Mooses Mentula: Toiset meistä – psykoositarina, ehkä

Kirsin Book Clubin kesäkuun lukupiiri keskusteltiin koronan vuoksi vielä etänä. Kuvaruudulla näkyvissä Airi Vilhunen, Päivi Jääsaari ja Raila Luhtala. Yhteensä meitä oli tällä kertaa kymmenen.

Mooses Mentulan Toiset meistä oli Kirsin Book Clubin kesäkuun lukupiirikirja. Ytimekkäästi voi sanoa, että toiset meistä epäilivät, että kaikki kirjassa oli päähenkilö Tinon psykoosia, toiset meistä olettivat osan olevan reaaliaikaista kerrontaa. Kaikki pitivät kirjan hienosta kannesta, mutta kenenkään peukku ei noussut loppuarviossa ylös. Toiset meistä ei ollut meidän kirjamme, vaikka positiivistakin löydettiin.

Marjan orvokit ja Mooses Mentulan Toiset meistä.

Meillä ei ollut mitään ennakkotietoa kirjasta eikä kirjailijasta. Googlaamalla selvisi, että Seppo Mooses Mentula on kotoisin Tuupovaaralta ja toimii nykyään rehtorina Tuusulassa. Hän on kirjoittanut yhden novellikokoelman, joka ylsi Helsingin Sanomien esikoisteos -finaaliin, ja kaksi romaania ennen Toiset meistä -teosta. Hymyilimmekin, että meillä oli käsittelyssä raamatullisesti ”kolmas Mooseksen kirja”, johon kuulemma monen raamatunluku tyssää.

Airin kukat ja Mooses Mentulan Toiset meistä.

Toiset meistä -kirjan päähenkilö on Tino. Hän on skarppi kaveri, jota vaivaa niin voimakas paniikkihäiriö, että hänen elämänsä piiri on supistunut yksiön seinien sisälle. Kurkistusta ulos tarjoaa nettikamera, joka seuraa ruotsalaisen perheen akvaarion touhuja. Koti on karmeassa kunnossa. Tino on sekä työkkärin että sosiaalitoiminnan listoilla, mutta oikeaa paikkaa ei ole löytynyt. Vanhemmatkin ovat luopuneet toivosta, edellisestä kohtaamisesta on jo aikaa.

Tähän kuvaan ovat päässeet melkein kaikki osallistujat. Vasemmalta Kirsi Ranin, Maija-Riitta Mustonen, Marja Castrén, Raila Luhtala, Päivi Jääsaari, Varpu Olsonen, Airi Vilhunen ja kuvaajana Titti Mustakallio. Symbolina Minna Väisälä. Aiemmin mukana oli vielä Pirjo Helenius-Viitamäki.

Kirjassa esiintyvällä Tuuli-tytöllä on mielikuvitusystävä Lemppa. Aivan samoin Tinon maailmassa esiintyvät ystävät, jotka ovat tuttuja vain maailmankirjallisuudesta. Yhtäkkiä he istuskelevat Tinon seurassa ja tuputtavat hänelle ohjeita. Mukana ovat Charles Bukowski, Jean Genet, Jack Kerouac, Jack London, Jane Austen, George Orwell ja Edgar Allan Poe. Uskoimme, että kirjan tarinasta olisi saanut paremmin kiinni, jos näiden kirjailijoiden tuotanto olisi kovin tuttu.

Kirjailija on ehkä rakentanut kehikon, johon on saanut uppoamaan kuolemattomia äijäkirjailijoita, mutta tulos näyttäytyy lukijalle kovin keinotekoisena.

Raila oli Hirvensalmella.

Moni lukupiiriläinen oli kokenut kirjan alun poikkeuksellisen ahdistavana. Tinon tilanteen kuvaaminen on kovin aidonoloista, mutta kerronnan huumorisävytteisyys piti Tinon kuitenkin etäällä. Kirjan tyylilaji jäi meille epäselväksi.

Bukowski veti pitkän siemauksen kahvia ja pyöritti päätään äkäisesti.

– Jo antiikin Aristoteleen esittämässä hyvän tarinan olemuksessa päähenkilön tie kulkee vaikeuksien kautta voittoon. Kukaan ei jaksa lukea, jos kaikki on koko ajan hyvin.

– No, sellaista vaaraa ei ainakaan minun tarinani lähtökohdassa ole, Tino sanoi. – Toiset meistä, s. 96-97

Aluksi moni meistä oli sitä mieltä, että kirjan tapahtumat olivat Tinolle totta, mutta lukupiirikeskustelun edetessä käännyimme kannalle, että kaikki tai ainakin lähes kaikki tapahtumat olivat Tinon psykoositilan tuotosta.

Päivin orvokit ja Mooses Mentulan Toiset meistä.

Tarinan ytimessä on iso kilpikonnankuori ja ajattelimmekin, että kirjoittamalla seikkailutarinaa Tino kirjottaa itseään irti kuoresta, joka estää häntä kohtaamasta muuta maailmaa.

Minä kuuntelin kirjan kahdesti, kun ajattelin, että olin kenties missannut jotakin, kun kirja ei noussut minulle nuoren miehen egotrippiä kummemmaksi. Mukaan lisätyt kirjailijat eivät toisellakaan kertaa tuoneet tarinaan emergenssiä.

Toiset meistä -kirja käsittelee mielen järkkymistä. Kovin yksin Tino jää ongelmineen, joiden ensimmäinen ilmeneminen on ollut paniikkikohtaus lääkiksen pääsykokeissa. Voikin miettiä, mitä Tinolle olisi tapahtunut ilman vuokraisäntää, joka säännöllisesti kävi tarkastamassa asunnon, ja samalla Tinon, kunnon.

Kirja pääsi mukaan Kirsin mökille Oksjärven rantaan.

Minulle tämä kirja oli kuin miespuolinen Sirkka (Anni Saastamoisen teos).

Kirjan kerrontaa kehuttiin sujuvaksi, mutta yksimielisesti todettiin, että Toiset meistä ei ollut meidän kirjamme. Lukupiirikeskustelussa annettiin plussaa yrityksestä, mutta peukut jäivät semiin tai kääntyivät alaspäin. Suurin syy oli se, että ääniä haudan takaa oli liikaa ja niiden tuottamien tarinoiden kytky Tinon tilanteeseen ei meille avautunut. Onneksi lopussa oli edes hieman toiveikkuutta.

Mooses Mentula, kuva Veikko Somerpuro

Mutta toiset meistä, kuten Helsingin Sanomien kriitikko, saattavat pitää kovasti Toiset meistä -teoksesta.

  • Mooses Mentula: Toiset meistä
  • Kustantaja WSOY (2020)
  • Kannen suunnittelija: Mika Tuominen
  • Äänikirjan lukija: Ari-Matti Hedman
  • Arvio: ⭐️⭐️🌜

Nuorten miesten mielenterveysongelmista on kirjoitettu useasti, blogistakin löytyy esimerkiksi Jussi Nikkilän Näyttelijä ja Antti Röngän Jalat ilmassa.

Kommentit
  1. Jane / Kirjan jos toisenkin
    • Kirsi Ranin

Kommentoi