Johanna Vuoksenmaa: Pimeät tunnit – erinomainen esikoinen

Elokuvaohjaaja hallitsee tarinan kerronnan, myös kirjailijana. Niinpä elokuva- ja TV-töistään toistaiseksi paremmin tunnetun Johanna Vuoksenmaan esikoisromaanissa Pimeät tunnit leikkaukset ovat kohdallaan. Näkökulmat vaihtuvat, kerronta etenee, rytmi pitää ja jännite säilyy loppuun asti.


Kehyksen romaanille luo sähkölakko ja siitä aiheutuvat sähkökatkokset, siis aivan konkreettisestikin ilman etukäteisvaroitusta kohdalle osuvat pimeät tunnit. Eletään tarkasti määriteltyä ajanjaksoa 24.3. – 28.5.1977 Hämeenlinnassa. Keskiössä olevan perheen isä, Esa joutuu tehtävässään sähkölaitosinsinöörinä säännöstelemään sähkön jakelua, jotta lakon takia vähentynyt sähkö riittäisi. Hän pimentää vuoroon eri kaupunginosia, eikä siitä tietenkään pidetä, ei kotonakaan. Erityisen hermostunut on hammaslääkärivaimo Eeva, jonka vastaanotolta sähkö saattaa katketa kesken potilaan hampaan porauksen.

Esa ja perheen 12-vuotias tytär Pauliina ovat tarinan minäkertojia. Kolmas kertojanäkökulma on ulkopuolisen tarkkailijan, mutta ei minkään tavanomaisen. Mahdollisuus seurata pimeässä ja valoisassa tapahtuvaa tarjotaan milloin avaruudelle, milloin lumihiutaleelle, punaiselle tiilitalolle tai valmistumistaan odottaville Esan maalauksille. Vuoronsa saa 70-luvun TV-suosikkikin:

Jos näkymätön mies olisikin karannut televisiosta ja sattuisi juuri nyt käyskentelemään tämän punatiilisen omakotitalon sisätiloissa, hän saattaisi nähdä asioita, joita kukaan muu ei pääse näkemään.”

Monista pienistä yksityiskohdista syntyy vahva ajan tuntu. Tv-ohjelmat, pelit, vaatteet, ruuat, musiikki ovat aitoa 70-lukua.

Pimeissä tunneissa ei tirkistellä, vaikka salaisuuksia paljastuukin.

Pimeät tunnit on perheen tarina

Kuka minä olen? Mikä minä olen? Pimeä ei kirjassa vaivaa vain sähkölakon takia. Pimeässä on moni asia pysynyt Ojalan perheen jäseniltä itseltäänkin, mutta kevään edistymisen myötä asiat selkiintyvät. Perheen abiturienttipoika Marko löytää oman seksuaali-indentiteettinsä. Äiti Eevakin kokee löytäneensä jotakin uutta. Esa taas etsii vanhaa, entistä itseään, sitä jota eivät vielä painaneet asuntolainan lyhennykset ja jolla oli yhteys vaimoon.

Ilman sähkökatkoksiakin perheessä ja suvuissa paljon pysyy pimeässä, vanhoja ja uusia piilossa olevia asioita riittää. Pimeää ympärilleen levittävät myös edellisen sukupolven isien sotakokemukset.

Pimeät tunnit on kasvutarina

Erityisen herkästi Vuoksenmaa on 12-vuotiaassa Pauliinassa kuvannut vaiheen, jolloin ollaan lapsi ja nuori yhtä aikaa. Barbileikit, lapsenusko ja luottavaisuus kulkevat rinnan oman seksuaalisuuden löytämisen ja rakastumisen kanssa.

Askeleet kohti nuoruutta kulkevat ensimmäisten kuukautisten, rintaliivien hankkimisen ja ensimmäisten pettymysten kautta. Polku on tuttu monista tarinoista, mutta Johanna Vuoksenmaa onnistuu kertomaan Pauliinan tarinan tuoreesti ja uskottavasti.

Helppoa ja hallittua

Pimeitä tunteja tekee mieli verrata Tahdon asia -tv-sarjaan, jonka Johanna Vuoksenmaa ohjasi ja toinen Johanna, Johanna Hartikainen käsikirjoitti. Nyt jo 15 vuotta vanhan sarjan moni muistaa yhä, sillä se toi kotimaiseen tv-sarjatarjontaan raikkaan tuulahduksen. Sarja oli sekä viihdyttävä että todentuntuinen ja ajatuksia herättävä.

Pimeät tunnitkin viihdyttää, se on helppo lukea, mutta se ei hetkessä pyyhkiydy pois mielestä niin kuin kevyt viihderomaani. Erityisen nautittavaksi sen tekee Vuoksenmaa kyky hallita tarinan rakenne ja sen osat.

Henkilöitä tarinassa on paljon, mutta kertaakaan ei tarvinnut miettiä, kuka tämä henkilö nyt mahtoikaan olla. Jokaisella on perusteltu roolinsa tarinassa.

Johanna Vuoksenmaa on syntynyt Hämeenlinnassa 1965, joten 70-luku on hänelle tuttu.
Kuva Jonne Räsänen.

Johanna Vuoksenmaa on ahkera ja tunnustettu elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Tahdon asian lisäksi hän on ohjannut mm. tv-sarjat Kumman kaa ja Klikkaa mua. Hänen ohjaamiaan elokuvia ovat mm. Nousukausi, lastenelokuva Onni von Sopanen ja 21 tapaa pilata avioliitto. Parhaillaan on tuotannossa ensi vuonna ensi-iltaan tuleva 70 on vain numero. Hänet on palkittu myös parhaan käsikirjoittajan TV-Venla-palkinnolla.

Kuuntele tämän linkin kautta Yle Areenasta Anna Tuluston toimittama Luomiskertomus-jakso, jossa Johanna Vuorenmaa kertoo esikoiskirjansa syntyprosessista (KLIK).

Onnittelen Johannaa nimipäivänä ja kiitän kirjasta. Samalla toivon, että hänelle jää elokuva- ja tv-ohjausten väliin sopivasti aikaa kirjoittaa lisää romaaneja. Pimeät tunnit on erinomainen aloitus kirjailijan uralle.

  • Johanna Vuoksenmaa: Pimeät tunnit
  • Otava 2020
  • Äänikirjan lukijat Jussi Puhakka ja Anniina Piiparinen
  • 7 t 58 min
  • ⭐️⭐️⭐️⭐️

Luin teoksen kirjana, jonka sain kustantajalta. Myös äänikirjaversiota on kehuttu.

Tämä juttu on osa Kirsin Book Clubin naistenviikon kokonaisuutta. Lue myös muut tämän kesän naistenviikkojuttumme:
18.7. Aurinkoon tai sateeseen – Kirsin Book Clubin valintoja naistenviikon kirjoiksi
19.7. Sally Salminen: Katrina – Komea kertomus täydestä elämästä
20.7. Sophie Kinsella: Sitä saa mitä antaa – järjestelijätyyppien lukunautinto!

Kommentit
  1. Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  2. Tuijata

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *