Nadeem Aslam: Kultainen legenda – maaginen matka nykypäivän Pakistaniin

Selvitetään perusasiat ensin. Brittien siirtomaavalta päättyi Intian niemimaalla vuonna 1947, jolloin syntyivät itsenäiset hindujen Intia ja muslimien Pakistan. Pakistaniin kuului myös Itä-Pakistan eli nykyinen Bangladesh, joka itsenäistyi 1971.

Pakistan on maailman kuudenneksi väkirikkain valtio, asukkaita on yli 200 miljoonaa. Väestöstä 96 % on muslimeja, 1,5 % kristittyjä. Vähemmistöuskontojen edustajat voivat saada kuolemantuomion jumalanpilkasta.

Pakistanin naapurimaita ovat Iran, Afganistan, Kiina ja Intia. Poliittinen ja sotilaallinen ruutitynnyri on Kashmir, jonka sekä Pakistan että Intia haluaisi kuuluvan itselleen. Viimeisimmät pommi-iskut ja vastailmaiskut nähtiin helmikuussa 2019.

Kirjailija Nadeem Aslam on syntynyt vuonna 1966 Pakistanissa, mutta muuttanut Englantiin 14-vuotiaana. Jätti kemian opiskelut yliopistossa kesken, kun päätti keskittyä kirjoittamiseen. Kultainen legenda on hänen kuudes teoksensa. Aiemmin häneltä on ilmestynyt suomeksi Elävältä haudatut (2010) ja Sokean miehen puutarha (2014).

Luimme Kultaisen legendan Nordic Morningin lukupiirissä, joka on konsernin työhyvinvointitoimintaa. Keskustelumme oli niin intoutunutta, että unohdin tyystin ottaa kuvan illastamme. Ehkä soveliasta juuri niin, sillä islam ei salli ihmisten tai muiden elollisten kuvaamista.

Meillä kellään ei ollut vahvaa tuntumaa Pakistanin historiaan tai nykypäivään entuudestaan. Minäkään en kirjaa valitessani osannut aavistaa, kuinka vahvasti vaikuttavalle retkelle kirjan lukeminen vie.

Kultaisessa legendassa eletään nykyajassa, vaikka lukiessa tuntuu, että ei kai tämä enää voi olla mahdollista. Tarkemmin sanottuna, ei kai tämä määrä mielivaltaista väkivaltaa uskonnollisin, poliittisin tai sukupuolisin perustein voi enää olla mahdollista. Mutta vaikuttaa olevan. Kultaisen legendan paikat ja tapahtumat ovat fiktiivisiä, mutta pikaisellakin mediahaulla löytyy runsaasti aivan vastaavia tapahtumia.

Tarina tapahtuu Zaminassa, Badami Baghin kaupunginosassa, jossa on moskeija, kristittyjen hökkelialue ja Great Trunk Roadin valtaväylä maailmaan. Päähenkilöitä ovat menestynyt arkkitehtipariskunta Nargis ja Mahmud, jotka asuvat mielenkiintoisessa sinisessä talossa. Heidän apunaan toimii kristitty riksakuski Lily ja hänen tyttärensä Helen, jonka kasvatuksessa Nargiksella ja Mahmudilla on ollut iso rooli.

Tapahtumat kehittyvät pääjoukosta riippumatta, harhalaukaus tappaa Mahmudin ja Nargisilta edellytetään poliittisen pelinappulan roolia, mihin hän ei halua suostua. Lahjakas Helen on toimittajana kristityssä lehdessä ja eräs hänen artikkelinsa joutuu poliisien syyniin. Lilyn uusi rakkaussuhde uhmaa vallitsevaa arvomaailmaa hengenvaarallisella tavalla. Pian kaikki kolme ovat pakomatkalla. Joukkoon liittyy vielä kashmirilainen Imran, joka on paennut terroristien koulutusleiriltä.

Juonikuviosta voisi kuvitella, että Kultainen legenda on leimallisesti poliittinen kirja. Toki rajut tapahtumat pohjautuvat vallitsevaan poliittiseen todellisuudeen, mutta Nadeem Aslamin kuvaus on uskonnollisen tai poliittisen agendan yläpuolella. Sisältö kumpuaa syvästä inhimmilisyydestä, kaipuusta rauhaan ja merkityksellisyyteen.

Lukupiiriläiset kommentoivat seuraavasti:

Kultaisen legendan kieli oli karmeista tapahtumista huolimatta kaunista ja ihanaa. Nautinnollinen lukukokemus!

Minusta oli upeaa, että Nadeem Aslam ei selittele. Hän kuvaa tapahtumia, poimii viitteitä ja antaa lukijan itse oivaltaa ja tehdä tulkintansa.

Kirja on kevyen ja raskaan taitava yhdistelmä.


Minä ihastuin kirjaan. Se avasi minulle Pakistanin arkea aivan toisella tavalla kuin satunnaisesti silmäilleeni uutisotsikot. Vaikka tunnen erään Suomeen muuttaneen kristityn pakistanilaisperheen, niin en ole tajunnut, minkälainen heidän asemansa on Pakistanissa ollut.

Kultainen legenda on myös taidokasta kielenkäyttöä, soljuvan kuvailevaa niin kauneudessa, rakkaudessa kuin veriteoissakin. Kirja on tulvillaan lauseita, joiden merkitys on paljon painavampi kuin yksittäisten sanojen. Samoin symboliikkaa on paljon enemmän kuin ehkä tunnistinkaan.

Kultaisessa legendassa korjataan poliisien vaurioittamaa kirjaa kultalangalla. Lähes 1000-sivuisen kirjan on kirjottanut Mahmudin isä ja ”se oli kunnianosoitus niille lukemattomille ajatuksille ja ideoille, jotka olivat matkanneet aikojen saatossa maailmankolkasta toiseen. Kirja osoitti, miten erilliset tapahtumat maailmanhistoriassa olivat vaikuttaneet toisiinsa, esitteli pimentoon jääneitä tai unohdettuja tapauksia, joissa jokin ihmisryhmä oli lisännyt toisen ryhmän onnea tai tietämystä. Traditiot ja historiat olivat aina sekoittuneet keskenään, eikä mikään sen paremmin idässä kuin lännessäkään ollut koskaan puhdasta.”

Kultalangalla ompelu on kuin paikkaisi harmonista maailmaa. Repeytyneitä lehtiä voi ommella niin muslimi kuin kristittykin, maailma voi eheytyä, jos niin päätetään yhdessä tehdä.

Tosin Nadeem Aslamin Kultaisessa legendassa laajemman joukon rauhallinen yhdessäelo vaikuttaa valitettavasti vielä kovin kaukaiselta.

Minä suosittelen Kultaista legendaa lämpimästi ja annan tähtiä neljä ja puoli. Myös lukupiirissä todettiin, että yksi parhaista kirjoista, joita olemme lukeneet neljän vuoden aikana yhdessä!

Tähtiä

Rating: 4.5 out of 5.
Nadeem Aslam
  • Nadeem Aslam: Kultainen legenda
  • Kustantaja Like
  • Suomentaja Kirsi Luoma
  • Ilmestymisvuosi suomeksi 2019
  • Alkuteos: The Golden Legend (2017)
  • Genre: Suomennettu kaunokirjallisuus, nykyromaanit
  • ISBN 978-952-01-1619-4
  • Äänikirja löytyy Storytelistä englanniksi, lukijana Deepti Gupta

Muita kirjoja blogissa liittyen Pakistaniin tai Intiaan:

Malala Yousafzai, Christina Lamb: Minä olen Malala
Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala
Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty
Kommentit
  1. LauraKatarooma
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  2. Anneli Airola
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  3. Minna Vuo-Cho
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  4. Amma
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  5. Elegia
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *