Marjan vuosi oli täynnä kulttuuria ja kokemuksia

Kirjoittanut Marja Castrén  - 7.1.2020 | 07:00 0 Aiheet: Kirjavaa 

Olen lukenut tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Kirjojen määrä on lisääntynyt, koska olen kuunnellut paljon äänikirjoja. Ne herättävät paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Kaikki kirjat eivät sovikaan äänikirjoiksi, kuten Bolla, Ystäväni Natalia tai Ei enää Eddy, jotka kaikki vaativat totaalista keskittymistä. Niiden kieli on myös niin vaativaa, että se on nähtävä ja luettava. Mutta Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarja sopii, samoin dekkarit, joita en ole vuosiin lukenut, mutta nyt innostuin niistä uudelleen kuunneltuani Max Seeckin Uskollisen lukijan ja Camilla Greben Skuggjägaren.

Äänikirjat ovat innostaneet minut tutustumaan uusiin kirjailijoihin ja erilaisiin kirjoihin kuin niihin, joita tavallisesti luen. Ihastuin äänikirjoihin muutama vuosi sitten, kun kiinnostuin Edward St Aubynin Patrick Melrose -sarjasta. Alex Jennings on varmasti paras lukija, jota olen kuunnellut. Hän ei ole perinteinen lukija vaan esittäjä, kuin kuunnelmassa. Vaikka televisiointi kirjoista on hieno, kuuntelukokemus oli paljon enemmän. Siksi kuuntelin St Aubynin kirjan Dunbar (Mediamoguli) englanniksi enkä pettynyt. Lukija Henry Goodman onnistuu tehtävässään, ja tämä moderni versio Shakespearen Kuningas Learista oli antoisaa kuunneltavaa.

Keräsin listaksi vuoden parhaat kirjani. Jokainen listan kirjoista ansaitsee erityismaininnan, mutta Sara Stridsbergin Kärlekens Antarktis (Rakkauden Antarktis) saa vielä lisämainnan. Aivan hirveä ja mustanpuhuva aihe, mutta niin kaunis kieli, että se nostaa kyyneleeet silmiin.

Marja tapasi Monica Fagerholmin Akateemisessa kirjakaupassa.

Vuoden parhaat kirjat

Tammen Keltaisen kirjaston 500. kirja Ei enää Eddy ja sen suomentaja Lotta Toiviainen (vas.).

 Kirjamessut -ja tapahtumat

Marjan kooste Turun Kirjamessujen monipuolisesta annista.

Helsinki LIT, Turun Kirjamessut ja Helsingin Kirjamessut kuuluivat myös vuonna 2019 ohjelmaani. Kirjailijoiden haastattelut ja keskustelut kirjoista ovat avanneet, muuttaneet ja syventäneet lukukokemustani. Ystäväni Natalia sai uuden ulottuvuuden, kun tapasimme kirjailija Laura Lindstedtin Helsingin Kirjamessujen lukupiirissä. Helsinki LITin vaikuttavin kirjailija oli Kim Thuy, joka kertoi elämästään ja kirjastaan Ru.

Lahden kirjailijakokouksessa saimme Kirsin Book Clubin jäsenten kanssa uudemman kerran nauttia Kim Thuyn seurasta ja hänen tarinankerronnastaan. Ehdottomasti kesän paras lounas arkkitehtonisesti upeassa Piano-paviljongissa, Vesijärven rannalla oli Kim Thuyn kanssa. Hän on huikea, hauska, lämmin ja huomaavainen ihminen.

Olen nauttinut kirjallisuudesta pieninä annoksina Otavan kirjakaupan Kello viiden salongissa, Keltaisen kirjaston tapahtumissa ja St Georgen lukupiiritapaamisissa. Niissä tapaa kirjailijoita ja kirjallisuudesta kiinnostuneita. Suosittelen lämpimästi näitä julkisia ja maksuttomia tilaisuuksia.

Louisiana Literature Festivalin maisemia ja tunnelmia.

Elokuussa Louisianan Literature festivaalilla en tiennyt, mistä olin eniten vaikuttunut, Louisianan modernin taiteen museosta, alueen arkkitehtuurista, näkymästä merelle vai Louisianan kirjallisuusfestivaalista. Huima yhdistelmä ja hieno matka Kirsin Book Clubin jäsenten kanssa tanskalaiseen kulttuurin kehtoon.

Vuoden huippuhetki

Vuoden huippuhetki ja ainutlaatuinen kokemus: valmistujaisjuhlallisuuden Harvardin yliopistossa.

