#tanssivakarhu25 – Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, vuoden 2017 voittaja

Tämän vuoden Tanssiva karhu -runopalkinnon ehdokkaat on juuri valittu, ja voittaja julistetaan Kajaanin runoviikolla heinäkuun 3. päivä. Tällä blogijutulla juhlistetaan Tanssivan karhun 25 vuotta ja muistellaan kahden vuoden takaista voittajaa Sirpa Kyyrösen Ilmajuuria.

Ylen Tanssiva karhu -runopalkinto sai alkunsa, kun runoteokset rajattiin Finlandia-palkinnon ulkopuolelle. Vuodesta 1994 palkinnon sai Sirkka Turkan Sielun veli, ja yhteensä 28 runokokoelmaa on palkittu 25 vuoden aikana. Joinakin vuosina palkinto on annettu sekä suomen- että ruotsinkieliselle runoteokselle.

Kirjabloggaajat juhlistavat 25-vuotiasta palkintoa bloggaamalla ennen tämän vuoden palkinnon jakoa useimmista eri vuosien voittajista. Blogijutut julkaistaan myös Ylen Tanssiva karhu -nettisivulla. Kirsin Book Club on mukana haasteessa, ja tämä bloggaukseni on muokattu versio 5.7.2017 julkaisemastani blogikirjoituksesta. Alkuperäisen jutun voit lukea tästä (KLIK). Siinä pohdin myös suhdettani runoihin.

Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret voitti Tanssivan karhun vuonna 2017. Olin silloin mukana toukokuisella Runoaamiaisella, jossa sen vuoden ehdokkaat julkistettiin ja runoilijat lukivat runojaan. Poimin ehdokkaista Ilmajuuret kahdesta syystä. Sirpa Kyyrönen kertoi runoaamiaisella, että kirjan nimi tulee hänen lapsuutensa kodin isosta peikonlehdestä, jolla on isot ja vahvat ilmajuuret. Peikonlehti elää luonnonvaraisena liaanina muihin kasveihin kiinnittyneenä ja imee happea ilmajuurillaan. Minullakin on kuistin ikkunalla iso peikonlehti ja sillä pitkät ilmajuuret, joten Kyyrösen runokirja alkoi kiinnostaa.

Lopullisesti päätin, että haluan lukea juuri tämän kirjan, kun runoilija luki kirjasta runonsa:

Minä olen sinun äitisi, syyllinen
Minä olen sinun äitisi, kirjoitan kämmenpesät ja pulleat
jalkapohjat minä suutelen ja puren poikki jänteet
idätän ja istutaan sinut tukevasti maahan mereen ja ilmaan
Minä opetan sinulle miten pettyä
kun soitat moottoritien huminasta vitut sinkoillen kun taivas
lepattaa kylmänä minä olen syyllinen kun bussia ei kuulu
olen väärässä kaikki vuodet jotka sinä roikut minussa olen sinun
äitisi ja sinun sisarustesi äiti,
kaikki suuruudenhulluus rakastaa ja rakentaa

Tänään minä haluan sinut kesken
edes takaisin kohtuun

räjähtävät rajat
syyllisyys on liima on kaatopaikka ja kaakao, nännipihaa vartioiva kieli
huutaa sinulle joka et pyytänyt syntyä, kirjoittaa
kaulan siltojen solisluiden poikki rakastan sinut
loppuun asti olen sinun äitisi, tulvainen, haluinen
joka vuosi aikaisemmin ja aikaisemmin
sinä kulutat minut loppuun

Minä nousen rappusille kuin vesi
ja huudan sinut syömään

Runosta muistuu mieleen murrosikäisen purkaukset, vaikka ne eivät yhtä rajuja olisikaan olleet. Mutta äidin syyllisyys on paljon muutakin kuin purkausten vastaanottamista. Imetinkö tarpeeksi kauan? Teinkö liikaa töitä? Opetinko oikeat asiat? Olinko tarpeeksi hyvä äiti?

Sirpa Kyyrönen lukee runojaan vuonna 2017 toukokuisella runoaamiaisella.

Luonto ja äitiys ovat molemmat vahvasti läsnä Kyyrösen runoissa. Hän kirjoittaa naisrunoja, tunnistettavasti runoja naisen elämästä, ja siksikin runot tulevat lähelle. Kirja jakautuu viiteen osioon, jossa ensimmäisessä luontokuvastoon yhdistyy eroahdistus. ”Tämä on erokirja” yksi runoista julistaakin. Arkiset lapsiperheen riidanaiheet (”kummalla on raskaampaa”, ”kuka saa nukkua ja syödä”) kulkevat rinnakkain herkkien luontohetkien kanssa:

ja tiedät olleesi mukana kun sammaleet pidättävät
hengitystä

Sammaleet pidättämässä hengitystä on minusta huima runokuva, vaikken oikeastaan tiedä, mitä se voisi tarkoittaa. Se on tunteen, ei tietämisen asia. Eron jälkeinen yksinäisyys, kaipuu on vahvasti läsnä tässäkin runon rivissä:

Painautua tuulta vasten ketään muuta

Kirjan toisessa osiossa palataan ikään kuin takaumina aikaan ennen eroa: rakastutaan, pariudutaan, paritellaan, lisäännytään. Syntyy lapsi ja lapsia, tärkeitä ovat ”minun juureni ilmassa”.  Mietin omia ilmajuuriani, sillä kohti jo aikuisia lapsia ne yhä ovat, eivät toivottavasti sentään heidän ympärilleen kietoutuneina.

Äitiyttä täynnä on kirjan kolmas osio, josta aikaisemmin lainaamani runon pätkä on. Neljäs osio hakee luontokuvat valaiden maailmasta ja raskaus ja synnytys on kuvastossa vahvasti läsnä. Viimeisessä osiossa palataan taas ”juurilleen”, jonkinlaisena selviytymisenä minä osion runot luin:

       Ilmajuurten muuttuminen mullassa tavallisiksi juuriksi     keventyminen

Poimin taas myös askarruttamaan jääviä kuvia: ”meri on verbeistä sakea”.

Lue Sirpa Kyyrösen ajatuksia kirjailijan tehtävästä tästä : (klik)

Hapuillen vielä näitä runoja luin. Luin ja maistelin. Ilahduin, kun huomasin runon alkavan ”puhua” minulle. Luin uudelleen ja innostuin. Minähän taidan ymmärtää, mitä runoilija on halunnut sanoa. Tai ainakin löydän oman selitykseni. Jäi kuitenkin vielä monta runoa, joihin en saanut tuntumaa. Mitä? Miksi näin? Niihin palaan, sillä runo ei ole kerralla eikä neljälläkään luettu. Jotakin siis taisin oppia tai ainakin ottaa hapuilevia ensiaskeleita.

Vuoden 2019 Tanssiva karhu -ehdokkaat

Tämän vuoden Tanssiva karhu -ehdokkaat julkistettiin Oodissa 9.5. Raadille oli lähetetty kaikkiaan 180 runokokoelmaa, huima määrä, jonka osittain selittää se, että mukana oli tänä vuonna myös enemmän omakustanteisiksi luettavia runoja. Teosten julkaisuaika on huhtikuu 2018 – maaliskuu 2019. Raadin puheenjohtajana toimii tänä vuonna kirjailija Anja Erämaja. Hän on voittanut Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2016 teoksellaan Ehkä liioittelen vähän.

Tanssiva karhu -ehdokkaat 2019: (vasemmalta Tuukka Pietarinen, Miira Luhtavaara, Jere Vartiainen, Stina Saari, Silene Lehto, Nelli Ruotsalainen.

Ehdokkaat ovat:

Silene Lehto: Kultapoika, kuplapoika, WSOY
Miira Luhtavaara: Sinusta roikkuu valoa, Teos
Tuukka Pietarinen: Yksin ja toisin, WSOY
Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä anteeksi, Pesä Kustannus
Stina Saari: Änimling, Teos  
Jere Vartiainen: Minuus/miinus, Kolera

Lisää ehdokkaista ja Tanssivasta karhusta tästä linkistä: https://yle.fi/aihe/kulttuuri/tanssiva-karhu

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *