Kansalaiset tuovat Suomen historian Espoon Kaupunginteatterin näyttämölle

Espoon kaupunginteatterin Suomen historia -esityksen ohjaaja ja koreografi Hanna Brotherus toteaa käsiohjelmassa:

Tänään eteemme ilmestyvä teos on kudelma äidinmaidosta imetyistä pisaroista.


Espoon Kaupunginteatteri: Suomen historia. Kuva Yehia Eweis.

Kaikki alkoi kun kirjailija Petri Tamminen kutsui suomalaisia kertomaan muistojaan 100-vuotiaasta Suomesta. Yli 500 kansalaista saapui tapaamisiin ja kertoi tarinoitaan, joista Petri Tamminen kiteytti Suomen historia -kirjaansa 150 tarinaa, joita voi kutsua tuokiokuviksi, pieniksi hetkiksi, joista koostuu hyvin tuttu suomalaisuuden kuva. Se ei ehkä ole juuri minun tai sinun oma henkilökohtainen kuva, mutta se on jokaiselle viime vuosituhannella Suomessa eläneelle tunnistettava kuva.

Petri Tammisen Suomen historia ilmestyi 2017.

Espoon Kaupunginteatteri on tarttunut Petri Tammisen tekstiin ja tuo osan tarinoista näyttämölle aivan tavallisten suomalaisten esittäminä. Ensemble koostuu 15 esiintyjästä, jotka valittiin yli 100 halukkaan joukosta. He eivät ole ammattinäyttelijöitä, mutta heittäytyvät tehtävään ihailtavalla asenteella. Esiintyjien ikähaitari on 55 – 85 vuotta, seitsemän naista ja kahdeksan miestä, pieniä ja isokokoisia, tukevia ja hoikkia.

Ensivaikutelma teatterisaliin saavuttaessa on, että Espoon Kaupunginteatteri on jälleen kerran onnistunut lavastuksessa, joka on Teemu Nurmelinin suunnittelema. Pelkistetyllä lattianäyttämöllä on punainen kuutio, joka toimii esimerkiksi saunana ja pukuhuoneena. Sen vieressä molemmin puolin on kaksi pystysuoraa valkokangasta, joille heijastetaan sekä kuvia että videota koko esityksen ajan. Osa heijastuksista on kansallisromanttista tukinuittoa, osa viimeisimpiä tilastoja ja kaikkea siltä väliltä.

Espoon Kaupunginteatteri: Suomen historia. Kuva Yehia Eweis.

Esityksen ovat ohjanneet Erik Söderblom ja Hanna Brotherus. Näyttämöllä nähdään lähes koko ajan joukkokohtauksia, joissa koreaografialla on suuri merkitys. Esiintyjät hiihtävät, vihtovat, työntävät kottikärryjä, ahtautuvat makuupusseihin ja tekevät hikijumppaa.

Heti alussa minulle tuli sama tunne kuin Suomen historia -kirjaa lukiessani, että kyllä meillä on ollut vahva yhtenäiskulttuuri. Katsoin tapahtumia tunnistaen tämän mykän, kiltin kansan. Näkymä on lempeä ja ymmärtäväinen, sillä onneksi näyttämölle ei ole tuotu kliseisintä Suomi-kuvaa kalsarikänneineen, vaan hyvin paljaita ja aitoja ihmisiä.

Espoon Kaupunginteatteri: Suomen historia. Kuva Yehia Eweis.

Mielessä kävi, miltä esitys olisi näyttänyt ammattilaisvoimin toteutettuna. No, puheosuudet olisivat olleet artikuloidumpia, koreografia ehkä monimutkaisempaa ja toteutus varmastikin muutoinkin toisenlainen. Mutta tämä ei-ammattimaisuus on hurmaavaa ja sopii loistavasti Petri Tammisen kirjan ideaan. Tuli tunne, että katsomosta katsoi itseään. Kun esiintyjäjoukkio tuli alusvaatteissaan lavalle paljastaen ryppynsä ja jenkkakahvansa ihailu ryhmää kohtaan vaan kasvoi. He tekivät kautta esityksen vankkumattomalla asenteella töitä. He olivat ryhmä, joka teki ryhmänä, kenenkään ego ei mennyt ryhmän edelle. Heistä huokui, että he olivat koko sydämellään hommassa mukana.

Esityksessä on toki kohtia, joiden symboliikasta en saanut kiinni, mutta pakkoko sitä on aina kaikkea ymmärtää. Joka tapauksessa 1 h 15 minuuttia kestäneestä esityksestä jäi hyvä tunne sekä kunnioitus tekijöitä kohtaan.

Espoon Kaupunginteatteri: Suomen historia. Kuva Yehia Eweis.

Erikseen kannattaa mainita vielä saksofonisti Esa Pietilä joka tahdittaa näyttämöllä esitystä. Välillä on tuttuja sointuja, sitten taas lähdetään musiikilliseen iloitteluun.

Uskoisin, että Suomen historia -esitys kolahtaa parhaiten esittäjien ikätovereihin, niihin, jotka tietävät, mikä maitolaituri on ja jotka muistavat Kekkosen presidenttinä.

Suosittelen lämpimästi myös teatterin oheisohjelmaa, sillä keskiviikkona 27.3. ja perjantaina 5.4. esityksen jälkeen on mahdollista keskustella esityksestä ja sen herättämistä ajatuksista koreografi Hanna Brotheruksen ja työryhmän kanssa. Vapaamuotoinen tilaisuus on avoin illan esityksen yleisölle.

Espoon Kaupunginteatteri tarjoaa Kirsin Book Clubin lukijoille erikoishintaisia lippuja, jos ne varaa seuraavan linkin kautta:

https://www.lippu.fi/tickets.html…

Kirsi ja Martti Ranin Suomen historian ensi-illassa 13.3.2019 juuri ennen esityksen alkua. Taustalla soittaa saksofonisti Esa Pietilä.

Esiintyjät: Auli Laine, Elihu Galvan, Esko Laaksonen, Heikki Mahlamäki, Heikki Savolainen, Ilari Hannula, Juha Uutela, Kyllikki Joukama, Marja Parviala, Pertti Lehtonen, Petri Heimonen, Pirre Toikkanen, Ritva Kattelus, Satu Järvinen ja Taina Saarikoski.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *