin turkkilainen kustantaja Turhan Günay ja kustantamo Evrensol. Kirjankustantaja Günay vangittiin 10 kollegansa kanssa  viime vuoden marraskuussa  ja hänet vapautettiin vasta heinäkuussa pidetyn oikeudenkäynnin jälkeen. Hän ei kuitenkaan saa matkustaa pois Turkista. Palkinnon vastaanotti ja isänsä tervehdyksen messuille toi Günayn tytär.
  • ANNE FRANKIN PÄIVÄKIRJA  Meidän ja kymmenien muiden lukumaraton lauantaina messulavalla (katso juttu) oli pieni mutta tärkeä muistutus siitä, mihin ääriryhmien kannatuksen nousu voi pahimmillaan johtaa. Henkilökohtaisesti teko oli herättävä.
Ihmetytti
  • SUOMEN TEEMAT   Suomi oli messujen teemamaana ja monessa seminaarissa keskusteltiin noin sadan vuoden takaisista tapahtumista. Oli myös kiinnostavaa seurata keskusteluja jotka liippasivat läheltä Suomen historiaa, esimerkiksi Leninin junamatkasta, tai Ruotsin tilanteesta vuonna 1918. Suomenruotsalainen kirjallisuus oli hyvin esillä, mutta olisiko Suomesta voinut saada myös tuoreempaa ja räväkämpää kuvaa suomeksi kirjoittavista kirjailijoista? Heittää kehiin esimerkiksi Pajtim Statovcia ja Salla Simukkaa, Miki Liukkosta tai Johannes Ekholmia? Tai edes laittaa Tommi Kinnunen lavalle enemmän kuin kaksi kertaa? Ymmärrämme toki, että kirjailijoiden valintaan vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi se onko kirjailijalta ilmestynyt tuore kirja ruotsiksi.

Suomen osasto erottui hyvin hallin keskeltä.

Tadaa, messujen tähdistöön valitsemme seuraavat:
  • Messulehden kanteen oli valittu intialainen Arundhati Roy, eikä syyttä. Hän veti isot salit täyteen kuuntelijoita, ja hänen charminsa ja viisautensa tavoitti jokaisen kuulijan. Tungoksessakin, ja erittäin tiukkailmeisen agentin suojeluksessa, hän jaksoi hymyillä ja säteillä lempeyttä.

Arundhati Royn lavasäteily ylettyi takariviinkin.

  • Työmyyräketju Sirpa KähkönenPhilip TeirKjell Westö. Heistä jokaisella oli parikymmentä esiintymistä, eikä ammattilaisuus livennyt hetkeksikään.
    • Sirpa totesi, että messuille tulo oli hieno mahdollisuus tuoda esille Suomen historiaa ja ennen kaikkea markkinoida omaa, ensimmäistä ruotsiksi käännettyä teostaan Graniittimies. Sirpalla taisi myös olla joka päivä esiintyessään eri Marimekko päällänsä, todellinen Suomi-lähettiläs!
    • Kjell Westö oli selkeästi Suomen suurin tähti Ruotsissa, häntä oli joka kerta kuuntelemassa suuri yleisö, liittyipä keskustelu Helsinki-kuvaukseen tai uusimpaan kirjaan Rikinkeltainen taivas. Satuimme Kjellin kanssa yhtä aikaa lentokentälle ja kysyin, onko hän väsynyt. Kjell kertoi olleensa kirjojen markkinointimatkalla jo kolme viikkoa ja kiertäneensä Ruotsin ja Tanskan kautta Etelä-Amerikkaan ja sieltä Espanjan stopin kautta Göteborgiin. Kirjoista puhuminen ei kuulemma väsytä, mutta reissaaminen kylläkin. Me ihastelimme sitä, että hän osaa kertoa kirjoistaan sujuvasti myös espanjaksi!
    • Philip Teirin uusimman romaanin Tällä tavalla maailma loppuu  teemoista nousi monta mielenkiintoista kulmaa eri keskusteluissa, esimerkiksi aikuisuuden ja sitäkin enemmän vanhemmuuden pohdinta, ja niiden merkitys epävarmassa ja ennakoimattomassa maailmassa. Mielenkiintoinen ja pelottavakin ilmiö on yksinkertaisten ratkaisujen etsiminen ja hyväksyminen vastauksena ahdistavan vaikeisiin ja moniulotteisiin ongelmiin. Monet romaanin esiin nostamista teemoista linkittyvät tiiviisti Göteborgin viikonlopun tapahtumiin.

Suomen osastolla Philip Teirin kanssa keskusteli Helsingin yliopiston pohjoismaisen kirjallisuuden professori Ebba Witt-Brattström.

  • Lena Andersson on pakko mainita. Hän oli kaikkialla missä tarvittiin mielipidettä. Olemme nähneet hänet Suomessa seesteisenä ja sanavalmiina, mutta nyt hän oli tiukkana ja ärhäkkänä useammassakin keskustelussa. Lena oli ottanut kantaa messujen puolesta jo ennakkoon.
  • Messujen toisena teemamaana oli Irlanti. Irkku-ohjelma oli hyvin tässä ajassa ja avarsi käsitystä vihreän saaren kirjallisuudesta. Blogiin on tulossa oma juttunsa irlantilaisista, Oscar Wilden lapsenlapsesta ja muista.
  • Kirsikkana kakun päällä oli tietenkin Sophie Kinsella, sillä hän oli ensimmäinen kansainvälinen kirjailija, jota Kirsin Book Club sai haastatella kahdestaan. Tästä innostuneena seuraavaksi on luvassa haastattelu Alex Schulmanin kanssa ja ties kenen puheille rohkenemme jatkossa pyytää audienssia!

Hieno reissu, kiitämme Suomalais-ruotsalaista kulttuurirahastoa matka-apurahasta, WSOY:n Reetta Miettistä Sophie Kinsellan haastatteluajan junailemisesta, messujärjestäjiä pressipasseista ja kaikkia tapaamiamme kirjailijoita ja kustantajien edustajia mukavista juttutuokioista. Suuri houkutus on lähteä Göteborgiin ensi vuonna uudelleen!

Messujen päätteeksi kävimme Gothia Towersin 23. kerroksessa syömässä katkarapuvoileivän, sillä kokeneet suomalaiset messukävijät neuvoivat, että näin tulee tehdä Göteborgissa.

Lue koko juttukimaramme Göteborgin Kirjamessuista 2017. Juttujen tekstit ja kuvat ovat Airi Vilhusen, Minna Väisälän ja Kirsi Raninin yhteistuotantoa.

Borta bra, men hemma bäst, tuumaa Kirsin koira, joka ajatteli varmistaa pääsynsä mukaan seuraavalle reissulle.

Kommentit
  1. Päivi
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  2. Reeta / Les! Lue!
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *