Pienet ketut -näytelmä riisuu hyvät, pahat ja viekkaat.

Helsingin Kaupunginteatteri – Pienet ketut – Kuvassa Linda Zilliacus, Elviira Kujala – Kuva © Tapio Vanhatalo

Helsingin Kaupunginteatteri tuo huhtikuun ensi-illassa näyttämölle 1939 kirjoitetun amerikkalaisen näytelmäklassikon nimeltään Pienet ketut (The Little Foxes).

Näytelmän on kirjoittanut Lillian Hellman, joka on saanut näytelmän juoneen vaikutteita oman sukunsa tapahtumista. Näytelmän nimi tulee raamatunlauseesta:

Ottakaa ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa. (Raamattu, Korkea veisu 2:15)

Lauseeseen liittyy syvällisiäkin tulkintoja, mutta yksinkertaistettuna se varoittaa sekä ketuista, joiden häijyt tavoitteet ovat selkeitä sekä pienistä ketuista, joilla on ”ketunhäntä kainalossa”.

Lillian Hellmannin näytelmä kuvaa Yhdysvaltojen etelän elämää. Aikaa, jolloin halpaa (mustaa) työvoimaa oli tarjolla runsaasti. Aikaa, jolloin naisten oikeudet olivat vielä miehen suopeuden alla.

Helsingin Kaupunginteatteri – Pienet ketut – Kuvassa Seppo Halttunen, Pertti Koivula, Linda Zilliacus, Sari Siikander, Rauno Ahonen, Elviira Kujala – Kuva © Tapio Vanhatalo

Meille esitellään perhe, jossa on kaksi veljestä ja sisko. Heidän arvomaailmaansa kuuluu menestyminen hinnalla millä hyvänsä. Sisarkateus leijuu ilmassa ja kuviossa on vahvasti se ketunhäntä kainalossa. Iso kysymys on, kuinka kauan katsoa sivusta, kun tapahtuu vääryyttä tai epäoikeudenmukaisuutta.

Vahva veli ja pelisääntöjen sanelija on Ben Hubbard (Seppo Halttunen), jolla ei ole omaa perhettä. Ihan ei selviä, mistä hänen asemansa kumpuaa, liekö hän esikoispoika. Alakynnessä oleva veli Oscar Hubbard (Rauno Ahohen) on arvaamaton ja aggressiivinen. Hänellä on Southern Belle -vaimo Birdie Hubbard (Linda Zilliacus) ja aikuisuuden kynnyksellä oleva poika Leo Hubbard (Paavo Kääriäinen). Sisar Regina Giddens (Sari Siikander) on naimisissa paikallisen pankkiiri Horace Giddensin (Risto Kaskilahti) kanssa ja heillä on Leon ikäinen tytär Alexandra Giddens (Elviira Kujala).

Helsingin Kaupunginteatteri – Sari Siikander, Rauno Ahonen – Kuva © Tapio Vanhatalo

Tapahtumat on sijoitettu Reginan olohuoneeseen. Näytelmän alussa hänen pankkiiriaviomiehensä Horace on sairaalassa Baltimoressa, on ollut jo kuukausia. Muu suku on kokoontunut Reginan luo, sillä vierailulla on Mr Marshall (Pertti Koivula), liikemies Chicagosta, jonka kanssa halutaan lähteä yhteistyössä rakentamaan tuotantolaitosta. Sisarukset näkevät tässä mahdollisuuden rikastua merkittävästi. Haaveet pulpahtavat pintaan: ostetaan takaisin vanha kotitalo, lähdetään Pariisiin, valloitetaan Chicagon seurapiirit!

Yhteistyön tiellä on vain yksi este, tarvittavasta pääomasta puuttuu juuri Horacen kokoinen summa. Miksi sairaalassa oleva mies ei lähetä tarvittavaa investointia? Mitkä osuudet kuuluvat veljeksille, pitäisikö sisarelle antaa jotain? Ja millä ehdoilla tulevat miljoonat jaetaan?

Jätetään tapahtumien eteneminen Kaupunginteatterin pienelle näyttämölle ja katsotaanpa hieman miehitystä.

Kari Heiskanen on ohjannut näytelmän selkeästi. Näyttelijät saavat tuoda oman ammattitaitonsa esille, tulkinnat ovat vahvoja ja puhuttelevia. Näytelmä etenee hyvässä rytmissä, ainoastaan lopussa jäi hieman hämmentynyt olo, kun jännitteen huippu purkautui kovin laimeasti.

Helsingin Kaupunginteatteri – Pienet ketut – Kuvassa Paavo Kääriäinen, Rauno Ahonen, Ursula Salo, Elviira Kujala, Sari Siikander, Linda Zilliacus – Kuva © Tapio Vanhatalo

Ensemblen näyttelijöiden suoritukset olivat kautta linjan mallikkaita, mutta haluaisin nostaa muutaman erityisesti esiin.

Uusin suosikkini on Linda Zilliacus, joka oli aivan huikea hauraan Birdien roolissa. Linda on uskottava onnettomana aviovaimona, naisena, jolla on onnen hetkiä, mutta ei yhtään kokonaista onnellista päivää viimeisten 20 vuoden aikana. Musiikki tuo hänelle lohtua, ja alkoholi. Mietinkin, että tarinassa on paljon samaa kuin Dallas-tv-sarjassa, Veljekset taistelee ja Southern Belle Sue Ellen tarttuu pulloon.

Linda Zilliacus on upea herkkänä Birdienä.

Olen nähnyt Linda Zilliacuksen nyt kolmessa näytelmässä peräkkäin, joissa kaikissa hän on ollut erinomainen. (Lue jutut Egenmäktigt förfarande– ja Tahto-näytelmistä.) Hän todellakin on roolihenkilöidensä nahoissa. Nytkin Pienissä ketuissa hänen istuessaan sohvalla ajatuksiinsa vaipuneina, hän ilmaisi täydellisesti Birdien tunnetilaa!

Helsingin Kaupunginteatteri – Sari Siikander, Linda Zilliacus, Elviira Kujala – Kuva © Tapio Vanhatalo

Toinen vahva naisrooli oli Sari Siikanderin esittämä Regina. Huh, huh, mikä bitch lirkuttelijasta kuoriutuikaan. Reginan rooli on monisyinen, hän on karmea, ”pikkukaupungin pikkupankkiiri” -miestään halveksiva pyrkyri, mutta miksi näin on käynyt, mitä kovuuden alla onkaan. Tosin näytelmän loppupuolella on hetki, jolloin hän potkaisee ja silloin ajattelee, että tässä ketussa ei ole mitään sympaattista.

Ben-veljeä esittävän Seppo Halttusen roolisuoritus on niin uskottavan epäluotettava, että hetken sai jännittää, halaako hän vai kuristaako. Nuorta Leoa esittävä Paavo Kääriäinen tuo raikaan tuulahduksen näyttämölle tulkiten penikkamaista vauhtisokeutta ja kirkasotsaista omatuntoa.

Helsingin Kaupunginteatteri – Seppo Halttunen, Sari Siikander, Elviira Kujala – Kuva © Tapio Vanhatalo

Pienet ketut kuvaa eri aikakautta, mutta toimi mielestäni hyvin myös tässä ajassa. Rahan tavoittelu, kulissisuhteet, ihmisen ikävä toisen luo ovat ajasta riippumattomia.

Pieni miinus tulee laimeasta lavastuksesta, oli kuin olisimme olleet kiertueteatterissa, jossa ne pari tuolia ja sohvankulma pitää pakata mukaan. Samoin en ihastunut puvustukseen, vaikka Lindan/Birdien alun iltapuku olikin todella kaunis.

Suosittelen Pienet ketut -näytelmää puheteatterin ystäville. Tarina on yhdysvaltalainen klassikko ja Kaupunginteatterin toteutus on mallikas. Esitys oli loppuunmyyty ja katsomossa oli ilahduttavasti niin nuoria kuin vanhoja, miehiä ja naisia.

Kirsi ja Martti Ranin sekä pieni kettu olivat Pienet ketut -esityksessä 13.4.2019.

Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa jatkavat vielä keväällä seuraavat näytelmät, joista olemme kirjoittaneet blogijutun:

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *