Venla Pystynen & Linda-Maria Roine: Mercedes Bentso, Ei koira muttei mieskään

Olin saanut kustantajalta kutsun Mercedes Bentso, Ei koira muttei mieskään -kirjan julkkareihin. Edellisenä iltana katsoin Linda-Maria Roineen eli rap-artistinimeltään Mercedes Bentson elämästä tehdyn Ei koskaan enää -tv-dokumentin (2018) ja olin hämmentynyt. Olin myös erittäin onnellinen, että Linda-Maria oli karmeiden kokemustensa jälkeen edelleen hengissä.

Mun tarina on naisen tarina. En olisi voinut avautua kuin naiselle. Venla ei kauhistellut”, sanoi Linda-Maria Roine kirjan julkkareissa Elokuvateatteri Rivierassa 19.3.2019.

Toimittaja Venla Pystynen teki Linda-Mariasta jutun Hesariin vuonna 2013 ja pari vuotta sitten Trendi-lehteen. Silloin oli syntynyt myös idea kirjasta, jolle kustantamo Johnny Kniga näytti vihreää valoa.

Kirja kertoo siitä, miten minusta tuli Mercedes Bentso. Mercedes Bentson artistielämäkerran voi tehdä myöhemmin” Linda-Maria Roine Instagramissa.

Julkkareissa vieraita vastassa oli hehkuva, nuori nainen, joka oli luonteva ottaessaan vastaan vieraita ja noustessaan lavalle ensin haastateltavaksi ja sitten vetämään muutaman rap-biisin.

En voi sille mitään, että katsoin julkkareissa Linda-Mariaa äitisilmälasien läpi. Näin hänessä mahtavaa itsevarmuutta, ihailtavaa sanavalmiutta ja tilanteen haltuunottoa – myös silloin, kun rap-tekstin unohtuivat. Omat tyttäreni ovat muutaman vuoden nuorempia, mutta samaa nuoruuden ehdottomuutta ja toisaalta haavoittuvuutta oli ilmassa. Julkkaripäivä sattui olemaan Minna Canthin 175-vuotissynttäri ja mietin, onko epäkohtia vahvasti esiintuova Linda-Maria tämänpäivän Minna.

Kirja avasi Linda-Marian taustan levälleen. Mitään niin rankkaa minä en olisi osannut edes kuvitella. Elämän turvana ovat olleet omien ongelmien kanssa painiskellut äiti ja mummo, mutta muut aikuiset tai instituutiot eivät ole tuoneet turvaa. Lista karmeuksista on pitkä. Musiikkiteatterin pedofiiliohjaaja vei vessaan, kun Linda-Maria oli neljävuotias. Isä oli poistunut kuvioista jo aiemmin. Alakoululainen Linda-Maria jätettiin välitunneilla yksin. Opettajat eivät halunneet nähdä kiusaamista, eikä edes koulunvaihto auttanut. Lukiessani raivostun näille aikuisille, jotka eivät puuttuneet kiusaamiseen!

Yläkoulussa Linda-Maria etsii turvaa. Kiusaaminen pahenee ja mieleen nousee koulusurmakin ratkaisuvaihtoehtona. Hän pohtii myös, ryhtyisikö käyttämään romanihametta vai muslimihuivia. Yhdeksännellä luokalla hän tekee valinnan ja alkaa elää romanikulttuurin sääntöjen mukaan. Hänen äitinsä ajatteli, että kyse on ohimenevästä hurahduksesta, mutta Linda-Maria oli tosissaan.

Eikä aikaakaan, kun Itäkeskuksessa kylkeen ui romanimies Santeri, joka ensin kehuu Linda-Mariaa ja sitten alistaa omiin tarkoitusperiinsä. Nämä romanipiirit ovat rikollisia, huumeita käytetään ja myydään, rahapulaan käydään varastamassa ja erimielisyydet ratkaistaan puukolla. Nainen ei ole koira, muttei mieskään.

