Turun Kirjamessujen kohokohdat kuvina ja 21 parasta kirjavinkkiä

Seela Sella messujen avajaisissa 4.10.2019

Turun Kirjamessujen yhtenä teemana tänä vuonna oli teatteri. Messujen avajaislavalle nousi ketterästi iki-ihana Seela Sella, joka kertoi vastanneensa haastattelussa kysymykseen, mitä taide on antanut hänelle, seuraavasti:

Mahdollisuuden nähdä näkymätöntä, tuntea tuntematonta ja kokea kokematonta.

Näitä tunteita oli täynnä meidänkin kirjamessuviikonloppumme. Jo kuudetta kertaa Kirsin Book Clubin edustusjoukkue saapui Turkuun koko viikonlopuksi. Olimme kuuntelemassa ohjelmajohtaja Jenni Haukion tervetulotoivotusta medialle perjantaina klo 10:30 ja poistuimme messuhallista sunnuntaina valomerkin aikaan, kun messujärjestäjät jo kokoontuivat juhlistamaan onnistunutta tapahtumaa.

  • Kolme päivää, 23 559 messukävijää. Luku on messuhistorian kolmanneksi suurin.
  • Liki tuhat esiintyjää, lähes 100 teatterialan vaikuttajaa
  • Werner Söderström Osakeyhtiön kustantamoiden kirjamyynti messuilla kasvoi yli 80 % viime vuodesta.
  • Myös muut kustantamot viestivät kasvua myynnissä.

Seuraavassa meidän messuvierailumme kohokohdat ja 21 kirjavinkkiä.

Jörn Donner messujen avajaisissa 4.10.2019

Jörn Donner sanoi vuosia sitten mainoksessa legendaarisesti: ”Lukeminen kannattaa aina.” Tällä kertaa hän köpötti puhujakorokkeelle ja viesti oli vieläkin ytimekkäämpi. Hän kertoi sairastavansa keuhkotulehdusta ja lukeneensa kesän ja syksyn aikana jo 100 kirjaa. Totesi ykskantaan: ”Ilman kirjoja olisin jo kuollut.”

Biolapset messujen avajaisissa 4.10.2019

Nuorempaa energiaa lavalle toi räppiryhmä Biolapset. Juuri Greta Thunbergin kirjan lukeneena (vinkki #1), heidän esityksensä ”Rohkeesti ota pallosta kiinni!” teki minuun erityisen vaikutuksen. ”Me koululaiset tehdään lakko, päättäjät hei, nyt on pakko, alkaa vaikuttaa!” On niin hienoa, että heidän äänensä kuului avajaisissa ja toivottavasti paljon laajemminkin. Messujen yksi teema oli ilmastomuutoksen kulttuurivaikutukset.

Antti Rönkä

Joka vuosi joku esikoiskirja kiinnostaa erityisesti. Tänä syksynä se on minulle Antti Röngän Jalat ilmassa (vinkki #2). Messuilla tarjoutui mahdollisuus kuunnella, kun Antti kertoi kirjansa kiusaamisteemasta ja sen omakohtaisuudesta. Mieleeni painui vahvasti, kuinka hän kuvaili, kuinka vaikeaa on päästä kiusatun identiteetistä, vaikka uudessa ympäristössä kukaan ei kiusaisi tai edes tietäisi aiemmasta kiusaamisesta. Oikein odotan, kun keskustelemme Jalat ilmassa -kirjasta yrityslukupiirissämme!

Kokki Joonas Maunula Silja Linelta

Pitkät messupäivät vaativat varikkokäynnin. Toista vuotta Ruoka- ja viinimessujen puolella oli Silja Linen piste, jossa sai gourmet-annoksia odottaessa. Kävimme joka päivä, joten söimme messujen aikana kokki Joonas Maunulan koko listan eli karitsan, kalan ja vegen.

SEESAM-palkinnon saanut selkokirjailija Tuija Takala

Messuilla saimme onnitella bloggarikollega Tuija Takalaa SEESAM-palkinnosta. Tuija on pitkään nostanut selkokirjoja esiin mm. suositussa blogissaan (tuijata.com). Hän on ryhtynyt myös itse kirjoittamaan selkomateriaaleja yli genrerajojen. Kustantamo Avain on julkaissut hänen teoksistaan selkokielisen äänikirjan Minna Canthin romaanista Hanna (2019), selkoromaanin Lauralle oikea (2018) ja selkorunoteoksen Onnen asioita (2017).

Riitta Jalonen: Tanssikaa! ja ihailijana minä

Jokainen Kirsin Book Clubin seuraaja on varmaan jo kuullut, että rakastin Riitta Jalosen edellistä kirjaa nimeltään Kirkkaus. Hänen uusi kirjansa Tanssikaa! (vinkki #3) kertoo perheestä, jossa kuolema on vahvasti läsnä. Tähän kirjaan haluan uppoutua hiljaisena hetkenä, nauttia Riitan upeasta kielestä. Parnassossakin suositeltiin kirjaa kyyneliin kykeneville.

Olli Jalonen ja Seppo Puttonen 4.10.2019

Lukulistallani on tietenkin myös Riitan miehen, Olli Jalosen uusi Merenpeitto (vinkki #4), joka on jatkoa viime vuoden Finlandia-voittaja Taivaanpallolle. Olli kertoi haastattelussa taustatyöstään molempia kirjoja varten, kuinka oli lukenut Edmond Halleyn ja aikalaisten dokumentteja 1600-luvulta tieteen etenemisestä. Nämä faktat ovat siirtyneet fiktiiviseen tarinaan Anguksesta, Halleyn oppipojasta. Kolmatta osaa ei kuulemma tule, mutta ehkä se ei haittaa, sillä lukupiirimme Airi ja Varpu ovat jo hehkuttaneet, että Merenpeitolla on ihana loppu.

Jenni Haukio ja Kirsi Ranin 4.10.2019

Kuusi vuotta sitten, ollessani ensimmäistä kertaa Turun Kirjamessuilla, Jenni Haukio tuli messukäytävällä vastaan. Pysäytin hänet ja kerroin, kuinka ihastuksissani olin messuista. Juttelumme lopuksi kysyin, voitaisiinko ottaa yhteisselfie. Molemmat olimme lajissa noviiseja, mutta iloinen kuva saatiin aikaiseksi. Jenni on ohjelmajohtajana messuilla kovin kiireinen ja koko ajan läsnä, joten hienoa, että jälleen järjestyi kuvaus- ja juttelutuokio ja perinteisten yhteiskuvien sarja sai jatkoa. Kuvan otti Tammen kustantaja Outi Mäkinen.

David Kozma

Teatteriohjelman puolelta valitsin lukudraaman, kun en oikein tiennyt, mistä oli kyse. Kokemus oli huikea! Näyttelijä David Kozma eläytyi lukemaan Csaba Székelyn palkitun monologinäytelmän Pidättekö banaaneista, toveri? Noin tunnin ajan hän luki, tai minusta tuntui että kertoi juuri minulle, hulvatonta tarinaa Ceausescun ajan Romaniasta. Marraskuussa samaa lajia on tarjolla Helsingissä R.E.A.D.-festivaaleilla ja ilman muuta aion mennä!

Jonas Hassen Khemiri

Lauantaiaamuna huomasin messuaulassa ruotsalaisen Jonas Hassen Khemirin. Valitsimme aikoinaan hänen kirjansa Kaikki se mitä en muista lukupiiriimme nähtyämme Jonaksen kuvan. Olemme vaihtaneet pari sanaa hänen aiempien Suomen vierailujensa yhteydessä, joten tartuin häntä hihasta. Hän oli juuri ollut katsomassa Helsingissä Svenska Teaternissa esitettävää näytelmäänsä Vi som är hundra ja kertoi pitäneensä. Messuilla hän oli puhumassa keväällä suomeksi ilmestyneestä Isän säännöt -teoksestaan (vinkki #5). Lukunäytteiden perusteella luvassa on tarkka ja hulvaton luotaus isänä olemiseen ja pikkulapsiarkeen nimenomaan isän silmin. Jonas ainakin osaa ottaa toisen huomioon, sillä hän lyhistyi kasaan, jotta olisimme mahtuneet samaan kuvaan. Minä puolestani seisoin varpaillani. Jos haluat nauraa, niin katso, mitä kuvalle kävi, kun postasin sen Instagramiin (Kirsin Book Club).

Karina Sainz Borgo

Messuilla on aina huikeaa ”löytää” uusia kirjailijoita. Minulle ei ihan ensimmäiseksi olisi tullut mieleen napata kirjakaupasta venezuelalaisen Karina Sainz Borgon kirjaa Caracasissa on vielä yö (vinkki #6), mutta nyt kun kuuntelin häntä, haluan lukea hänen synkän, mutta valitettavan realistisen kuvauksen entisestä kotimaastaan. Karina alkoi työskennellä opposition poliittisena toimittajana jo 17-vuotiaana, joten hänellä on ensikäden kokemusta kauheuksista. Hän muutti Espanjaan vuonna 2006 ja siltä etäisyydeltä on kirjoittanut fiktiivisen tarinan naisesta, joka koettaa selviytyä sotatilan kaltaisessa Caracasissa. Kirja on ollut melkoinen menestys maailmalla.

Jussi Nikkilä

Jussi Nikkilä on näyttelijä, ohjaaja, Shakespeare-tuntija ja nyt myös kirjailija. Esikoiskirjan nimi on nasevasti Näyttelijä (vinkki #7) ja se kertoo kovin Jussin näköisestä näyttelijästä. Kirja oli tullut juuri painosta, mutta Jussi kertoi jo lukeneensa yhden blogikirjoituksen kirjasta. Hän sanoi aina halunneensa kirjoittaa, mutta koki olevansa yllättynyt, että kirjasta todellakin oli tullut totta.

Ina Westman ja Emma Puikkonen

Joskus hyvä haastattelu kääntää pään. Kirjailija Ina Westman haastatteli kirjailija Emma Puikkosta hänen kirjastaan Lupaus (vinkki #8) ja minä sekä vieressäni istunut bloggarikollega totesimme toisillemme, että Lupaus pitää lukea. Olin kuullut ilmastomuutoksesta ja äidinrakkaudesta kertovasta kirjasta jo aiemmin, mutta vasta nyt innostuin. Suosittelen myös Inan kirjaa Henkien saari (vinkki #9), jossa ilmastonmuutos on vahvasti läsnä.

Pajtim Statovci ja Antti Kasper 5.10.2019

Odotin kovasti Pajtim Statovcin haastattelua. Luin hänen uusimman teoksensa, Bollan (vinkki #10), heti sen ilmestyttyä ja keskustelimme Bollasta myös Kirsin Book Clubin podcastissa. Bolla on monitulkintainen ja olin erittäin iloinen kuullessani, että olimme podcast-keskustelussamme olleet suht oikeilla jäljillä. Kun kuuntelin Pajtimin harkittuja lauseita, tuli mieleeni, että haastattelu saattoi olla harvinaista herkkua, sillä kohta häntä ei enää suomalaislavoilla nähdä. Häntä odottavat maailmalla kirkkaammat valot. Pajtim Statovcin edellinen kirja Tiranan sydän on ehdolla National Book Awardsin voittajaksi, kisa ratkeaa marraskuussa.

Hilja Vehkavuori ja Tuomas Kyrö

Ehkäpä kaikista mielenkiintoisimmat haastattelut sai kuulla Turun seudun äidinkielenopettajat ry:n osastolla, jossa lukiolaiset haastattelivat kirjailijoita. Kysymykset olivat raikkaita ja ennakkoluulottomia kuten kristillisen opiston Hilja Vehkavuoren nokkelat tiedustelut Tuomas Kyröltä autokaupan ja prostituution yhteneväisyyksistä sekä vieläkin taivaallisemmista asioista. Kysymykset liittyivät uuteen Mielensäpahoittaja eskorttia etsimässä -kirjaan (vinkki #11) ja Tuomas sai oikein pohtia, miten sanansa asettaisi.

Kjell Westö, Juha Ikonen ja Niina Repo

Olen aiemmin hehkuttanut sekä Kjell Westön että Juha Itkosen kirjoja, molemmat ovat mielestäni sujuvasanaisia elämän tuntojen ja ilmiöiden tulkitsijoita. No, nyt herrat ovat ryhtyneet kirjeenvaihtoon. Juha oli lähettänyt ensimmäisen kirjeen Kjellille, kirjailijalle, josta hän oli nuorena toimittajanplanttuna tehnyt jutun Contactoriin. Kjell oli silloin ollut jo menestyskirjailija. Molemmat vakuuttivat olevansa kirjeissään enemmän avoinna kuin aiemmissa teoksissaan, etenkin elämästään ja perheestään. Kirsin Book Clubin Päivi oli jo kirjan lukenut ja suositteli, vaikka minä ensin ajattelin odotella heidän seuraavia kaunoteoksiaan. Eli 7+7 – Levottoman ajan kirjeitä (vinkki #12).

Päivi Jääsaari ja Max Seeck

Max Seeckin neljäs kirja, Uskollinen lukija (vinkki #13) rynnistää vauhdikkaasti maailmalle. Maxin taskussa on jo ennen tämän syksyn Frankfurtin messuja kymmenkunta käännössopimusta, esimerkiksi Saksan ja Ranskan markkinoille. Talviseen Helsinkiin sijoittuva rituaalimurhatarina onkin niin taitavasti koukuttava, että olen suositellut sitä kaikille jännityksen ystäville. Päivi ja Päivin mies Jussi ovat lukeneet myös Maxin Balkanille sijoittuvan trilogian. Alue on heille tuttu ja molemmat kehuivat Maxin kirjoja. Minä kehun myös Maxin ammattimaista tavoitteellisuutta kohti kansainvälistä menestystä.

Turun messukeskuksen auditorio

Ihan kaikkea ei messuilla ehtinyt tai mahtunut kuuntelemaan. Jätimme suosiolla väliin suurimmat vetonaulat eli Jari Tervon ja Vesa-Matti Loirin keskustelun sekä Lauri Tähkän esiintymisen Heli Laaksosen kanssa. Voisin myös ehdottaa oviruuhkan välttämiseksi, että yhdestä kulkureitistä sisään ja toisesta ulos.

Sofi Oksanen ja taustalla hänen mini-me-nukkensa

Sofi Oksasta haastatellut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak ihmetteli, miten Sofi voi kirjassaan Koirapuisto (vinkki #14) niin selkeästi kuvata Ukrainan poliittista tilannetta, kun vastaavaa suorapuheisuutta ei poliittiselta johdolta saa. Sofi totesi, että hänellä on kirjailijana ilmaisun vapaus. Ja hänen sanomansa leviää, sillä Sofin kirjoja on käännetty yli 40 kielelle. Sofi kertoi myös harrastavansa ruoanlaittoa, ”mikä jostain syystä ihmetyttää monia!”

Antti Heikkinen, Karoliina Timonen ja Anna-Liisa Ahokumpu

Kalle Päätalon syntymästä tulee 100 vuotta marraskuussa 2019. Myönnän, että minua eivät Iijoki-sarja tai Kallen muut teokset ole houkutelleet ja ajattelin jättää tämän juhlavuoden juhlistamisen väliin. Mutta sitten on tullut kuiskutteluja, muun muassa Kirsin Book Clubin Minna kuunteli Päätalon esikoisteoksen Ihmisiä telineillä (vinkki #15) ja kehui. Kun messuilla kuunteli kirjailijoiden ylistystä Päätalosta, alkoi valjeta, että Päätalon kokoinen aukko sivistyksessä on syytä jotenkin tilkitä. Hyvä on aloittaa Antti Heikkisen Kallio-pojasta (vinkki #16), tutkimusmatkasta Päätalon elämään ja Karoliina Timosen Kirjeitä Iijoelle (vinkki #17), jossa valotetaan Päätalon naiskuvaa. Messupaneelissa oli mukana myös Taivalkoskelta eli Kallen synnyinpaikasta kotoisin oleva kirjailija Anna-Liisa Ahokumpu, joka oli viimeisen 20 kuukauden aikana lukenut 26 Päätalon kirjaa.

Jón Kalman Stefánsson

Kirjalla on kiva nimi – Kaloilla ei ole jalkoja (vinkki #18) – vähän kuin lastenkirja. Mutta kirjan sisältö tai islantilainen kirjailija itse eivät ole kepeämmästä päästä. Jón Kalman Stefánsson on kirjoittanut 12 romaania ja kolme runokokoelmaa. Hänen luokituksensa mukaan on kirjailijoita ja runoilijoita, hän ja Faulkner ovat runoilijoita ja esimerkiksi John Steinbeck kirjailija. Kaloilla ei ole jalkoja kuvaa kalastajakylää Keflavikin tukikohdan kupeessa ja ankarien luonnonolojen synnyttämää puhumattomuuden kulttuuria. Mutta kyllä yksi asia saa vakavan Jónin hieman hymyilemään, nimittäin kun kysyn hänen suhteestaan jalkapalloon.

Maria Miettinen ja Elina Hirvonen

Välillä oli hyvä taas pistäytyä lukiolaisten haastatteluja kuuntelemassa, etenkin kun vuorossa oli Elina Hirvosen Punainen myrsky (vinkki #19). Kirja on kuvaus pienestä irakilaisesta pojasta, joka kasvaa salaisuuksien maailmassa ja joka pakolaisleirin jälkeen päätyy Suomeen. Menneisyys jättää jälkensä, eikä mieheksi kasvanut poika oikein tiedä, miten riittää itselleen tai muille. Hieno, hieno kirja!

Vasemmalla tulkki Gunta Paavola, Annika Suna, Māra Zālite, Inese Zandere, Atis Klimovics ja haastattelijana Heli Laaksonen.

Tunnetko Latviaa ja sen historiaa? Nyt on suomeksi tarjolla parikin kirjaa, jotka avaavat Latvian neuvostoajan elämää. Māra Zāliten Viisi sormea (vinkki #20) kertoo lapsen näkökulmasta Siperiasta Latviaan palanneesta perheestä ja Atis Klimovicsin Silakkaa ja muita jumalan ihmeitä sisältää latvialaisten itsensä kertomia tarinoita ja juuri niitä, jotka eivät ole samanlaisia kuin meidän arkielämämme.

Heli Laaksonen

Aivan viimeiseksi törmäsin Heli Laaksoseen, joka jaksoi vielä jakaa iloa ympäristöönsä oransseissa huopalapikkaissaan. Hänen lounaismurteella kirjoittamansa runot uudessa teoksessa Aurinko. Porkkana. Vesi. (vinkki #21) saattavat minulle olla parhaimmillaan Helin itsensä lukemassa äänikirjaversiossa, sillä oma nuottini ei murteeseen taivu. Meidän yhteinen juttumme Helin kanssa on Latvian fanitus. Helin kirjoja on käännetty latviaksi ja tiesitkö, että Heli on myös viron kielen opettaja ja kääntäjä.

Kirsin Book Clubin edustusjoukkue messuilla Minna Väisälä (vas.), Päivi Jääsaari, Marja Castrén ja Kirsi Ranin.

Huh. Jos jaksoit lukea tänne asti tätä pitkää kolmen päivän raporttiani, niin toivon, että sait sellaisen kipinän, että lähdet ensi vuonna mukaan Turun Kirjamessuille, tarkat päivät ovat 2.-4.10.2020. Silloin yhtenä teemana on musiikki, mutta sen lisäksi on varmasti jälleen paljon muuta kiinnostavaa.

Kiitos Turku, kiitos Jenni ja joukkue, meillä oli jälleen hieno viikonloppu seurassanne!

Kommentit
  1. Eija
  2. Päivi
  3. Arja

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.