Podcast #13 – Kirjeenvaihdossa Antti Rönkä & Petri Tamminen ja Juha Itkonen & Kjell Westö
Milloin sinä viimeksi kirjoitit kirjeen? Me Airin kanssa mietimme, ja totesimme, että oikeasta kirjeen kirjoittamisesta oli kummallakin kulunut jo melko pitkä tovi.
Siksikin ihastuneena tartuimme kahteen uuteen kirjeenvaihtokirjaan ja keskustelimme niistä uusimmassa podcastissamme, johon pääset klikkaamalla kuvan nuolta (ei näy sähköpostissa) tai etsimällä Kirsin Book Clubin SoundCloudista tai Apple Podcasteista. Keskustelumme kestää noin 40 minuuttia.
Antti Rönkä & Petri Tamminen
Silloin tällöin onnellinen
Antti Rönkä on poika ja Petri Tamminen on isä. Molemmat ovat kirjailijoita. Isä yrittää tavoitella poikaansa, tämä ei vastaa. Isä keksii lähestyä kirjeellä, silloin poika vastaa. Kirjoittaminen on kummallekin luonteva kommunikaatiomuoto. Se mikä ei onnistu kasvotusten tai edes puhelimessa onnistuu kirjoittamalla.
Isä neuvoo poikaansa, joka kirjoittaa esikoiskirjaansa. Vähitellen kirjoittamisen teoriasta liu’utaan henkilökohtaisempiin asioihin. Kirjoittaahan Antti Rönkä omaan elämäänsä pohjautuvaa kirjaa kiusaamisesta ja siitä, miten se edelleen vaikuttaa hänen elämäänsä. Mitä isä onkaan antanut henkiseksi perinnöksi pojalleen ja mitä lukkoja kirjeenvaihto on heidän välillään avannut.
Kirjeenvaihto on tavattoman avointa. Poika tykittää ja isä vastaa tyylilleen ominaisesti varovaisemmin. Molemmat ovat kuivan huumorin taitajia. Loistava luku-/kuuntelukokemus!
- Antti Rönkä & Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen
- Kustantaja Gummerus, 2020
- Äänikirjan lukijat: Ville-Veikko Niemelä & Jukka Pitkänen
- ⭐️⭐️⭐️⭐️
Lue myös:
- Antti Rönkä: Jalat ilmassa
- Petri Tamminen: Suomen historia
- Petri Tamminen: Musta vyö
Juha Itkonen & Kjell Westö
7 + 7 Levottoman ajan kirjeitä
Juha Itkosta ja Kjell Westötä yhdistää kirjailijuus ja jalkapallon pelaaminen FC Kynässä, mutta tuttavuutta läheisempiä ystäviä he eivät kirjeenvaihdon aloittaessaan ole. Erilainen on heidän elämänvaiheensakin. Nelikymppisen Itkosen perheeseen on juuri syntynyt keskoskaksoset, ja kirjailijan päivät täyttyvät nelilapsisen perheen arkikokemuksista, useimmiten onnellisista. Häntä 16 vuotta vanhemman Westön pojat ovat jo aikuisia, ja vaikka hän avioituukin kirjeenvaihdon aikana, uutta pikkulapsiarkea hän ei enää suunnittele.
Yli puolitoista vuotta kestäneen kirjeenvaihdon aikana miehet jakavat hyvinkin henkilökohtaisia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan, vaihtavat ajatuksia ajankohtaisista tapahtumista ja teemoista, kipeistäkin tunnoistaan liittyen mm. kulttuuriseen omimiseen, #metoo-ilmiöön, ilmastonmuutokseen. Ystävystyvät.
Itkosen ja Westön kirjeet ovat pitkiä ja mietittyjä, melkeinpä esseitä. Avoimesti he tuntuvat kirjoittavan elämästään ja ajatuksistaan. Varsinaista oppipoika-kisälli-suhdetta näillä kahdella menestystä saaneella kirjailijalla ei ole, mutta vähän isovelimäiseksi Westö heittäytyy neuvoessaan omaan kokemukseensa vedoten, miten kirjailijan ei kannata negatiivisiin kritiikkeihin reagoida. Neuvon kirvoittaa Itkosen tilitys siitä, miten syvästi häntä haavoittivat Pelastakaa perhoset -kirjan saamat teilaukset lehdissä ja miten ne saivat hänet epäilemään, pystyykö hän enää kirjoittamaan romaania.
7+7 on erinomainen äänikirjana(kin), jossa kirjailijat lukevat omat kirjeensä. Kirja tulee iholle monella tapaa, ei vähiten siksi, että kuulija/lukija saa seurata lähietäisyydeltä kahden kollegan ystävyyden syntymistä.
- Juha Itkonen & Kjell Westö: 7 + 7 Levottoman ajan kirjeitä (7 +7 Brev i en orolig tid)
- Kustantaja suomeksi Otava, ruotsiksi Förlaget, 2019
- Äänikirjan lukijat: Juha Itkonen ja Kjell Westö
- ⭐️⭐️⭐️⭐️
Lue myös:
- Juha Itkonen: Palatkaa perhoset
- Juha Itkonen: Minun Amerikkani
- Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas
- Kjell Westön Kangastus 38 Kansallisteatterissa
-
Podcast-vieraana Max Seeck: Loukko, suljetun paikan mysteeri ja Koputus, kauhuleffa
Max Seeck teki sen taas. Koukutti lukemaan pikkutunneille, vaikka uuden Loukon tunnelma oli välillä -
Vera Vala: Italialainen peli – uuden Salla Kotka -sarjan tyylikäs ja jännittävä avaus
Vera Valan Italialainen peli aloittaa uuden, Milanon liepeille sijoittuvan jännärisarjan. Päähenkilönä on oikeuspsykologiaa opiskellut
Tietoa kirjoittajasta
Kiitos taas kerran todella kiinnostavasta podcast-jaksosta! Olen ollut kuuntelija ihan alusta asti, vaan eipä ole tullut aikaisemmin kommentoitua. Tätä jaksoa kuunnellessa tuli mieleen, että palautteella on kuitenkin iso merkitys.
Molemmat kirjat kiinnostivat jo lähtökohtaisesti, mutta tämän keskustelun jälkeen vielä piirua enemmän.
Ihanaa, KIITOS!
Blogiamme seuraa noin tuhat ihmistä päivässä, mutta podcast ei ole lähtenyt samanlaiseen lentoon. Ihanaa saada palautetta kuuntelijalta, sillä on iso merkitys kuten toteat. Otamme kyllä vastaan myös kehitysehdotuksia, sillä koemme, että olemme 13 podcastin kanssa vielä aika aloittelijoita.
Mutta kiitos, kiitos vielä kerran Jenni!
Annan myös palautetta, vaikken tätä uusinta ole vielä kuunnellut. Joulun aikaan kuuntelin kaikki aikaisemmat. Kun en ollut teitä livenä kuullut, olin kuvitellut teidän äänenne, niinkuin usein käy. Airin ääni oli tuttu; sellaiseksi olin sen kuvitellutkin. Mutta sinun Kirsi, yllätti minut täysin. Äänesi oli aivan erilainen ja puhetapasi paljon rauhallisempi. Olin luonut sinusta mielessäni tulisieluisemman, mutta olinkin tosi tyytyväinen oikeaan Kirsiin. Hassua, miten voi erehtyä! Kiitos podcasteista, ja kiitos myös ihanan selkeästä ja suloisesta suomenkielestä. On nautinnollista kuunnella huoliteltua kieltä.
Itkosen ja Westön kirjan luinkin jo, mutta ei siitä tämän enempää.
Kiitos palautteesta!
Jännää, miten me luomme mielikuvia toisistamme! Olen kuullut aiemminkin, että olen rauhallinen, mutta kuullut myös olevani ärhäkkä. Haluaisin ajatella olevani tulisieluinen, mutta ehkäpä lieskat ovat ilmaisussa jo hieman tasaantuneet!