Aikamatka pumpulissa – arjen historiaa Tampereella – Finlayson 200 vuotta

Nostalgiamatkaani Tampereelle sisältyi puolivuosisataa sitten aloitettujen opiskelujen muistelu ja sen toteaminen, ettei ravintola Tillikkaan tarvitse enää jonottaa niin kuin 70-luvulla, jolloin jonossa seistiin vähintään puoli tuntia.

Tampere sopii nostalgiamatkan kohteeksi, vaikkei olisikaan siellä asunut. Tammerkosken rannan vanhat teollisuusrakennuksien ovat keskeinen suomalainen kulttuurimaisema, ja Pumpuliksi kutsutun Finlaysonin 200-vuotisjuhlan kunniaksi pystytetty näyttely palauttaa mieleen arjesta tutut tekstiilit.

Ennen Finlaysonin näyttelyyn tutustumista kannattaa vierailla entisellä Finlaysonin tehdasalueella, joka on ollut paljon muutakin kuin pelkkä tehdas. Alueella on toiminut Finlaysonin oma sairaala, rukoushuone, posti ja lennätin ja pankki. Rakennusten nimet vievät kauas ja heijastavat rakentamisajan tapahtumia: Plevna, Siperia, Kongo. Kuusvooninkinen on nimensä mukaisesti kuusikerroksinen, komea valkea rakennus, joka valmistuessaan vuonna 1837 oli pohjoismaiden suurin tehdasrakennus.

Uusiokäyttöön otettu alue on vilkas paikka nykyäänkin. On iso elokuvateatterikokonaisuus, ravintoloita, museoita, eri yritysten toimitiloja, putiikkeja ja Lidl joukon jatkona.

Tänä kesänä alueen toiminta on laajentunut myös katolle, jonne pääsee ihailemaan sekä avautuvaa maisemaa että sinne istutettua puutarhaa.

Kesäisin Finlaysonin alueen eri rakennuksiin ja tiloihin levittäytyy monipuolinen näyttelykokonaisuus Finlayson Art Area. Tämän vuoden näyttelyn avaaminen viivästyi tutusta syystä, mutta heinäkuun alkupuolelta avoinna ollut kokonaisuus on auki elokuun loppuun asti tiistaista perjantaihin klo 11-18 ja lauantaista sunnuntaihin klo 12-18.

Finlayson Art Area ’20:n väljä teema on luonto. Kokonaisuudessa muistetaan myös tasavuosisatoja juhlivia Finlaysonia ja Väinö Linnaa, jonka syntymästä on kulunut 100 vuotta.

Finlayson Art Arean kokonaisuudessa on mukana myös sanataide. Sanalankoja on toistaiseksi yksitoistaosainen teos, jonka alueen rakennusten seinille sijoitetut tekstit ovat tilaustöitä pirkanmaalaisilta kirjailijoilta.

Tänä kesänä uusia tekstejä on kolme, mm. tämä Antti Salmisen runo, jonka lähtökohtana on ollut sähkön saapuminen Finlaysoniin, ensimmäisenä Suomessa:

Kristoferin päivän iltana/maaliskuussa 1882/tämän seinän takana

sammui ääneti/valo valon/sisällä

ja toinen yö oli entinen

Väinö Linna työskenteli Finlaysonilla 12 vuotta. Kuusvooninkisen edessä oleva aukio on nimetty kirjailijamestarin kunniaksi, ja tänä kesänä alueen katuihin on maalattu otteita hänen teksteistään.

Pumpulin 200 vuotta

Tammerkosken toisella rannalla, vanhassa Tampellan tehdasrakennuksissa sijaitsee museokeskus Vapriikki, jonka monipuolista tarjontaa täydentää tänä kesänä avattu Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi -näyttely.

”Tuollainen viltti minulla oli lapsena!” Näyttelyn tekstiilit herättävät paljon lämpimiä ja iloisia muistoja. Eri vuosikymmenten pyyhkeistä tutut kuviot ja värit ovat kauniisti esillä. Monella kesämökillä nukuttiin vielä ainakin 70-luvulla patjalla, jonka raidallinen päälliskangas oli Finlaysonin tuotantoa. Näyttely esittelee myös lastentekstiilejä ja selvittää, milloin pussilakanat yleistyivät.

Vuonna 1820 skotlantilainen James Finlayson sai Suomen senaatilta laajat erioikeudet Tammerkoskeen ja ilmaisen maa-alueen kosken varrelta. Hän muutti vaimonsa Margaretin kanssa Pietarista Tampereelle, ja Finlaysonin tehtaan tarina alkoi. James perusti pienen valimon ja konepajan tekstiilikoneiden valmistusta varten ja Margaret aloitti kotiteollisen tekstiilituotannon.

He ottivat orpolapsia luokseen asumaan, mikä kveekareina sopi heidän uskonsa edellyttämään hyväntekeväisyyteen. Samalla he saivat käytännössä ilmaista työvoimaa verstaalle ja kotitalouteen, sillä valtio tuki toimintaa.

Finlaysonin toiminta alkoi laajentua nopeasti, kun tehtaan osti vuonna 1836 kolme pietarilaista liikemiestä, pääomistajaksi tullut Wheelerin perhe ja baltiansaksalainen kauppias Carl Samuel Nottbeck ja lääkäri Georg Adolf Rauch. Alkoi suuren tehdasrakennuksen, Kuusvooninkisen rakentaminen.

Vuonna 1844 Finlayson-nimen säilyttänyt yhtiö työllisti jo 500 henkeä, enimmäkseen naisia. Enimmillään työntekijöitä oli 1900-luvun vaihteessa Tampereella 3100.

Tammerkosken rannalla Finlaysonin tuotanto loppui 1990-luvun alussa ja Tampereella kokonaan 1999. Nyt jäljellä on enää Finlayson-brändi, jonka tuotteet suunnitellaan Suomessa mutta valmistetaan ulkomailla.

Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi –näyttely Vapriikissa on avoinna ti – su klo 10 – 18 ja toistaiseksi ilman päättymispäivämäärää.

Finlayson Art Area ’20 on avoinna ti-pe 11- 18, la – su 12 – 18, 30.8. asti.

Lue lisää: Tampereen matkakohteita ja Tampereeseen liittyvien kirjailijoiden kirjoja:

• Pyynikinlinna ja Pyynikin näkötorni
• Lenin-museo
• Kalle Päätalo lukupiirissämme
• Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 1
• Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 2
• Sinikka ja Tiina Nopola: Siskossyndrooma