Lucinda Riley: Seitsemän sisarta -sarja – satumaista viihdettä (osat 1-7)

Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjasta on viisi ensimmäistä osaa suomennettu. Kuva otettu Tähtien illassa Helsingissä 21.3.2019.

Lucinda Riley on maailmantähti. Hän oli suosittu kirjailija jo aiemminkin, mutta hänen Seitsemän sisarta -sarjansa on todella räjäyttänyt potin. Sarjan uudet osat nousevat heti ilmestyttyään myös Suomessa käännöskirjojen myyntitilaston ykköseksi.

Lucinda vieraili maaliskuussa 2019 Suomessa kustantajansa Bazarin kutsumana ja minulla oli kunnia haastatella häntä kolmessa tilaisuudessa.

Ensivaikutelma Lucindasta oli hauras. Hän on hyvin hoikka ja Suomen vierailullaan hänellä oli selkäkipuja. Mutta annas olla, kun hän puhuu, esiin astuu show-nainen, todellinen tarinankertoja omassa elementissään!

Kävimme Lucinda Rileyn kanssa läpi teemoja ennen haastattelua Helsingin Aleksanterinkadun Suomalaisessa kirjakaupassa. Täustalla Bazar Kustannuksen tj Markus Lähdesniemi pitää huolta aikataulusta.

Lucindan oma tarina on täynnä yllättäviä käänteitä. Hän on syntynyt Irlannissa, muuttanut Englantiin kuusivuotiaana, tanssinut kunnianhimoisesti balettia ja päätynyt teini-ikäisenä BBC:n tv-sarjan tähdeksi sekä Suomessakin esitettyyn Näkemiin muru -tv-sarjaan. Näyttelijänuran keskeytti sairastuminen ja sairasvuoteella hän kirjoitti kuudessa viikossa ensimmäisen romaaninsa: 600 sivua käsinkirjoitettua tekstiä. Ystävä vei sen kustantajalle, joka halusi heti julkaista kirjan nimeltään Lovers and Players.

Samaan aikaan hän sai tietää olevansa raskaana, joten seurasi aika, jolloin joka vuosi syntyi uusi vauva tai uusi kirja. Aviomieskin vaihtui välillä, joten kahdeksan julkaistun kirjan jälkeen hän päätti pitää hieman taukoa. Nuo kirjat julkaistiin nimellä Lucinda Edmonds ja nyt osa niistä on uudelleen editoinnin jälkeen julkaistu Lucinda Rileyn nimen alla.

Lucinda kertoi haastattelussani, että hänen isänsä oli tuonut hänelle aikoinaan poronnahkakukkaron tuliaiseksi Suomesta, kylmästä ja kauniista maasta.

Kun Lucindan nuorin lapsi Kit aloitti koulun, oli aika palata kirjoittamisen pariin. Tai oikeammin sanelun, sillä Lucindan on vaikea istua pitkään paikoillaan, joten hän osti sanelimen eli dictaphonen ja opetteli puhumaan tarinansa. Nyt ”Dick” on alituinen kumppani ja kaikkien kirjojen ensimmäiset versiot syntyvät juttelemalla Dickille.

Ajatus Seitsemän sisarta -sarjasta syntyi joululomalla 2013. Lucinda pistäytyi hetkeksi kotipihalle, mietti mitä laittaisi perheelleen illalliseksi ja nosti katseensa kirkkaalle tähtitaivaalle. Sieltä erottui Seulasten tähtikuvio (Pikku Otava / Pleiades), jossa on seitsemän tähteä. Yhtäkkiä kirjasarjan idea syntyi ja Lucinda ryntäsi sisälle kertomaan perheelleen. Ensikommentit olivat positiivisia, joten tarina Papa Saltista ja hänen eri puolilta maailmaa adoptoimista tyttäristään alkoi muotoutua.

Yleisöstä nousi monta kättä, kun kysyin, kuka on lukenut Seitsemän sisarta -sarjaa.

Kirjasarjaan kuuluu seitsemän teosta, joista kuudes (The Sun Sister) julkaistiin englanniksi syksyllä 2019. Lucindan unelma on, että sarjan seitsemäs kirja julkaistaisiin kaikkialla maailmassa yhtä aikaa, jotta salaisuudet paljastuisivat kaikille lukijoille kirjan eikä sosiaalisen median kautta. Suomessa ja monessa muussa käännösmaassa julkaisutahti on nopea, joten ehkä unelman toteutuminen on mahdollista.

Lucinda Riley kirjoitti kaikille henkilökohtaisen viestin.

Kun aloin lukea Seitsemän sisaren ensimmäistä osaa, mieleeni tuli, että juoni on hieman epäilyttävä. Yksinäinen miljonäärimies päättää adoptoida tyttölapsia eri puolilta maailmaa ja tuo heidät Atlantikseen, Sveitsissä, Genevenjärven rannalla sijaitsevaan linnaansa. Mies, jota tyttäret kutsuvat Papa Saltiksi, kiertelee työasioissa ympäri maailmaa ja arjen pyörityksestä vastaavat kotihengetär, kokki ja muuta henkilökuntaa.

Lucinda Riley kirjoitti nimensä Suomalaisen Kirjakaupan ”kirjailijahyllyyn” Helsingin Aleksanterinkadun myymälässä.

Sarjan alussa kaikki kuusi aikuista tytärtä Maia, Ally, Star, CeCe, Tiggy ja Electra saapuvat Atlantikseen suruviestin kutsumana. Papa Salt on kuollut ja hänet on ehditty jo haudatakin mereen. Tytöt ovat murheen murtamia, sillä kaikki ovat rakastaneet kasvatti-isäänsä syvästi. Papa Salt on ollut kosmopoliitti, joka on kannustanut tyttäriään löytämään omia vahvuuksiaan. Mutta oikeastaan tyttäret eivät tiedä paljoakaan Papa Saltista. Hän oli upporikas, mutta mitä hän oikein teki työkseen? Miksi hän adoptoi ja miksi juuri heidät?

Lucinda Riley kertoi, että Papa Saltin hahmo pohjautuu hänen omaan isäänsä. Isä katosi työmatkoille, eikä heidän äitinsä eikä kaksi tytärtä koskaan saaneet selville, miksi hän matkusti ympäri maailmaa, esimerkiksi Suomeen. Oliko hän vakooja vai mitä ihmeen salaista hän puuhasi? No, Lucinda vakuutti, että isä oli joka tapauksessa hänen biologinen isänsä, joka valitettavasti menehtyi kymmenisen vuotta sitten.

Jugendin Tähtien illassa oli kahvila täynnä kuuntelijoita.

Kirjasarjan alussa Papa Salt on jättänyt jokaiselle tyttärelle kirjekuoren ja henkilökohtaisen esineen, joiden perusteella tyttäret halutessaan voivat päästä alkuperänsä jäljille. Pihalle on myös pystytetty taivaspallo, johon on kaivettu kaikkien kuuden tyttären syntymäpaikan koordinaatit. Mutta ketä varten on seitsemäs renkula?

Armillary Sphere eli armillaari eli taivaspallo

Vaikka kirjasarjan aloituskuvio vaikuttaa sadulta, niin Lucinda Rileyn tarinankerronta on huikeaa ja nappaa välittömästi mukaansa. Kirjat ovat viihdyttäviä ja juonenkuviot kiinnostavia. Kun seurasi Helsingin ja Lahden tilaisuuksiin saapunutta yleisöä, oli mukana parikymppisiä ja harmaahapsisia naisia. Selkeästi tarinat puhuttelevat kaiken ikäisiä naisia!

Jugendissa oli tarjolla nimikkojäätelömaut kolmelle sisarelle, joiden tarinat ovat jo ilmestyneet suomeksi.

Osa 1. Seitsemän sisarta (Maian tarina)

Jokainen kuudesta sisaresta on saanut oman kirjansa. Sarjan avausosassa, jonka nimi on Seitsemän sisarusta, lähdetään siskoksista vanhimman eli Maian mukaan selvittämään hänen taustaansa. Maian johtolangat vievät hänet Rio de Janeiroon. Oppaaksi tutkimusmatkalleen hän saa brasilialaisen kirjailijan, jonka kirjan Maia on kääntänyt ranskaksi.

Tarinaa aletaan kieriä auki 1920-luvun Rio de Janeirossa ja Pariisissa, ja tämä tarina kulkee koko ajan nykyajan tarinan rinnalla. Sama rakenne toistuu kaikissa kirjoissa.

Lucinda Riley tekee paljon taustatyötä ja tarinoihin liittyvät historialliset faktat pitävät paikkansa. Tämä lisää kirjojen kiinnostavuutta merkittävästi! Historiaosuuksissa tutustutaan oikeisiin kuuluisiin henkilöihin ja heidän tuttavapiiriensä elämään. Kuvio muistuttaa paljon Enni Mustosen Syrjästäkatsojien tarinoita, sillä nytkin ollaan paremmissa piireissä ja palvelijoiden puolella.

Maian tarinaan liittyy Rio de Janeiron Kristus-patsaan rakentaminen Cordova-vuorelle. Tarinassa seurataan Kristus-patsaan rakentamista valvovaa Heitor da Silva Costaa hänen matkallaan Pariisiin tapaamaan kuvanveistäjä Paul Landowskia, jotka molemmat ovat historiallisia henkilöitä. Opin paljon sekä patsaan rakentamisen historiasta sekä ylipäätänsä elämästä Brasiliassa niin 1920-luvulla kuin nykypäivänäkin.

Maia on sisarussarjasta se, joka on jäänyt kotiin. Hän on ollut lähellä Papa Saltia ja vasta nyt uskaltautuu kokeilemaan omia siipiään. Maian tarinassa on ystävyyttä, rakkautta, velvollisuuksia ja vaikeuksia.

Ensimmäinen osa rakentaa jo niin vahvan koukun, ettei tulisi mieleenkään jättää lukemista siihen, vaan tottakai täytyy saada selville, mitkä ovat muiden sisarien tarinat!

Osa 2. Myrskyn sisar (Allyn tarina)

Kakkososan päähenkilö on itsenäinen Ally-sisar, joka on maajoukkuetason purjehtija. Papa Saltillakin on kilpavene nimeltään Titania, jonka Ally näkee Kreikan saaristossa juuri silloin kun Papa Salt on kuollut. Mitä vene teki siellä, laskivatko he kasvatti-isän tuhkia salaa mereen?

Lucinda Riley kertoi, että Allyn tarina meni todella hänen tunteisiinsa. Tuulet tuovat onnea ja epäonnea, mutta myös melkoisia yllätyksiä.

Historiallisessa tarinassa mennään Norjaan, Christianiaan eli nykyiseen Osloon. Pääosassa on musiikki ja enkeläänellä laulava maalaistyttö Anna, joka antaa äänensä päänäyttelijälle Edvard Griegin näyttämöversioon Henrik Ibsenin Peer Gyntistä. Tämä osa tarinaa on totta, vaikka Annan oikea henkilöllisyys ei olekaan tiedossa.

Tutustumme myös Leipzigin yliopistokaupunkiin, jossa Grieg opiskeli 1860-luvulla ja jonne kirjan päähenkilöidenkin tie vie.

Allyn tarina puhuttelee varmaankin erityisesti musiikin ja purjehduksen ystäviä. Siinä tuodaan tarinaan myös yllättäviä elementtejä. Miksi Ally on näkevinään isänsä näköisen miehen konsertissa?

Osa 3. Varjon sisar (Tähden tarina)

Kolmannessa osassa valokeilaan pääsee Tähti, joka yleensä on aina sivussa. Hän on elänyt koko ikänsä symbioottisessa suhteessa vahvan CeCe-sisarensa kanssa, mutta nyt on aika etsiä omaa polkua.

Varjon sisaren tapahtumat sijoittuvat Englantiin, joka sivulta huokuu menneen maailman charmi. On pölyyntynyt vanhojen kirjojen kauppa Lontoossa, on parhaat päivänsä nähnyt maalaiskartano ja yläluokkaiset veljekset Orlando ja Mouse.

Historia vie lukijan Beatrix Potterin naapurustoon Englannin järviseudulle, Kentin kartanoihin sekä Lontooseen Alice Keppelin salonkiin, jossa vierailee säännöllisesti myös kuningas Edward VII eli Bertie. Alice Keppel oli julkisin Bertien monista rakastajattarista. Bertie oli kuningatar Victorian poika.

Tähden tarina oli mielestäni erittäin kiehtova. Menneisyyden tarina linkittyi hyvin nykyisyyteen, jossa oli paljon tyypillistä englantilaista viehätystä.

Osa 4. Helmen sisar (CeCen tarina)

Päivitys 15.11.2019

Seitsemän sisarta -sarjan neljäs osa Helmen sisar ilmestyi suomeksi syyskuussa 2019. Edellisessä osassa Tähti tutustui historiaansa ja otti itsenäisiä askeleita ja nyt on hänen ”kaksoissisarensa” CeCen vuoro. Tällä kertaa tapahtumapaikkoina ovat Thaimaan Krabi ja Australian Adelaide, Broome ja Alice Springs.

Lucinda Riley on viettänyt paljon aikaa Thaimaassa, sillä hänellä on ollut talo Koh Changilla silloin kuin saari ei vielä ollut suosittu turistikohde. Helmen sisaren tapahtumat sijoittuvat kuitenkin Krabille, jonne CeCe suuntaa ensimmäiseksi etsiessään omia juuriaan. Elämän kuvaus lomakohteessa on todella aidon oloista, Lucindan thai-kokemus tulee sopivasti esiin.

Suurin osa kirjasta vietetään kuitenkin Australiassa. Papa Saltin jättämät vinkit CeCen juurista vievät hänet luoteiseen Australiaan, Broomeen, joka on aikoinaan ollut merkittävä helmenkalastuspaikkakunta. Helmen sisaressa helmenkalastuksen arkea käsitellään melko etäisesti ja olisinkin mielelläni lukenut tarkemmin, miten sukellukset hoidettiin 100 vuotta sitten. Kiinnostava yksityiskohta on, kun eräs päähenkilöistä ei todellakaan usko viljeltyjen helmien mahdollisuuksiin markkinoilla, mutta herra Mikimoto uskoo! (Tänä päivänä Mikimoto on Japanin tunnetuin arvokorutalo.)

Erityisen kiehtovaa kirjassa on kurkkaus Australian alkuperäisväestön elämään. Olen käynyt useita kertoja Australiassa ja pyrkinyt tutustumaan aborginaalikulttuuriin, mutta näkymäni on juuri se, mitä turisteille tarjotaan. Lucinda Riley sipaisee tarinassa monia aborginaalin kulttuurin ja syrjimisen puolia, joita googlaamalla kuva avartuu. Etenkin Australian alkuperäisväestön taiteesta tuli minulle paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa.

CeCen tarinassa on Seitsemän sisarta -sarjan tyyliin rakkautta ja surua, liikuttavia hetkiä ja niitä, jolloin tekisi mieli neuvoa päähenkilöitä, että puhu, kysy, selvitä nyt kaikki yhdellä kertaa! Mutta edeltävien osien tavoin, tutustuminen CeCeen tarjosi loistavan hetken uppoutua historiaan, ihmiskohtaloihin ja kulttuuriin.

Osa 5. Kuun sisar (Tiggyn tarina)

Päivitys 16.4.2020

Seitsemän sisarta -sarjan viides osa Kuun sisar ilmestyi suomeksi maaliskuussa 2020. Tällä kertaa vuorossa on Tiggy, jota ei ole paljon aiemmissa kirjoissa mainittu. Hänen tarinansakin on hieman erilainen, sillä Papa Saltin kirjeessä antamat vihjeet Tiggyn alkuperästä ovat hyvin selkeät: mene Sacromentoon, Espanjaan ja etsi sininen ovi. Ei arvoituksia, ei salaperäisiä esineitä.

Tarina alkaa Skotlannista. Tiggy on eläintieteilijä ja tullut syrjäiselle Kinnairdin tilalle hoitamaan villikissoja. Ollaan lähellä Invernessiä. Lukiessa oli helppo kuvitella lumiset rinteet ja takkatulen ääressä nautitut viskilasilliset. Skotlannin kuvaaminen jää tarinassa kuitenkin melko perustasolle, tyyliin kansantanssit ja haggis. Skottilaisuutta oli enemmän kuuntelemassani englanninkielisessä äänikirjassa, sillä alkuperäistekstissä oli käytetty skottilaisia sanoja

Kinnairdin tilan isäntä on komea sydänkirurgi ja Tiggyn kämppäkaveri on sydämellinen nallekarhu ja jo ihan alusta asti voi päätellä, miten tämä juonilinja etenee. Ennustettavuudestaan huolimatta tilan elämästä on mukava lukea.

Sacromenton sinisen oven takaa avautuu Tiggyn historia. Se tarina vie 1900-luvun alkupuolelle, mielenkiintoiseen mustalaisyhteisöön, jossa flamencomusiikki tahdittaa elämää. Tämä puoli kirjasta antoi minulle ihan uutta näkymää ja kuten sarjan aiempienkin osien kanssa, päädyin jälleen googlailemaan, tällä kertaa Granadan maisemia ja ennen kaikkea flamencotanssija Carmen Amayan elämää. Mustalaisyhteisön elämää kuvataan todella paljon ja juoni jää jopa vähän junnaamaan. Kun Espanjan sisällissota syttyy, niin tarinassakin nytkähdetään eteenpäin.

Tiggy on sympaattinen nuori nainen. Hänellä on herkkyyttä aistia eläinten tunnetiloja ja ehkä hieman tuonpuoleisenkin. Tarinan loppupuolella hänestä kuoriutuu jo Neiti Etsiväkin. Hieman minua hymyilytti, sillä loppukäänteet olivat kuin tyttökirjasta.

Luin Kuun sisaren e-kirjana ja osin kuuntelin englanninkielisena äänikirjana. Suomenkielinen äänikirja ilmestyy 29.5.2020.

Kuun sisar oli jälleen kepeää viihdettä ja luin sen mielelläni, kuten tulen lukemaan sarjan kaksi seuraavaakin osaa. Kuun sisar ei ollut minulle sarjan vahvin teos, sillä se eteni niin tavattoman ennustettavasti, mutta oli se silti taattua Lucinda Rileyn tarinankerrontaa, eli aikuisten satua maustettuna hippusella todellista historiaa!

Osa 6. Auringon sisar (Electran tarina)

Päivitetty 3.11.2020

Seitsemän sisarta -sarjan kuudes osa Auringon sisar ilmestyi suomeksi syyskuussa 2020. Nyt on sisarsarjasta vuorossa tummaihoinen Electra, joka on maailmankuulu huippumalli. Häneen on aiemmissa sarjan osissa aina vihjattu vain tuittupäisenä ja muutoinkin hieman hankalana tyyppinä, joka ei ole perheeseensä eli viiteen adoptiosiskoonsa paljon yhteydessä.

Nyt tapaamme Electran Manhattanin luxuskodissaan. Puitteet ovat kunnossa, mutta Electran pää on kovin sekaisin. Isä on kuollut ja rocktähtipoikaystävä jättänyt, elämän suunta on hukassa. Electra ei selviä päivääkään ilman vodkaa ja muutamaa huumeviivaa. Kaiken lisäksi paikalle ilmestyy nainen, joka väittää olevansa Electran isoäiti.

Ennen kuin Electran juuria lähdetään tutkimaan, täytyy käydä syvällä ja alkaa toipua riippuvuuksista. Lucinda Riley kuvaa alkoholi- ja huumeriippuvuutta hyvin aidontuntuisesti ja vakuuttavasti, tosin aineista irtautuminen lienee oikeassa elämässä kovasti haasteellisempaa.

Auringon sisar on melkoinen järkäle, 906 sivua ja 1034 grammaa. Osin luin ja osin kuuntelin Usva Kärnän lukemana äänikirjana.

Kaikki sisarukset ovat saaneet Papa Saltilta kirjeen alkuperästään, mutta Electra on hukannut omansa. Siksikin on hyvä, että isoäiti on paikalla ja lähtee kerimään auki tarinaa, joka alkaa New Yorkista 1930-luvulla, mutta siirtyy pikaisesti Keniaan.

Kenian osuudessa ollaan Nairobin lähellä ulkomaalaisyhteisössä, jota historiassa kutsutaan Happy Valleyn porukaksi. Siihen kuuluivat 1920-luvulla esimerkiksi Karen Blixen ja Denys Finch-Hatton. Kun on nähnyt Minun Afrikkani -elokuvan, Auringon sisaren kuvaus vaikuttaa tutulta. Nyt ollaan kuitenkin vuosikymmen edellä Karenin aikoja ja bilettäminen on muuttunut vauhdikkaammaksi. Happy Valleyssä pyritään onneen champagnen, huumeiden ja seksin avulla.

Afrikasta olisin lukenut mielelläni enemmänkin. Kun tarinaan tulee mukaan pieni vauva, olin aivan myyty. Hieman jopa harmitti, että tarina palaa sodanjälkeiseen New Yorkiin, sillä sen vaiheen kuvaukseen liittyvä mustien oikeuksien puolesta taisteleminen jättää melko ulkopuoliseksi.

Auringon sisaren loppu oli ennakoitavissa, mutta eipä se haitannut, hyvään mieleen oli hyvä lopettaa. Nyt ollaan kuuden kirjan jälkeen valmiusasemissa odottamassa seitsemännen sisaren astumista esiin. Onko häntä? Onko Papa Salt sittenkin elossa? Mitä tapahtuu Atlantiksen kellarissa? Onnistuuko kirjasarjan seitsemännen osan lanseeraus yhtä aikaa kaikkialla maailmassa? Ja onko seitsemäs osa vielä järkälemäisempi kuin tämä kuudes, jota olisi voinut käyttää käsipainona ja jota ei sängyssä selällään voinut ollenkaan lukea?

Osa 7. Kadonnut sisar (Meropen tarina)

Päivitetty 24.7.2021

Seitsemän sisarta -sarjan päätösosa ilmestyi maailmanlaajuisesti toukokuussa 2021. Paitsi että Kadonnut sisar ei ollutkaan päätösosa, vaan Lucinda Riley tiedotti, että tulee vielä ihan oma osa Pa Saltille nimeltään Atlas. Sitten tuli suru-uutinen:

Lucinda Riley kuoli 11.6.2021.

Lue erillinen blogijuttu, jossa käsittelen Lucindan poismenoa, hänen viimeiseksi jäänyttä kirjaansa sekä uutista siitä, miten Atlas-teokselle käy.


Lucinda Rileyn kirjoja on myyty yli 30 miljoonaa kappaletta. Menestys ei ole hiipumassa, sillä Seitsemän sisarta -kirjojen tv-sarjaoikeudet on myyty Hollywoodiin.

Minä suosittelen lämpimästi Seitsemään sisareen tutustumista. Ne ovat sadunkaltaisesta asetelmastaan huolimatta elämänmakuisia, tunteisiin vetoavia ja historiaa avaavia. Aivan loistavaa viihdettä! Luku- tai kuuntelukokemukselle annan ⭐️⭐️⭐️⭐️

Suomen vierailullaan 2019 Lucinda Riley jaksoi kertoa innostuneesti samoja asioita eri yleisöille. Hän todellakin osasi ottaa yleisönsä ja heittää englantilaista huumoria juttujen väliin! Tästä näytteen saat katselemalla videoidun keskustelumme Lahden Suomalaisessa kirjakaupassa: KLIK Kuulet myös, kuinka Lucinda ääntää kaupungin nimen!

Poseerasimme vielä Lucindan assistentin / miehen tyttären Olivian kameralle maaliskuussa 2019. It was a great pleasure to talk to you, dearest Lucinda. Next time the aurealis borealis should be on the agenda.

Lucinda Rileylta on Seitsemän sisarta -sarjan lisäksi suomennettu neljä teosta Vaarallinen kirje, Perhosten huone, Keskiyön ruusu ja Enkelipuu. Kaikki kirjat löytyvät myös äänikirjoina.

Lucinda Rileyn kirjat on suomentanut Hilkka Pekkanen ja suomenkieliset äänikirjat lukeneet Meri Nenonen ja Usva Kärnä. Kustantaja Bazar.

Kommentit
  1. Anu Hirsiaho
  2. Amma
  3. Mari / Mrs Karlsson lukee
  4. Reta Anna Maria
  5. Pirjo
    • Avatar photo Kirsi Ranin
      • Milla Magia

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *