Johanna Vireaho & Hanna Marttinen: Sato – sadonkorjuun juhlaa kansien välissä

Haaveissa punastelevia punajuuria, muhkeita tomaatteja, rapsakkaa salaattia?

Loppukesä on sadonkorjuun aikaa. Keväällä maahan istutetut siemenet ja taimet ovat imeneet itseensä kesän auringon ja lämmön. Keväällä ilmestyneen Taimi-kirjan jatko-osa, toimittaja Johanna Vireahon ja valokuvaaja Hanna Marttisen Sato kertoo, miten kasvatetaan siemenistä ja taimista satoa. Sato tarjoaa vertaistukea ja vinkkejä keittiöpuutarhan perustamiseen ja vihannesten, yrttien ja juuresten viljelyyn.

Ammattilaisten neuvoilla kasvatat satoa ja lähiruokaa omassa keittiöpuutarhassasi, viljelypalstalla tai parvekkeella. Hyviksi havaitut reseptit siivittävät kokeilemaan sadonkorjuun antia keittiössä. Taimi haastoi lukijaa kasvattamaan taimia itse. Sato antaa vinkit keittiötarhan perustamiseen, kasvivalintoihin ja tarjoaa vertaistukea kasvuun.

On palkitsevaa seurata, kun keväällä kylvetyt siemenet kasvavat kesän aikana meheviksi porkkanoiksi, maukkaiksi tomaateiksi ja muhkeiksi kurpitsoiksi.

Keittiöpuutarhan monet variaatiot

Keittiöpuutarhuriksi ryhtyminen ei kaipaa isoja maa-alueita, ämpäri tai ruukku kelpaa hyvin pienen hyötypuutarhan viljelyyn. Perinteisesti avomaalle kylvetyt rivit ovat olleet isovanhempiemme keittiöpuutarha, nykynuoret viljelevät viljelylaatikoissa ja ruukuissa. Esteetikko rakentaa perinteisen potagerin, keittiöpuutarhojen klassikon. Erilaisiin muotoihin ja estetikkaan perustuvan potagerin perinteet juontavat juurensa vanhoista ranskalaisista linnojen ja luostareiden keittiötarhoista.

Viljelylaatikoiden suosio perustuu helppouteen, sillä laatikot perustetaan tasaiselle alustalle ja täytetään mullalla. Näin maaperällä ei ole merkitystä, kuten ei ruukkukasvatuksessakaan. Viljelylaatikoissa kasvit kasvavat kohopenkissä, joten kylvö- ja istutuspuuhiin pääsee jo varhain keväällä. Myös rikkaruohojen kitkeminen on vähäisempää laatikko- ja ruukkuistutuksissa. Kokonaan rikkakasveista ei näissäkään kasvualustoissa pääse eroon.

Satokausi alkaa

Salaatit ovat helppoja viljeltäviä ja antavat raikasta kesäruokaa nopeasti heti kasvukauden alussa. Loppukesää kohden lämpö ja kosteus siivittävät kasvua keittiötarhassa ja antavat runsaammin satoa muissakin lajeissa. Silloin tarhurin koriin poimitaan herneet, kurkut, pavut ja perunat.

Monista ruuista meillä on mielipide, onko se kesäruokaa vai talviruokaa. Perinteinen hernekeitto mielletään useimmiten toki torstain ruuaksi mutta myös talviruuaksi. Mielenkiintoinen uusi tuttavuus on tuorehernekeitto, josta syntyy erilainen ja herkullinen hernekeitto myös kesällä nautittavaksi.

Tuorehernekeitto

400 g tuoreita herneitä riivittynä paloista tai pakasteherneitä
5 dl kasvislientä
nippu minttua tai minttua ja basilikaa
salottisipuli
2 rkl voita
1 dl ranskankermaa
ripaus valkopippuria
suolaa maun mukaan
minttua tai herneen versoja tarjoiluun
(parmesaania tarjoiluun)

Pilko sipuli ja kuullota voissa kattilassa. Lisää herneet ja kasviliemi ja anna kevyesti poreilla, kunnes herneet ovat pehmenneet, noin 10 minuuttia. Lisää yrtit. Voit käyttää minttua pelkästään tai minttua ja basilikaa yhdessä. Soseuta sauvasekoittimella hienoksi ja tasaiseksi. Lisää joukkoon 0,5 dl ranskankermaa ja mausta keitto ripauksella valkopippuria ja suolaa. Pilko pieni määrä yrttejä ranskankermaan ja tarjoile keitto yrttikerman kera. Voit myös käyttää tarjoiluun herneenversoja, raastettua parmesaania ja mintunlehtiä.

Palkitseva satokausi

Loppukesän satokausi palkitsee tarhurin runsaalla sadolla, mutta samalla hiipii hiljalleen esiin myös keveä haikeus. Jos kevät on tarhurilla kiireistä, niin syksyllä vasta hommaa onkin. Sadon keräämisen ja säilömisen lisäksi on huolehdittava hallanaroista tomaateista ja kurpitsoista, jotka täytyy poimia talteen ennen pakkasöitä.

Sadonkorjuun lisäksi on huolehdittava kompostoinnista. Lehdistä, naateista ja puutarhan kasvijätteistä saa oivallista ainesta kompostiin, jossa kehittyy edelleen ravinteikkaaksi mullaksi seuraavaa kasvikautta varten.

Sato-kirja on edeltäjänsä tavoin täydellinen kirja myös ulkoasultaan, kangasselkä ja paperipäällysteiset kannet, joissa on kohokuviointia kirjan nimessä.

Kirjan tekijät, puutarhatoimittaja Johanna Vireaho ja puutarhavalokuvaaja Hanna Marttinen, ovat kymmenen vuoden ajan tehneet lukuisia puutarhajuttuja puutarha-, aikakausi- ja sisustuslehtiin sekä kirjoittaneet ja kuvanneet useita puutarhakirjoja. Johanna hoitaa suurta, vanhan talon puutarhaa, jossa kasvihuone ja keittiötarha tarjoavat satoa keväästä myöhäiseen syksyyn. Hanna kasvattaa hyötykasveja kerrostaloasuntonsa parvekkeella, joka täyttyy cityviljelijän iloksi milloin yrtein, milloin tomaatein.

Sato
Teksti, kuvausjärjestelyt ja reseptit Johanna Vireaho
Kuvat Hanna Marttinen
Graafinen suunnittelu ja taitto Satu Kontinen
©2019 Readme
A Bonnier Group Company
ISBN 978-952-321-769-0
****

Juttu on julkaistu myös Maija-Riitta Mustosen omassa blogissa.

Ei vastauksia

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.