Kansallisteatterin Sapiens – ihmislajin historia älykkäästi ja innostavasti

Jos ihmislajin historian, vaikkakin lyhyen, vain 70 000 vuotta pitkän, pystyy kertomaan lukijaa vähän alle 500 sivussa, niin sen pystyy tekemään myös tunnissa ja 40 minuutissa, samalla tavoin kiinnostavasti ja katsojan lumoavasti. Tämän todisti Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 11.9. ensi-illan saanut Sapiens, näyttämöversio Yuval Noah Hararin menestysteoksesta Sapiens. Ihmisen lyhyt historia.

Saman voisi ilmaista myös näin: Taitavat tekijät pystyvät loihtimaan teatterilavalla ajanjakson, joka kattaa ihmislajin 70 000 vuotta, ja saamaan esityksestä elämyksellisen ja älynystyröitä hierovan. Kansallisteatterin Sapiensin tekijät ovat paitsi taitavia, myös rohkeita, sillä Hararin Sapiens nousee nyt ensimmäistä kertaa myös teatterilavalle.

Israelilaisen historiantutkijan ja professorin Yuval Noah Hararin vuonna 2011 (suomeksi 2015) ilmestynyt Sapiens on ollut bestseller. Suomessa se nousi uudelleen isosti otsikoihin viime keväänä, kun MM-jääkiekkokisojen tähtipelaaja Kevin Lankinen nimesi sen parhaimmaksi lukemakseen kirjaksi. Ensi-iltaan useampi tuttava olikin ottanut kumppanikseen perheen teinin, ja hienosti teatteriversio puhuttelee myös eri-ikäisiä.

Minna Leinon sovitus ja käsikirjoitus ovat uskollisia Hararin teokselle. Esitys tiivistää kirjan tarinan onnistuneesti ja tuo painottaa Hararin esittämiä ihmislajin kehityksen ja suunnan keskeisiä kohtia. Myös Hararin kirjalle tyypillinen sopivan kepeä ote ja huumori ovat mukana esityksessä. Kuuntelin Sapiensin äänikirjana vähän aikaa sitten, ja esitys palautti hienosti mieleen juuri niitä asioita, jotka kuunnellessa olivat aiheuttaneet suurimmat ahaa-elämykset.

En voi kieltää, ettenkö olisi ollut epäluuloinen. Miten ihmeessä tällainen tietoteos pystytään tuomaan teatterilavalle? Helsingin Sanomien päivä ennen ensi-iltaa julkaistu artikkeli valotti toteutuksen keinoja, mutta ei poistanut epäluuloja. Näyttelijöillä ei ole repliikkejä ja kasvoillaan heillä on naamiot? Kohtaukset esitetään dioraamoina, luonnontieteellisistä museoista tuttuina opetuksellisina asetelmina?? Vain ajatus Jarmo Heikkisestä, television Avara luonto -dokumenttien tutusta äänestä esityksen kertojana tuntui hyvältä. Lopputulos oli, että kaikki valitut keinot toimivat paremmin kuin hyvin.

Jarmo Heikkisen ilmeikäs ääni ja rauhallinen, kaunis luenta ovat esityksen runko. Hän kertoo ihmisen tarinan vaiheesta, jossa ihmislajeja oli vielä muitakin kuin homo sapiens, nykyhetkeen, jossa muoviin hukkuvan ihmiskunnan tärkein kysymys on: mitä se haluaa haluta. Esityksen roolihahmoina voi tunnistaa ainakin Kolumbuksen, Voltairen, Napoleonin, Neil Amstrongin tai fiktion maailmasta Hamletin ja ilman vaatteita keikailevan keisarin.

Näyttelijöitä ei naamioden takaa voi tunnistaa, olennainen ja kerronnan kannalta tärkeä ratkaisu, vaikka alkuun kestääkin jonkin aikaa tottua ilmeettömiin kasvoihin. Ei ole kysymys nimettävistä yksilöistä vaan he kaikki ovat ainoan elossa säilyneen ja samalla tappavimman ihmislajin, Homo sapiensin edustajia, heitä joita esitys kutsuu ekologisiksi sarjamurhaajiksi.

Sapiensin ihminen on eläin, jonka erottaa muista eläimistä kyky puhua kuvitteellisista asioista ja kertoa tarinoita. Kyky, joka on sekä voima että uhka. Suurten aivojensa avulla ihminen on tehnyt itsestään muiden eläinlajien yläpuolelle asettuvan planeetan herran ja koko ekosysteemin tuhoajan, jolle ei tunnu riittävän mikään.  Kuolemallekin ihminen hakee vaihtoehtoja.