Vuoden upein ja hienoin kokemus kaikin tavoin oli tyttäreni valmistujaiset. Usean päivän juhlallisuudet Harvardin yliopistossa olivat henkeäsalpaava tilaisuus. Vieläkin tuntuu epätodelliselta, että on saanut olla mukana Harvard Commencement Week -tapahtumissa, paikassa jolla on maailmanlaajuisesti korkea akateeminen, tieteellinen ja kulttuurinen status. On hengästyttävää vieläkin sisäistää kokemaansa: The Harvard Yard, arkkitehtuuri, taidekokoelmat, kirjastot, historia, perinteet ja tietenkin itse juhlatilaisuudet. Pääjuhlassa pääpuhuja, The Head Speaker 2019 oli Saksan liittokansleri Angela Merkel ja kuulijoina oli 30 000 valmistuvien perheenjäsentä ja ystävää. Harvard Yardin alueella on jotain suomalaistakin, Alvar Aallon vuonna 1949 suunnitelema The Woodperry Poetry Room, joka sijaitsee loisteliaassa The Lamont Library -rakennuksessa.

Museot

Museokortti on varmasti 2010-luvun paras kulttuurituote. Niin paljon iloa, elämyksiä ja sivistystä yhdessä kortissa. On aivan mahtavaa vaikka vain pistäytyä museossa ja ihailla hetken jonkun mestarin luomusta ja sitten jatkaa päivää huomattavasti energisempänä.

Omakuvat – Helene Schjerfbeck ja Ellen Thesleff.

Viime vuonna oli taas hienoja näyttelyitä, joista kaksi on ehdotonta suosikkiani, HAMin Maalaan kuin jumala – Ellen Thesleff ja Ateneumin Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck.  Lopultakin suomalaiset naistaiteilijat saavat arvostusta, jonka arvoisia he todella ovat. Kumpikin näyttely on vielä mahdollisuus nähdä muutaman viikon ajan.

Kotinurkillani sijaitsee EMMA, jossa syksystä lähtien on ollut Michael Jackson On The Wall -näyttely. Se herättää ristiriitaisia tunteita, aivan kuten Peter Handken Nobel-palkinto. Mutta näyttelyyn kannattaa ehdottomasti tutustua. Taiteilijat kuvaavat hyvin Jacksonin ristiriitaisuutta palvotuttuna ikonina ja toisaalta varsin sairaana, henkisesti pirstaloituneena, yksinäisenä ja syvään masennukseen vaipuneena ihmisenä. Ei voi kuitenkaan kieltää, etteikö viimeisin dokumentti Jacksonin suhteista nuoriin poikiin häiritsisi näyttelyyn tutustumista.

Olen mielestäni onnekas, kun myös Didrichsenin ja Villa Gyllenbergin taidemuseot sijaitsevat lähistöllä, kuten myös Hanasaari, jossa on esillä teoksia Liljevalchin Taidehallin kuuluisasta Kevätsalongista.

Kesällä teimme ystävättäreni kanssa päiväretken Mänttään Serlachius-museoiden näyttelyihin. Mieleenpainuvin oli Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide -näyttely. He ovat suomalaisen taidehistorian tuntemattomia lahjakkuuksia, joiden elämäntarinat ja työt hämmästyttävät ja ihastuttavat.

Musiikki

Alladin-musikaali Broadwaylla tarjosi upean esityksen, joka on huumaava yhdistelmä hienoa koreografiaa, puvustusta ja korkeatasoisia laulajia ja tanssijoita. Mieleenpainuva oli myös RSO:n konsertti syyskuussa, kapellimestarina legendaarinen 92-vuotias Herbert Blomstedt. Konsertti henki iloa ja energiaa, jota harvoin kokee. Televisio (kiitos Yle) tarjoaa minulle kaksi jokavuotista ihanaa musikkikokemusta, Uuden Vuoden Strauss -konsertin ja syksyllä BBC Proms -päätöskonsertin. Silloin istun yksin, kuuntelen ja nautin.

Teatteri

Marja yhdessä Kirsin Book Clubin Piian kanssa Kolmen kimppa -näytelmää katsomassa.

Muutama poiminta vuoden teatterikokemuksista, joista ranskalainen farssi Kolmen kimppa Studio Pasilassa ihastutti ja nauratti. Nuoret näyttelijät, Jarkko Niemi, Olli Rahkonen ja Elina Hietala tarjosivat laadukasta ihmissuhdekomediaa.

The Play that goes wrong Svenska Teaternissa on Monty Python -henkinen farssi teatteriryhmän kaikin puolin pieleen menevästä näytelmästä. Rosa Liksomin kirjaan perustuva monologi Everstinna on Lapin tytön kasvukertomus toisen maailmansodan pyörteissä. Minna Lindgrenin kirjaan perustuva Vihainen leski tarjoaa naurua ja iloa vakavien asioiden äärellä. Kummatkin Helsingin Kaupunginteatterissa.

Vuoden yllättäjä oli Naive Man Companyn Luulosairaat, joka oli Espoon Kaupunginteatterin vierailuesitys. Se oli erittäin moderni, sanaton ja riisuttu versio Molierin luulosairaasta, akrobatia ja tanssi ilmaisukeinoina.

Vihainen leski Helsingin kaupunginteaytterissa oli yksi Marjan viime vuonna näkemistä näytelmistä.

Tässä muut Kirsin Book Clubin vuoden 2019 vuosikatsaukset:

Avainsanat:, , , , , , , , , , , ,

Liittyvät artikkelit

Tietoa kirjoittajasta

Marja Castrén

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *