Viveca Sten: Syvissä vesissä – ruumiita kansankodin idyllissä, sarjan osa 1

Viimeisen viiden ja puolen vuoden aikana, jolloin olen kirjannut muistiin kaikki lukemani/kuuntelemani kirjat, olen lukenut kuusi dekkaria tai jännäriä. Joinakin vuosina en yhtään ja joinakin sentään kolme. En ole dekkareiden lukija, näin olen itseni luokitellut. En ehkä olekaan, mutta miksen voisi olla, ainakin joskus, ainakin kesällä esimerkiksi.

Sysäys tähän ajatukseen tuli eri suunnista. Rikoskirjallisuutta ilmestyy suomeksi enemmän kuin paljon, ja kustantajat muistavat bloggaajia runsaskätisesti kirjojen ennakkokappaleilla. Useimmat niistä siirrän syrjään ja kierrätän eteenpäin, mutta kun tunnen huonosti genreä, välillä hiipii epäilys, että ehkä kirjoista useampi olisi lukemisen arvoinen.

Eiväthan lukemani dekkarit, ainakaan kaikki ole olleet huonoja, päinvastoin. JP Pulkkisen Vantaa-sarjan aloittanut Sinisiipi oli hyvä ja kiinnostava Vantaan rikoskirjallisuuden maailmankartalle nostaja (Voi, miksen kirjoittanut siitä, vaikka muistan kuvankin kirjasta ja leikkipoliisiautosta ottaneeni). 

Hämeen-Anttiloiden Markus Falk -nimellä kirjoittama Profeetan soturit kiinnosti lähi-idän historian ja islamin uskonoppien kuvaajana. Lisäpisteet tulivat Suomi-osuuksista. Historian takia myös lukupiirissä lukemamme Niklas Natt och Dagin 1793 oli mielenkiintoinen, niin puistattavia kuin sen kuvaukset ja yksityiskohdat olivatkin.

Ajatus dekkareista kesälukemisena ei ole minulle uusi, eikä sitä paitsi muutenkaan ainutlaatuinen. Sopisiko dekkareihin sama viisaus kuin Barbi-nukkeihin, mukaeltuna: miljoonat lukijat eivät voi olla väärässä? On siis aika minunkin laajentaa genrevalikoimaani ja poimia ainakin muutama dekkari luettavaksi.

Viveca Stenin Murha Sandhamnissa -sarja

Mahdollisuus kesällä vierailla Sandhamnissa teki helpoksi valita luettavaksi Viveca Stenin Syvissä vesissä -dekkarin, Sandhamnin murhat -sarjan ensimmäisen, joka ilmestyi Ruotsissa jo 11 vuotta sitten. Kuuntelin kirjan Storytel-palvelusta keväisten puutarhatöiden vauhdittajana.

Lukupiirimme ruotsalaisten dekkarien asiantuntija Heli (lue blogistamme hänen oivallinen juttunsa Miksi ahmin ruotsalaisia dekkareita) kertoi, että Stenin kirjojen tyyppisillä on oma nimityksensä erotuksena nordic noirista: “Scandinavian Blue Sky”. Sinistä taivasta, avomerta ja aurinkoa riittää myös Syvissä vesissä.

Sandhamnin saari tunnin laivamatkan päässä Tukholman keskustasta on täydellinen paikka kesäisille murhatarinoille. Mehän tunnemme nämä pienet, idylliset paikkakunnat, joissa vuosien mittaan tapahtuu uskomaton määrä murhia: ikisuosikit brittisarjat Midsommerin murhat ja Bergerac. Myös Stenin kirjoista on tehty kuusi tuotantokautta tv-elokuvia Murha Sandhamnissa nimellä. Yle esitti uusimmat jaksot viime syksynä ja joulukautena. Enää niitä ei valitettavasti löydy Areenasta.

Kirjojen komea poliisi on Thomas Andreasson, Nackan poliisin väkivaltarikosyksikön rikosylikonstaapeli, ja fiksu nainen Sandhamnista kotoisin oleva ja siellä perheensä kanssa kesät viettävä Nora Linde, pankkijuristi. Nora ja Thomas ovat lapsuuden ystäviä, Thomas traagisten vaiheiden jälkeen eronnut vaimostaan eikä Norankaan avioliitto ole parhaimmassa kunnossa. Sopiva lähtökohta siis arvailla, saavatko he toisensa, yksi nais-mies-parin varaan rakentuvan rikostarinan peruskysymyksistä.

Sandhamnin murhat ovat kuin ruotsalainen kansankoti. Vaikka Syvissä vesissäkin kuolleita ja murhatuiksi epäiltyjä on kolme kappaletta ja melkein kuolleita kaksi, niin jotakin perusoikeudenmukaista kaikessa kuitenkin on. Kelmit ja ketkut saavat ansaitsemansa mukaan. Tällaisesta kiltiksi luokiteltavasta, kesäisestä rikostarinasta minä pidän. Aion lukea tai kuunnella sarjan seuraavatkin osat, ja niitähän riittää. Sarjan yhdeksäs osa Huonossa seurassa ilmestyy suomeksi tällä viikolla.

Ja nyt jo perinteeksi muodostuneisiin dekkarikysymyksiimme:

Mikä on Syvissä vesissä -dekkarin rikos ja kuka sitä selvittää?

Sandhamnin rantavesistä löytyy kalaverkkoihin kietoutunut miehen ruumis. Mies on tukholmalainen Systembolagetin varastomies Krister Berggren. Onko kyseessä murha vai onnettomuus, on alussa vielä epäselvää asiaa tutkivalle Sandhamnin naapurisaarelta kotoisin olevalle rikosylikonstaapeli Thomas Andreassonille. Mutta kun Krister Berggrenin serkku Kicki Berggren löytyy kuolleena Sandhamnista, epäilykset murhista heräävät. Myös Thomaksen lapsuudenystävä, pankkijuristi Nora Linde sotkeutuu murhien selvittelyyn.

Ovatko henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

Kaikki kirjan henkilöhahmot ovat uskottavia. Kirjailija kertoo tarkasti henkilöiden taustoista ja saa lukijan kiinnostumaan heistä.  

Onko kirjan juoni vetävä? Entä yllätyksellinen, arvaako lopun?

Muutaman kerran jouduin jäämään autoon kuuntelemaan kirjaa eteenpäin, ja erityisesti lopun imaisin taukoja pitämättä. Juoni siis veti. Loppu oli riittävän yllättävä. Tällaisen Miss Marple -tyyppisen tarinan pitääkin olla sellainen, että lukija pystyy ainakin jotakin keksimään loppuratkaisusta. Jotakin siis osasin aavistaa, mutta silti loppu yllätti.

Opitko jotakin yhteiskunnasta / kulttuurista / jostain muusta?

Oi, jos en oppinutkaan, niin tutustuin viehättävään Sandhamnin saareen. Oikein odotan sinne pääsyä.

 Miten paljon Syvissä vesissä -kirjassa kuvataan päähenkilöiden elämää?

Varsinkin Noran mutta myös Thomaksen elämää kuvataan tarkasti. Nora on saarelta lähtöisin ja vaatimattomista oloista, toisin kuin lääkärimiehensä, purjehdusta ja kalastusta harrastava Henrik. Yksi tarinan alajuonista on Noran halu edetä urallaan ja ottaa vastaan hänelle Malmöstä tarjottu uusi työtehtävä. Henrik ei kuitenkaan halua muuttaa pois Tukholmasta. Thomaksen tragedia on hänen pienen tyttärensä kätkytkuolema ja sitä seurannut avioero.

 Onko Syvissä vesissä raaka, ahdistava tai pelottava?

Ei ole, onneksi. Jännitystä siinä kuitenkin on, niin kuin pitääkin.

Herättikö Syvissä vesissä sinussa ajatuksia?

Kirjan tapahtumapaikka toi mieleen viime kesän ja vierailun Kotkan edustan Kaunissaaressa. Se ei ole yhtä idyllinen kuin Sandhamn, mutta vanha kalastajakylä sekin, ja vanhojen talojen välissä kiemurtelevilla kyläteillä on tunnelmaa. Kyllä sinnekin voisi pari kolme murhaa sepittää.

 Suositteletko Syvissä vesissä -dekkaria ja kenelle? Montako tähteä annat?

Suosittelen kaltaiselleni raakojen dekkareiden välttelijälle keveäksi kesälukemiseksi. Äänikirjan lukijaa Jani Karvista kehun myös. Annan kolme ja puoli tähteä.

Viveca Sten: Syvissä vesissä
Crime Time 2012 (1.painos)/ WSOY 2016 (äänikirja ja e-kirja WSOY 2017)
Alkuteos I de lugnaste vatten, 2008
Suomentunut Outi Menna
Äänikirjan lukija Jani Karvinen
ISBN 978-951-0-42192-5

Tässä meille, jotka vasta aloitamme tutustumisen Viveca Stenin Sandhamnin murhiin lista sarjan dekkareista ilmestymisjärjestyksessä ja klikkaa TÄSTÄ laajempaan arvioon koko sarjasta:

• Syvissä vesissä (I de lugnaste vatten, 2008)
• Sisäpiirissä (I den innersta kretsen, 2009)
• Pinnan alla (I grunden utan skull, 2010)
• Sotilaiden salaisuudet (I natt är du död, 2011)
• Juhannusmurha (I stundens hetta, 2012)
• Ristiaallokossa (I farans riktning, 2013)
• Vallan varjoissa (I maktens skugga, 2014)
• Totuuden nimissä (I sanningens namn, 2015)
• Huonossa seurassa, 2019 (I fel sällskap, 2018)
• Hyytäviä hetkiä, 2020 (Iskalla ögönblick, 2017 )- novelleja
• Kaikessa hiljaisuudessa, 2020 (I hemliglet begravd, 2019)

DEKKARIFESTIVAALI 2021

Viveca Sten osallistuu Dekkarifestivaaleille 18.9.2021. Mukana verkkofestareilla myös Leena Lehtolainen, Clare Mackintosh, Saija Kuusela, Max Seeck, Jarkko Sipilä, Martta Kaukonen, Tuire Malmstedt ja Max Manner. Dekkarifestivaalin koko ohjelma ja tarkka aikataulu julkaistaan kokonaisuudessaan tiistaina 10.8. festivaalin sivustolla.

Lippuja voi ostaa jo nyt Tiketistä.