Esityksen dioraamat etenevät ensimmäisestä, eniten Eläinmuseon näyttelykaappien staattisia kuvaelmia muistuttavasta, tulen keksimiseen hupentuvasta kohtauksesta yhä laajempiin ja monipuolisimpiin näyttämökuviin, vaikka lasivitriinit säilyvätkin esityksen olennaisina elementteinä. Esityksen ohjauksesta ja koreografiasta vastaavat Anni Klein ja Jarkko Partanen ovat hioneet esityksen kohti loppua vauhtiaan kiihdyttäväksi ja tunnelmaltaan tihentyväksi. Sapiens on Kansallisteatterin ja kokeellisen teatterin palkitun ryhmän WAUHAUSin erinomaisen onnistunutta yhteistyötä.

Historian kulkua ovat muovanneet kolme merkittävää vallankumousta. Kognitiivinen vallankumous pani historian alulle noin 70 000 vuotta sitten. Maanviljelyn vallankumous vauhditti sitä noin 12 000 vuotta sitten. Tieteellinen vallankumous, joka alkoin vasta 500 vuotta sitten, saattaa hyvinkin lopettaa historian ja aloittaa jotakin aivan muuta. (Yuval Noah Harari: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia.)

Esityksen visuaalisesti huimin näyttämökuva on vehnäpelto, joka konkretisoi maanviljelyksen vallankumousta, miten vehnän kesyttämällä Homo sapiens pystyi pitämään yhä suuremman määrän ihmisiä elossa. Maanviljely merkitsi kuitenkin ihmislajille metsästä-keräilijä-vaiheeseen verrattuna yhä enemmän ja raskaampaa työtä eikä ruokakaan monipuolistunut, päinvastoin.

”Miksi ihmiset tekivät näin kohtalokkaan virhearvion?” Harari kysyy teoksessaan ja vastaa: ”Samasta syystä, mistä ihmiset kautta historian ovat tehneet virhearvioita. He eivät kyenneet hahmottamaan päätöstensä kaikkia seurauksia.” Olosuhteet, jotka mahdollistavat muutoksen, muutos ja sen seuraus.  Tälle kehitysketjulle perustuu Sapiensin puhuttelevuus. Sen ääneti esittämä kysymys tästä hetkestä on: Oletko ihminen valmis kantamaan vastuun myös nykyisen muutoksen seurauksista? Ääneen se kysyy (tässä lainauksessa Hararin sanoin):

”Onko mitään vaarallisempaa kuin tyytymättömät ja vastuuttomat jumalat, jotka eivät tiedä, mitä haluavat?

Hauska sattuma, että kortteli, jossa Kansallisteatteri sijaitsee on nimeltään Apinan kortteli. Nimi periytyy 1820-luvulta, josta alkaen Helsingin keskustan korttelit nimettiin eläin- ja kasvilajien mukaan. Nyt sinne kokoonnutaan katsomaan kuviteltua tarinaa yhdestä eläinlajista, ihmisestä. Suosittelen jokaiselle, ja toivottavasti mahdollisimman moni opettaja vie oppilaansakin Apinan kortteliin tätä tarinaa katsomaan.

Sapiens
Kantaesitys Suurella näyttämöllä 11.9.2019
Yhteistyössä Kansallisteatteri, W A U H A U S ja Zodiak ‒ Uuden tanssin keskus.

Kertoja Jarmo Heikkinen
Näyttämöllä Hanna Ahti, Iida Kuningas, Aksinja Lommi, Markku Maalismaa, Karin Pacius, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Johannes Purovaara, Antti Pääkkönen, Juha Varis
Ohjaus ja koreografia Anni Klein ja Jarkko Partanen
Alkuperäisteos Sapiens. A Brief History of Humankind Yuval Noah Harari
Sovitus ja esityksen käsikirjoitus Minna Leino
Alkuperäisteoksen suomennos Jaana Iso-Markku
Lavastus Samuli Laine, pukusuunnittelu Laura Haapakangas, valosuunnittelu Jani-Matti Salo, alkuperäisen musiikin sävellys Tomi Pekkola ja Jussi Matikainen, äänisuunnittelu Heidi Soidinsalo ja Jussi Matikainen, naamioinnin suunnittelu Minttu Minkkinen.

Lue blogistamme jutut näistä Minna Laihon aikaisemmista teatteritöistä: Onnellisuuden tasavalta
Vanhat mestarit

Kommentit
  1. Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  2. Mari / Luetut.net
  3. Amma
  4. Arja

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.