Eva Frantz: Kahdeksas neito – Suomen ehdokas pohjoismaisen Lasiavain-palkinnon saajaksi

Kirjoittanut Airi Vilhunen - 12.6.2020 | 08:05 0 Aiheet: Kirjat

Rikosgenre on vahva kaikissa Pohjoismaissa, ja pohjoismaisilla rikosromaaneilla on myös oma palkinto, vuodesta 1992 vuosittain jaettu Lasiavain (Glasnyckeln). Nimensä palkinto on lainannut rikosgenren klassikon Dashiell Hammetin romaanista. Alkuun palkinnosta kilpasivat ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset dekkarit. Suomalaiset rikosromaanit pääsivät mukaan 1997 ja islantilaiset vuonna 2000. Päästäkseen Lasiavain-ehdokkaaksi kirjan on kuitenkin oltava luettavissa myös ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi.

*Eva Frantzin Kahdeksas neito on voittanut vuonna 2019 Suomen dekkariseuran jakaman Vuoden johtolanka -palkinnon.*

Suomen tämän vuoden Lasiavain-ehdokas on Eva Frantzin Kahdeksas neito, joka on jo ehditty viime vuonna palkita omalla suomalaisella rikoskirjallisuuspalkinnollamme, Vuoden johtolangalla.

Eva Frantzin toinen Anna Glad -sarjan dekkari on Lasiavain-kilpailussa kovassa seurassa, mukana ovat mm. Camilla Grebe (Skuggjägaren/Varjokuvat) ja Jo Nesbø (Kniv/Veitsi). Palkinnon myöntää yhteispohjoismainen Skandinaviska Kriminalsällskapet.

Anna Glad -sarjaan on ehtinyt ilmestyä jo kolmas kirja För han var redan dö, joka ilmestyy pian suomeksi nimellä Tästä pelistä pois.

Mutta nyt Kahdeksas neito Kirsin Book Clubin vakiokysymysten kautta peilattuna:

1. Mikä on dekkarin rikos ja kuka sitä selvittää?

Merestä löytyy avantoon hukkuneena Futurica-nimisen kansanopiston valokuvauksen opettaja Boel Westman. Onnettomuudelta näyttänyt kuolema alkaakin paljastua rikokseksi, jota selvittää ylikomisario Anna Glad yhdessä nuoremman kollegansa Märtan kanssa. Miten tottuneen avantouimarin kuolemaan liittyvät Anna Gladille toimitetut valokuvat nuorista alastomista tytöistä?

2. Ovatko dekkarin henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

Anna Glad on tavallisen oloinen, vähän hompsuinen ja sinkku poliisi, jolla on vipinää myös suhderintamalla. Sivuhenkilöinä on monta nuorta tyttöä, jotka kipuiluineen, toiveineen ja joskus ajattelemattomuuksineen ovat riittävän uskottavia. Juoneen sekoittuu myös pikkukaupungin sisäisiä, uusia ja vanhoja kiemuroita ja mm. kilpaa kaupunginjohtajuudesta.

3. Onko juoni vetävä? Ajankohtainen? Entä yllätyksellinen, arvaako lopun?

Nuorten tyttöjen hyväksikäyttö on valitettavan ajankohtainen aihe. Samaa tematiikkaa käsitellään myös tänä vuonna ilmestyneessä Elina Backmanin esikoisteoksessa Kun kuningas kuolee. Se on esitelty Dekkariviikon aikaisemmassa blogijutussamme: (KLIK).

Juonessa on sen verran mutkia, että heti loppua ei arvaa. Kovin yllätykselliseksi sitä ei kuitenkaan voi kuvata.

4. Opitko jotain yhteiskunnasta / kulttuurista / jostain muusta?

Kahdeksas neito tapahtuu pienessä rannikkokaupungissa, joka minun silmissäni on Tammisaari. Tapahtumat kietoutuvat suomenruotsalaisessa kulttuurissa yhä vahvasti elävään Lucia-perinteeseen, jonka yksityiskohdista, mm. Lucian neidoista opin myös uutta.

5. Miten paljon dekkarissa kuvataan päähenkilön elämää?

Rikostarinan rinnalla kulkee Anna Gladin yksityiselämän kuvaus sekä Annan entisen työparin, juuri eläköityneen ja sydänleikkausta odottavan Rolf Månssonin elämä. Hän osoittautuu varsinaiseksi jouluihmiseksi, ja tästä teemasta irtoaa paljon.

6. Onko dekkari raaka, ahdistava tai pelottava?

Kahdeksas neito ei ole raaka eikä pelottavakaan, mutta ei myöskään mitään pehmokrimiä. Kuvaukset maailmasta, jossa kirjan nuoret 80-luvulla sekä nykyhetkessä elävät, ovat uskottavuudessaan ahdistavia mutta mistään trilleristä ei ole kysymys.

7. Herättikö dekkari sinussa ajatuksia, koskettiko?

Eniten ajatuksia herättivät kuvaukset tämän hetken nuorten tyttöjen elämästä ja netin ihmeellisen ja kuvottavan maailman vaaroista.

8. Suositteletko ja kenelle?

Kirjan tapahtumat sijoittuvat joulukuuhun, mutta kyllä kirja sopii myös kesällä luettavaksi. Näin juhannuksen aikaan jouluun on sopivasti puoli vuotta. Suosittelen kirjaa niille, jotka eivät halua lukea väkivaltakuvauksia mutta haluavat dekkariinsa sopivasti jännitystä.

Kuuntelin kirjan äänikirjana, ja sen lukija Anna Saksman on yksi suosikeistani. Koska kirjassa seurataan tapahtumia monen henkilön näkökulmasta, meni hetki ennen kuin äänikirjasta pystyin hahmottomaan, milloin kerronta siirtyi takaumaksi. Muuten Kahdeksas neito sopii oikein hyvin myös kuunneltavaksi.