Arttu Tuominen: Verivelka – Rikoksesta, ystävyydestä ja menneisyyden taakasta

Nautiskellaan vielä hetki Arttu Tuomisen  Vuoden johtolanka -palkitun Verivelan seurassa ennen kuin DELTA-sarjan toinen osa Hyvitys ilmestyy.  Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolangan vuosittain edellisen vuoden merkittävästä kotimaisesta dekkariteosta. Palkittava voi siis olla muunkin muotoinen kuin romaani, vuonna 2020 voiton nappasi ansaitusti Verivelka.

1. Mikä on dekkarin rikos ja kuka sitä selvittää?

Ahlaisissa länsirannikolla on yksi ryyppyporukassa päiväkausia juopotelleista saanut veitsestä kuolettavasti. Paikalla olleet eivät muista mitään, tai muistavat kaiken eri lailla. Tapausta tutkii Porin poliisilaitoksen komisario Jari Paloviita, jolle tämä on ensimmäinen henkirikos tutkinnanjohtajan viransijaisena. Onnistumisen paine on kova, ja uralla eteneminen toisi myös taloudellista turvaa. Paloviidan vaimo kun suhtautuu sisustamiseen erittäin antaumuksellisesti, samalla kun hänen tapansa käyttää rahaa on melko huoleton.

2. Ovatko dekkarin henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

Kirjan nykyhetken tapahtumien keskipisteessä on kolme miestä, jotka ovat tuttuja – osin myös ystävyksiä – poikavuosilta. Näistä yksi johtaa rikostutkintaa ja toinen istuu putkassa kolmannen puukotuksesta epäiltynä. Melkoinen kattaus siis! Takaumat poikien kouluvuosilta taustoittavat henkilöitä ja heidän välisiään suhteita erinomaisesti.

3. Onko juoni vetävä? Ajankohtainen? Entä yllätyksellinen, arvaako lopun?

Tuominen rakentaa juonta taitavasti. Tarina kulkee hyvin, ja menneisyyden salaisuuksia raotetaan pitkin matkaa sopivasti annostellen niin että loppuratkaisu tuntuu tuoreelta, eikä se kuitenkaan tule ihan yllätyksenä. Henkirikoksen tutkinta kiemuroineen luo oman jännitteensä, poikien menneisyys ja perhetausta omansa.

4. Opitko jotain yhteiskunnasta / kulttuurista / jostain muusta?

Verivelan yhteiskunnallinen ulottuvuus ei tuonut minulle sellaista uutta, jota en olisi jo tiennyt. Se on kuitenkin hyvä muistutus siitä, miten erilaisten ongelmien kanssa perheissä painitaan. Arkkitehdin perheessä pohditaan isän etätyön ergonomiaa, toisissa perheissä on moninkerroin rankempia pulmia ratkottavana. Pahimmillaan vanhemmat eivät ratko ongelmia, vaan ovat itse ongelma, jonka vaikutuspiirissä lapsi joutuu selviytymään.

Arttu joutui antamaan sormenjälkensä Juha ”Hermo” Rautaheimon ammattimaisessa opastuksessa, ennenkuin sai leikata upeaa Verivelka-kakkua.

5. Miten paljon dekkarissa kuvataan päähenkilön elämää?

Kerronnan keskiössä on Jari Paloviita, jonka perheistä ja elämästä nyt ja menneisyydessä saamme tietää melko paljon. Odotan mielenkiinnolla miten Jarin elämä kehittyy sarjan seuraavassa osassa.

6. Onko dekkari raaka, ahdistava tai pelottava?

Verivelkaa lukiessani minua ahdisti sekä aikuisten julmuus lapsia kohtaan että lasten julmuus. Tuominen taustoittaa kaveriporukan elämää hyvin, näin lukijalle aukeaa, miksi pahiksista on tullut pahiksia. Sivumäärältään vähäinen väkivallan kuvaus on erittäin hyvin perusteltua, eikä tämä kertomus onneksi löytänyt minusta pitkäaikaisia kipupisteitä. Saatoin siis vain nauttia kirjasta.

7. Herättikö dekkari sinussa ajatuksia, koskettiko?

Lasten huono kohtelu koskettaa aina. Ajatuksia herätti myös sotiemme pitkä varjo, joka näkyi yhdeltä kantilta myös Verivelassa.

8. Suositteletko ja kenelle?

Vahva suositus Verivelalle! Uskon romaanin miellyttävän monenlaisia lukijoita. Book Clubin Kirsi oli paikalla Vuoden johtolanka palkintotilaisuudessa ja kertoi palkintoraatilainen Raija Perälän sanoneen, että luettuaan Verivelan, hänelle oli tullut tunne ”Voiko näin hyvää teosta ollakaan!”

  • Arttu TuominenVerivelka
  • WSOY 2019
  • Myös e-kirjana ja äänikirjana
  • Äänikirjan lukija: Ville Tiihonen
  • 12 h 6 min
  • ⭐️⭐️⭐️⭐️
Kirsin Book Club osallistuu tällä postauksella kirjabloggareiden Dekkariviikkoon. Lue lisää Luetutnet-blogista.

Aiempia Kirsin Book Clubin dekkarijuttuja löytyy tästä, KLIK.

Kommentit
    • Minna

Vastaa