Seuraavat käänteet ovat yhä hurjempia. Raiskauksia, huumeita, väkivaltaa. Kirjassa Linda-Maria kertoo avoimesti, kuinka hän ei paljon harkitse, kun lähtee uuden porukan mukaan. Hän ei pääse eroon huumepiireistä, vaikka yrityksiä on. Aina tulee tilanne ja tuttu, joka sysää jälleen vaarallisille teille.

Siitä alkoi silmitön myllytys. Santeri potki, löi, repi, paiskoi ja sylki naamalleni. Olin varma, että kuolisin. Alattelin, että musta ei sitten tullutkaan räppäriä eikä näyttelijää. Hyvästelin mielessäni äidin ja mummon.

Romanien lisäksi muita Linda-Marian piirejä ovat mm. helluntalaisseurakunnat, näytelmäryhmä ja vasemmistonuoret. Seurakunnassa paheksuttiin, näytelmäryhmän vetäjä halusi seksiä ja vasemmistoliitolle ei kelvannut Linda-Marian retoriikka. Linda-Maria heittäytyy uuteen innolla ilman, että varoituskellot soivat. Lukijana varoituskellot soivat joka sivulla.

Sitten kuvaan tulee vahvasti musiikki. Linda-Maria erottuu ryhmästä, saa positiivista palautetta räppäri Pyhimykseltä ja biisien teko kohti julkaisua alkaa. Samoihin aikoihin Linda-Maria on syrjäytyneiden nuorten äänitorvena niin Sauli Niinistön kanssa kuin monella muullakin foorumilla. Hän puhuu suoraan, eikä kainostele.

Musiikin kautta hänen elämäänsä astuu myös uusi rakkaus, Janne. Linda-Maria kokee olonsa Jannen kanssa turvalliseksi. Yhteiselon haasteena on se, että Janne istuu vankilassa kahdesta murhasta. Kirjassa puhutaan heidän suhteestaan kauniisti ja opetetaan myös uusi sana: hybristofiili eli henkilö joka viehättyy seksuaalisesti vaarallisista rikollisista, esimerkiksi sarjamurhaajista.

Ei koira muttei mieskään on erinomaisesti toimitettu teos. Se kuvaa kaunistelematta hurjaa elämää Helsingissä, joka vielä vahvistuu Mercedes Bentson biisien lyriikoissa. Tästä lähtien katson väkeä Rautatieaseman metroasemalle mennessäni eri silmin. Ja toistan, että olen erittäin iloinen, että Linda-Maria Roine alias Mercedes Bentso on edelleen hengissä ja toivon hänelle hyvää jatkossa.

Kirja tarjoaa vahvan lukukokemuksen, mutta vielä voimakkaammin koin äänikirjan, jonka Linda-Maria lukee itse.

Kirjaa tehtäessä haastattelut oli ok, mutta oikoluku tosi raskasta. Hirveitä juttuja ja oli rankkaa tajuta, että tarinat olivatkin omasta elämästä”, Linda-Maria Roine sanoi kirjan julkkareissa.

Tähtiä annan ⭐️⭐️⭐️⭐️

• Venla Pystynen & Linda-Maria Roine: Mercedes Bentso, Ei koira muttei mieskään
• Kustantaja Johnny Kniga
• Ilmestymisvuosi 2019
• Genre: Kotimainen asiaproosa, henkilökuva
• ISBN 9789510435809 
• Äänikirjan lukija Linda-Maria Roine

Lue myös juttuni Tarita Ikosen runoteoksesta Kylmyyden monologi, jossa teemana on koulukiusaaminen.

Tämä juttu on osa Kirsin Book Clubin vuoden 2019 naistenviikon juttusarjaa, joilla onnittelemme nimpparisankareita. Lue myös aiemmat juttumme 18.7. Lucinda Riley: Seitsemän sisarta -sarja, 19.7. Sara Stridsberg: Unelmien tiedekunta, 20.7. Fredrik Backman: Britt-Marie kävi täällä 21.7. Sinikka ja Tiina Nopola: Siskossyndrooma, 22.7. Lena Andersson: Svean poika 23.7. Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken. Osallistumme samalla kirjabloggareiden naistenviikkohaasteeseen, jonka koontipostaus löytyy Tuijata-blogista.