JUTTU TUTUSTA: Ohjaaja Taru Mäkelän lukuvinkit

Taru Mäkelä on onnellinen nainen. Hänen uusin pitkä elokuvansa, ilman Elokuvasäätiön taloudellista tukea tuotettu Täydellinen joulu, on lokakuun lopun ensi-illasta alkaen löytänyt yleisönsä. Marraskuun katsotuimmista elokuvista se otti kakkospaikan Jokerin ja Terminatorin välissä,  ja jatkaa joulua kohti elokuvateattereissa kautta maan.

Täydellinen joulu on kertomus siitä mitä voi tapahtua, kun hyväsydäminen nainen kyllästyy lasten jouluralliin exien ja nyxien kotien välillä ja päättää kutsua koko verkoston kotiinsa juhlan viettoon. Ohjaajan sanoin:

Ja kyllä sitten tapahtuukin!”

Elokuva perustuu ruotsalaiseen menestyskomediaan, ja on lokalisoitu mainiosti. Tekijät onnistuvat kaikilla osa-alueilla, minä haluan nostaa erityisesti onnistuneen castingin eli näyttelijävalinnat. Loistavat näyttelijät tavoittavat hahmojensa tyypit osuvasti ja tukevat näin tarinan kerrontaa.

Ohjaaminen on aina ollut Tarun kutsumus. Taideteollisen korkeakoulun ohjaajalinjalle ei 80-luvun alussa kuitenkaan otettu naisia, joten kun Taru oli päättänyt mennä kouluun, hän valitsi reitin joka varmisti sisäänpääsyn ja valmistui vuonna 1989 leikkaajalinjalta.

Taru on ohjannut hyvin erilaisia töitä, sekä teatteriin että valkokankaalle. Viime vuosina elokuvat ovat painottuneet komedian puolelle (Varasto, Mieletön elokuu, Eila, Rampe ja Likka, Varasto 2), mutta töiden pitkälle listalle kuuluu myös mm. pitkä elokuva Pikku sisar sekä dokumentteja. Pitkä dokumentti Saalis kertoo Mäkelän elokuvasuvun tarinan siitä alkaen kun isoisä perusti elokuvateatterin Tampereelle. Saalis on minusta ehdottomasti toisenkin katsomisen arvoinen, jos siihen mahdollisuus avautuu.

Tällä hetkellä työn alla on holokaustista kertova kansaivälinen tv-sarja, johon liittyvää aineistoa on luettava paljon. Tarun jokapäiväiseen lukurutiiniin kuuluvat myös Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti, joita seuraamalla pysyy tuntuma siitä mitä ajassa liikkuu. Taru myös käsikirjoittaa, ja se vaatii paljon taustatyötä ja lukemista. 

Lukusuosituksia sain Tarulta kaksi: Jari Nissisen 2018 ilmestynyt Lahtiase, joka kertoo Suomi-konepistoolin suunnittelijan, Aimo Lahden huikeasta elämästä sekä Project Gutenberg. Se on maksuton nettipalvelu, jossa on digitoituna kirjoitettua historiaa ja dokumentteja, joita ei osaisi edes etsiä, saati että ne löytäisi luettavakseen. Taru pitää omien sanojensa mukaan ”kaikesta kummallisesta”, ja Project Gutenbergistä löytyy monenlaista materiaalia, kaikkea kummallistakin.

Joulurauhaan laskeutuessani muistelen Täydellisen joulun hulinaa ja kannustan kaikkia omannäköisensä joulun viettoon. Lämmin sydän, joulumieli ja hyvä tahto riittävät pitkälle. Riisipuuroa nekään eivät kyllä korvaa!


Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *